Kirjoitin muutama viikko sitten kattavan oppaan värianalyysista.
Kirjoitus herätti heti enemmän kiinnostusta kuin olin osannut odottaa, eli moni selvästi haluaisi tietää oman vuodenaikansa ja nimenomaan nykyaikaisella metodilla.
Itse jäin vielä tuolloin osittain miettimään, minkä tahon puoleen kääntyisin, sillä tiesin haluavani ammattilaisen tekemän ja siten maksullisen värianalyysin.
Lopulta valitsin juuri sen, joka minua oli koko ajan eniten vakuuttanut, eli Colour Analysis Studion palvelun.
Mitä värianalyysi maksaa? Hinnaksi jäi alle 130 euroa, sillä Australian dollarin arvo on paljon pienempi kuin euron.
Sain tulokseni viime viikolla, ja kaikesta esityöstäni huolimatta luvassa oli silti yllätys eli diagnoosi erosi omastani!
Kävin nimittäin tänä keväänä koko vaatevarastoni läpi, joten siinä samalla oli kätevää ja helppoa testata tusinoittain eri kankaita kasvojen alla ja peilin edessä luonnonvalossa, ja nähdä, miten eri värit muuttivat omaa ilmettä.
Koska kävin vaatteita läpi iltapäivisin ja katsoin värianalyysista kertovia videoita iltaisin, olin ikään kuin intensiivikurssilla, jolla yhdistyi teoria ja käytäntö. Siksi olin melko varma, että olin diagnosoinut itseni oikein, ja jopa kyseenalaistanut, tarvitsinko maksullista analyysia enää ollenkaan.
Mutta koska aloin nähdä värianalyysista uniakin, lopulta koin hölmöksi olla ostamatta palvelua, jonka selvästi halusin ja pystyin kivutta ostamaan.
Kerron alla edellistä kirjoitusta täydentävää tietoa mm. värien intensiteetistä ja syvyydestä samalla kun kerron oman lähtötilanteeni ja lopulta tulokseni.
Värianalyysi kasvokkain vai netissä?
Kasvokkain tehtävä värianalyysi kankailla on prosessi, joka näkyy kokonaisuudessaan edellisen värianalyysikirjoituksen videoissa.
Netissä tehtävä analyysi ei sen sijaan ole yhtä selkeä; mitä se siis tarkoittaa, miten se tehdään ja onko tulos varmasti luotettava?
Digitaalinen värianalyysi tehdään ohjeiden mukaan otetusta valokuvasta; on tärkeää erottaa koneen tekemä arvio (netin ilmaiset värianalyysit) ihmisen tekemästä.
En suosittele yhtäkään netin ilmaistestiä muussa kuin hauskuusmielessä, koska kukaan ei saa niillä oikeaa tulosta kuin korkeintaan vahingossa.
Itse valitsemani Colour Analysis Studio käy testauksessaan läpi täysin samat vaiheet ja värit niin kasvokkain tapahtuvassa kuin nettianalyysissa, eli ainoana erona tosiaan on pelkkä fyysisyys: konkreettiset kasvot vai valokuva samoista kasvoista.
Kuin tilauksesta firma teki vastikään superkiinnostavan videon aiheesta!
Videolla sama henkilö testataan kasvokkain livenä ja samaan aikaan valokuvasta netissä, jotta nähdään, saadaanko kummallakin tavalla sama tulos.
Itse siis ostin juuri tuon palvelun, joka näkyy yllä oikealla!
Firman naiset eivät koskaan aloita nettianalyysia ennen kuin heillä on oikein otettuja kuvia asiakkaasta, ja he olivat testanneet metodinsa tarkoin ennen kuin alkoivat tarjota digitaalista värianalyysia.
Värit heijastuvat kasvoille niin tosielämässä kuin digitaalisestikin muuttaen henkilön ilmettä sen mukaan, mitkä sävyt hänelle sopivat ja mitkä eivät; oikealla valaistuksella otettu valokuva toistaa saman vaikutelman kuin mitä fyysisessä kohtaamisessa nähdään.
Itse sain asiantuntevaa ja selvästi juuri minulle yksilöityä palvelua, ja koko kokemuksesta jäi hurjan hyvä fiilis!
Lähtötilanteeni ennen värianalyysia
Vuosia sitten olin meikkivoideostoksilla Lushin liikkeessä Irlannissa ja pyysin osaavanoloiselta myyjältä apua oikean sävyn valintaan. Hän tarjosi minulle välittömästi viileää sävyä. Kysyin, oliko asia tosiaan kohdallani niin ilmiselvä, johon hän vastasi, että sama sävy lämpimänä näyttäisi turhan keltaiselta kasvoillani.
(Meikkivoide kuuluu valita nimenomaan sekä ihonvärin että lämpimyyden, viileyden tai neutraaliuden mukaan.)
Ja koska olen harmaantunut myöhäisteinistä alkaen (valkoinen ja harmaa ovat viileitä sävyjä), olin pitänyt itseäni viileänä ennen värianalyysiin perehtymistä.
Kaiken lisäksi omia lempivärejäni ovat kautta aikojen olleet eri pinkin sävyt (jotka ovat aina viileitä): vaaleanpunainen, aniliini, fuksia, liilaan viettävät pinkit…
Viimeistään kuva-arkistot paljastavat, että vaatekaappiani ovat dominoineet rakastamani pinkin eri sävyt. Pidän monista muistakin väreistä, mutta silti olen aina valinnut aniliininpunaisen vaihtoehdon, jos sellainen vain on ollut tarjolla.
Jos haluaa lämmintä vaaleanpunaista, lohenpunainen on silloin lähinnä omia pinkkejäni, mutta itselläni ei ole mitään lohenpunaista, ja käyttämäni pinkit ovat aina olleet viileitä.
Näistä lähtökohdista lähdin siis itse testaamaan omia värejäni peilin edessä ennen maksullista analyysia!
Todellisuus yllättää: oman värianalyysini tulos
Testaaminen alkaa selvittämällä ihon pohjasävy, jotta kaksi muuta päävuodenaikaa saadaan heti suljettua pois.
Peitin hiukset ja aloitin testaamisen peilin edessä omia ja miehen vaatteita hyödyntäen, meikittömänä totta kai. Tartuin innolla kaikkiin pinkkeihini, mutta en edes yrittänyt huijata itseäni: ne saivat minut näyttämään valjulta ja/tai harmaalta eivätkä selvästi imarrelleet vähääkään.
Ero tuli erityisen hyvin esiin, kun kokeilin välissä muita värejä, kuten eri vihreitä. Monet vihreät herättivät kasvoni eloon, loivat tasapainoisen ilmeen ja näin ihossa selvää, kultaista hehkua. Kun vihreiden jälkeen kokeilin taas eri pinkkejä, ei ollut epäilystäkään siitä, että pinkki ei ole minun värini!
Jollekulle voi olla pienoisen identiteettikriisin paikka, että oma ehdoton lempiväri ei sovikaan itselle ollenkaan, mutta minä onneksi aidosti tykkään monista muistakin väreistä, joskaan en ole antanut niille sijaa elämässäni lainkaan siten kuin pinkille.
Jatkoin testaamista useina päivinä ja tein tällaisia havaintoja:
- minulle hirveimpiä värejä ovat laivastonsininen, musta ja harmaa (tämän faktan olen tiennyt jo vuosia, mutta se sai nyt vahvistusta entisestään)
- murretut värit näyttävät ylläni pliisuilta ja korostavat ihoni laikukkuutta
- minulle selvästi sopivat mm. keltainen, oranssi, vihreä ja ruskea, ja ihoni pohjasävy on taatusti lämmin, jolloin olen joko kevät tai syksy
- kun mietitään värejä akseleilla kirkas/murrettu ja vaalea/tumma, en usko oman, tarkan vuodenaikani löytyvän vaaleimmista ja/tai murretuimmista, sillä vaikka ne eivät näytä pahoilta, ilme jää mitäänsanomattoman oloiseksi
Näiden havaintojen jälkeen minulle ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin lämmin kevät! Se siis oli oma valistunut veikkaukseni ennen maksullista analyysia.
En uskonut olevani tarpeeksi tumma ollakseni syksy, ja kesän ja talven puolestaan olin pystynyt sulkemaan pois jo testauksen alkuvaiheessa.
Miten siis kävi, osuinko oikeaan?
Maksullisen värianalyysin tulos
Sain omien väripalettieni lisäksi tarkan kuvauksen koko prosessista. Tekstiä oli paljon, ja vaikka maltoin mieleni enkä hypännyt tekstissä heti loppuun katsomaan tulosta, en voinut olla näkemättä väläystä yhdestä viestin liitetiedostosta:
Ei näytä keväiseltä alkuunkaan!
No, aloin lukea tekstiä ja minulle selvisi seuraavaa:
Analyysin ensimmäisessä vaiheessa kasvoillani verrattiin lämpimiä ja viileitä värejä. Selvisi, että lämpimät värit saivat ihoni näyttämään kultaiselta ja heleämmältä ja korostivat kauniisti silmiäni.
Viileät värit puolestaan tekivät ihostani harmahtavan, tavallaan söivät omat värini ja tekivät huulista harmaan näköiset.
Lämpöä ja viileyttä testataan usein väriyhdistelmin (esim. kulta/hopea ja ruosteenoranssi/kylmä sininen), ja minun tapauksessani ero oli erityisen selvä, kun verrattiin kultaa ja hopeaa.
Ihoni pohjasävy on siis lämmin.
Sitten alkoi analyysin seuraava vaihe: verrattiin lämpimiä ja kirkkaita sävyjä lämpimiin ja murrettuihin sävyihin.
Huomattiin, että kaikista kirkkaimmat värit olivat minulle liian vahvoja, ja murretuimmat liian pliisuja. Tämä tarkoittaa, että intensiteettini on hyvin keskellä akselilla kirkas/murrettu.
Yllä näkyvät pohjasävy (undertone), intensiteetti ja tummuus/vaaleus (value). Viimeisin kohta eli ”value” viittaa siihen, kuinka tumma/syvä (deep) tai vaalea (light) väri on.
Intensiteetti ei siis tarkoita samaa kuin syvyys, runsaus, täyteläisyys tai välttämättä edes voimakkuus, vaan se tarkoittaa kirkkautta; kirkkaan puhdasta väriä, johon ei ole lisätty harmaata (silloin tuloksena on murrettu väri) eikä valkoista (silloin tuloksena on vaalea väri).
Väri, jolla on korkea intensiteetti, on kyllä erityisen värikylläinen, saturoitu ja sitä kautta voimakas, mutta koska olen huomannut monen sekoittavan intensiteetin juuri syvyyden, tummuuden ja värin runsauden kanssa, halusin tehdä eron selväksi. (Asia hahmottuu alempana entisestään väripalettien yhteydessä.)
Takaisin ammattilaisen analyysiin: vaikka intensiteettini on hyvin keskellä, se kallistuu aavistuksen enemmän murrettuun kuin kirkkaaseen suuntaan.
Koska pohjasävyni on lämmin (”a very evident golden undertone”) ja kallistun enemmän murrettuun kuin superkirkkaaseen, olen syksy.
Kolmannessa vaiheessa testattiin, olenko lämmin syksy, tumma syksy vai murrettu syksy. Koska olen syksy, minulle tavallaan sopivat kaikki syksysävyt, mutta testissä kuitenkin erottui noista selvästi paras: lämmin syksy!
Koska ihoni pohjasävy on kaikista lämpimin mahdollinen eli ”extremely warm” (onkohan Irlannin meikkimyyjällä vielä töitä? 😄) ja intensiteettini on korkein mahdollinen syksyn sisällä, lämpimän syksyn värit korostavat omia värejäni täydellisesti! Ne ovat kaikista syksyn väreistä kirkkaimmat, ja myös niiden tummuus vastaa omaani.
Tumman syksyn värit ovat hivenen liian tummia minulle, kun taas murretun syksyn värit ovat liian hillittyjä.
Ja nyt ne uutiset, jotka kertovat, miten lähellä oma veikkaukseni lopulta olikaan: koska olen lämmin syksy, olen niin lähellä (”super close”) lämmintä kevättä, että voin hyvin käyttää myös sen paletin värejä!
Tämä mielestäni kertoo nimenomaan nykyaikaisen värianalyysin hienoudesta: vaikka olen syksy, minulle ei edes lähetetty tumman ja murretun syksyn väripaletteja, koska lämpimänä syksynä olen lähempänä lämmintä kevättä kuin muita syksyjä!
Niinpä sain nimenomaan lämpimän syksyn ja lämpimän kevään paletit:
Yllä oleva vertailu vie meidät vielä hetkeksi intensiteettiin; moni voisi kuvailla lämpimän syksyn värejä intensiivisemmiksi kuin kevään, sillä ne ovat tummempia, syvempiä ja täyteläisempiä (eron huomaa parhaiten vihreistä, sinisistä ja liiloista sävyistä).
Värianalyysissa intensiteetti kuitenkin viittaa kirkkauteen, ja kevään väreillä on suurempi intensiteetti eli ne ovat kirkkaampia kuin syksyn värit.
Muutamia minulle kauneimmin sopivia värejä ovat koralli, persikka, keltaisenvihreät, hunaja, mandariini, kurpitsa ja tomaatti.
Väripaleteissa on suositukset myös meikki- ja korusävyihin (minulle jälkimmäisiin kultaa, ruusukultaa ja pronssia). Ja tietysti muutamia minulle huonoimmin sopivia värejä:
Alempi rivi ei haittaa ollenkaan, sillä olen tiennyt tuollaiset ja vastaavat värit itselleni kauheiksi, mutta ylempi rivi tietysti kirpaisee: pitääkö minun todella erota pinkistä?
Olinhan toki tajunnut jo itse tekemäni analyysin aikana, ettei se ole minun värini, mutta silti silmäni yhä ihailevat kaikkea pinkkiä – ei enää itseni päällä mutta noin yleensä!
Lopuksi
Oma mieshän sen tuhannen taalan kysymyksen taas esitti: ”Mitä sä nyt sitten teet, kun sulla on nää tulokset? Miten nää niinku vaikuttaa ja mihin?”
Hyviä kysymyksiä! Värianalyysi tekee selvästi suuremman vaikutuksen toisiin kuin toisiin. Alla muutamia syitä, miksi tarkan vuodenajan selville saaminen on toisille niin mullistavaa.
- helppo, edullinen ja turvallinen tapa näyttää mahdollisimman hyvältä (vrt. esim. kauneusleikkauksiin, jotka ovat yleistyneet viime vuosina); väärät värithän pahimmillaan rumentavat, latistavat, harmaannuttavat tai kellertävät ilmettä reippaasti ja korostavat näppyjä, varjoja, silmäpusseja ym.
- moni kommentoi, ettei ole osannut käyttää värejä ja/tai on luullut, etteivät värit sovi heille, kun taas musta ja muut neutraalit sopivat kaikille (väärin!); moni on siis ilahtunut löytäessään juuri itseä imartelevat värit
- toiset tuntevat värien piristävän vaikutuksen vahvemmin kuin toiset, ja kun pystyy yhdistämään ihanat värit ja itselle parhaat värit, niiden positiivinen vaikutus omaan oloon kasvaa entisestään
- tulevaisuudessa on yksinkertaisempaa tehdä täysiä nappiostoksia, ja vaikka omia värejä ei jollain kerralla löytyisikään, ainakin kaikki väärät värit on helppo jättää kauppaan
Itselleni suurin ilo on vähemmällä kasvomeikillä pärjääminen; tykkään edelleen käyttää meikkejä, kuten ripsiväriä, mutta nimenomaan vähemmästä kasvomeikistä olen mielissäni.
Minulla on epäpuhtauksiin taipuvainen iho, joten olen tottunut peittämään sitä; kaiken peittämisen tuloksena tulen kuitenkin peittäneeksi näppyjen ja arpien lisäksi juuri sen kultaisen hehkun, joka minussa on. Tuohon päälle vielä aivan väärän väriset vaatteet, niin auts!
En siksi todellisuudessa ole lainkaan pettynyt Irlannin kosmetiikkamyyjään, sillä hän ei varmasti pystynyt näkemään häivähdystäkään lämpimästä hehkustani.
Olen jo ehtinyt testaamaan reilusti vähempää kasvomeikkiä oikean väristen vaatteiden kaverina, ja olen kovin vakuuttunut; ilme on selvästi raikkaampi ja kuulaampi!
Aivan loppuun vielä mielenkiintoista pohdintaa englanninkielisistä nettikommenteista: jotkut, jotka eivät ole niin innoissaan värianalyysista, ihmettelevät koko imartelevuuden käsitettä ja tahtovat käyttää sen värisiä vaatteita, joista heille ”tulee hyvä olo” ja jotka ”herättävät iloa”.
Ymmärrän tavallaan, mitä he tarkoittavat, mutta itselleni (kuten monille muillekin samojen keskusteluiden kommentoijille) imartelevuus on synonyymi sille, mistä tulee hyvä olo ja mikä herättää iloa.
Jos siis itse näen ja olen aina tiennyt, että laivastonsininen näyttää päälläni järkyttävältä, se ei missään nimessä pysty tuomaan minulle hyvää oloa eikä herättämään iloa.
Ehkä toiset eivät siis näe värien vaikutusta (käytinhän itsekin pinkkiä, vaikka minulla on värisilmää) tai sitten he eivät vain välitä, ja sehän on täydellisen OK!
Jos itseä imartelevat värit kuitenkin kiinnostavat, pidän värianalyysia erittäin kannattavana ja elämänmittaisena sijoituksena!
Lue myös: Värianalyysi: KOTIMAISIA vaatelöytöjä
Mielekäs miellekartta 
No onpa ollut monitahoinen ja perinpohjainen analyysi. Minusta ainakin noissa kuvissa vihreä sopii sulle paremmin kuin pinkki. Ei niin, että pinkki olisi jotenkin kauhea, mutta vihreä on vaan enempi ”sua”.
Mun äiti oli kauhuissaan, kun ihan pienenä halusin aina mustia vaatteita. Kauppojen myyjät tyrkytti pinkkejä ja minä nyrpistelin nenääni ja etsin mustia vaatteita. Teininä mukaan tuli valkoinen, sininen ja harmaa.
Sitten äitini alkoi ”kaupata” mulle punaisia ja keltaisia vaatteita ja olin aluksi kauhuissani. Päätin kokeilla ja nehän olivatkin ihania! En tiedä ovatko ne ”oikeesti” mulle sopivia, mutta nyt sanoisin mun vaatevarastoni olevan musta-valko-kelta-punainen ripauksella suklaanruskeaa.
TykkääTykkää
Olipa kiva lukea omasta värihistoriastasi! 👒👚
Musta tosiaan lienee tänäkin päivänä vaikeasti löydettävä väri ”ihan pienille”, joskin kaupat sitten kompensoivat sitä vajetta aina hautaan asti viimeistään teini-iästä alkaen. Minullakin oli musta vaihe (ei lapsena mutta teininä) ja sitten sininen vaihe; noiden jälkeen mitta oli täysi kyseisiä värejä ja olin tajunnut, että ne ovat itse asiassa yksiä huonoimmista väreistä juuri minulle.
Kiva, että äitisi onnistui kauppaamaan värejä, joihin pian jo ihastuit! Myös keltaisesta ja punaisesta löytyy onneksi sekä lämpimiä että viileitä sävyjä; vaikka joskus kävisi värianalyysissa ja oma tulos yllättäisi, mutta haluaisi silti alkaa pukeutua ”oikeaoppisesti”, esim. tiilenpunaisen voisi vaihtaa vadelmanpunaiseen ja okrankeltaisen sitruunankeltaiseen, mikäli oma pohjasävy paljastuisi viileäksi.
Kiitos arviostasi omien värieni suhteen; vaikka itse vielä hetki sitten olin hulluna pinkkiin niin kuin kaikki edellisetkin vuodet, edes se puolueellisuus ja rakkaus väriin ei onnistu hämäämään minua, vaan näen selvästi, miten huonosti pinkki minulle sopii. Jos naamani olisi luonnostaan taipuvainen kalpeuteen ja harmauteen, sitten pinkki voisi olla oikein hyvä, mutta heti kun mm. vihreä paljasti, miltä kasvoni pystyvät näyttämään, pinkki on auttamatta väärä väri, vaikkei se minustakaan näytä itselläni aivan kauhealta niin kuin esim. laivastonsininen.
Analyysi oli tosiaan perinpohjainen juuri niin kuin olin toivonutkin! ❤ Nykyaikainen eli tarkka värianalyysi on nyt sen verran yleistynyt muualla maailmassa, että ihan mietityttää, miten käy niille tahoille, jotka tarjoavat pelkkää neljää vuodenaikaa; niillä kun saa niin usein väärän tuloksen aivan niin kuin olisin syksynä itsekin saanut, eli minulle olisi tarjottu likaisia ja tunkkaisia sävyjä, vaikka olen syksyn eri kategorioista kaikista kauimpana niistä murretuista sävyistä.
Tuli taas pitkä vastaus, nämä asiat kun innostavat minua niin kovasti! 😍
TykkääTykkää
Miten sait otettua hyvän kuvan digianalyysiä varten? Olen aika varma, että olen suht neutraali, mutta kallellaan lämpimään, mutta etenkin kännykkäni kamera tekee minusta aina todella viileän sävyisen. Siksi mietin, että onko mahdollista edes saada tarpeeksi luotettavaa kuvaa analyysiä varten. Olen vaaleapiirteinen, joten tuntuu, että värini vaihtelee aina valon mukaan :D Ihan mahdotonta on ollut siksi itse päätellä oikeaa palettia. Sinun analyysisi taisi kuitenkin onnistua tosi hyvin!! 😍
TykkääTykkää
Ennustinkin, että kysymyksesi aihe tulisi jossain vaiheessa esille! En halunnut tehdä kirjoituksesta vielä pidempää, joten kaikki tarkentava tieto on kätevää jakaa täällä kommenttien puolella. 😊
Nykyaikaisten älypuhelimien kameroita ja kuvanlaatua kehutaan tavallisesti niin paljon, että monella on saattanut hämärtyä, mitä kaikkea kamera tekee automaattisesti (mm. erilaiset säädöt vallitsevan valaistuksen mukaan).
Ellei itsellä satu olemaan sellaista puhelimen kameraa, johon saa säädettyä ISO-arvon ja valkotasapainon, en käyttäisi sitä kameraa juuri värianalyysin yhteydessä. (Luulen kyllä, että moni muu värianalyysiasiakas lähettää nimenomaan kännykkäkuvia, joten täytyy kai niilläkin olla mahdollista saada realistisempia kuvia.)
En suinkaan ole mikään valokuvaaja, mutta perehdyin jonkin verran digikameroihin myydessäni ensimmäistä asuntoani; sain silloin Canonillani niin huonoja kuvia, että päätin tehdä asialle jotain, ja kuvien laatu parani merkittävästi, kun luin aiheesta kertovaa kirjaa ja tein säädöt sen mukaan.
Lähetin itse analyysiin samalta kuvanottohetkeltä kaksi kuvaa, joista toinen oli puhtaasti automaattitoiminnolla otettu ja toinen ammattimaisempi näillä asetuksilla: automaattinen valkotasapaino, ISO 400 ja aavistuksen enemmän kirkkautta (siksi, että automaatilla on tapana tulla harmaampaa, sumuisempaa jälkeä) eikä mitään muita asetuksia, filttereitä ym. mitä esim. älypuhelimien kameroissa voi olla automaattisina ominaisuuksina.
Omat kasvoni näyttivät paljon aidommilta, punakammilta ja laikukkaammilta jälkimmäisessä kuvassa (= hyvä värianalyysin kannalta), mutta olisin varmasti saanut oikean/saman tuloksen kummalla tahansa kuvalla, sillä ne olivat ohjeiden mukaan otetut. Kävin juuri äsken vertaamassa kuvia, ja lämpöni ja sävyni kyllä näkyvät selvästi myös vaaleammasta automaattikuvasta, vaikka realistisemmassa kuvassa olenkin ultralämmin ja tarkkapiirteinen.
Kannattaa olla heti suoraan ikkunan edessä eli niin, että käsi ojennettuna ikkunan ja käden väliin ei jää turhan paljon tilaa. Auringonvalo ei saa osua kasvoihin ollenkaan. Valkoinen t-paita ja valkoinen tausta auttavat; esim. meillä on niin kirjavaa, etten olisi saanut valkoista taustaa ikkunaa lähelle, ellen olisi pyytänyt miestä kannattelemaan takanani valkoista pöytäliinaa.
Jos sinun on mahdollista päästä pohjoisikkunan eteen, se on suositeltavin pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta saattaa olla jopa liian pimeä, joten älä turhaan huoli siitä (itse käytin länsi-ikkunaa, meillä kun ei muita ole).
Toivottavasti tämä ei kuulosta liian vaikealta! Jos valitset juuri Colour Analysis Studion, jota voin ehdottomasti suositella, he kyllä palaavat asiaan eivätkä aloita analyysia ennen kuin saavat niin hyvät kuvat, että tuloksesta tulee varmasti oikea.
On ehdottoman totta, että automaattitoiminnolla kasvojen ihosta tulee paljon vaaleampi, tasapainoisempi ja tavallaan sumuisempi (näin siis myös minulla ja Canonilla otettuna), mutta koska valaistus on oikea ja kun noudattaa kaikkia muitakin ohjeita, olen melko varma, että myös automaattikuvalla saadaan sama tulos, vaikka henkilö olisikin erityisen vaaleapiirteinen. Siksi tosin auttaa lähettää vähintään kaksi kunnon kuvaa ja eri asetuksilla, jotta analyysin tekijät voivat varmistua siitä, että kummallakin kuvalla saadaan sama tulos.
Jos ostat digitaalisen analyysin, mielestäni voisit ensin kokeilla millä tahansa laitteella mutta muutoin ohjeiden mukaan otetulla valokuvalla (etenkin jos käytössäsi ei ole monia erilaisia kameroita ja/tai kamera-asetukset ovat sinulle vieraita), ja kirjoittaa oheen tuosta huolesta, että näytät mahdollisesti kuvissa todellista viileämmältä; ammattilaiset osaavat arvioida, onko kuva oikein otettu, jolloin myös mahdollinen lämpösi ja muut piirteesi näkyvät oikein.
Saat varmasti myös tarkempaa ohjeistusta, mikäli ensin lähettämäsi kuvat eivät toimisi analyysissa. Jos päädyt maksulliseen analyysiin, tsemppiä kuvien ottoon ja kiva, jos tulet myöhemmin kertomaan, miten kävi ja toki mikä tarkka vuodenaikasi on! 😍
TykkääTykkää
Kiitos erittäin mielenkiintoisen tekstisi minäkin tilasin värianalyysin italialaisilta. Minut on 30 vuotta sitten ensimmäisissä suomalaisissa analyyseissä laitettu Kesäksi ja niin sitten olen käyttänyt ihania viileitä kesän värejä. Aina välillä olen hairahtunut kirkkaampiin ja vähän lämpimiin, mutta sanonut itselleni, että ne ei sovi mulle (muiden mukaan on sopinut). Ja sitten sain tulokseksi Vaalea Kevät. Meni pari päivää ja yötä kun mieleni raksutti asian kanssa, ihan tuli snadi identiteettikriisikin. Mutta hain Fidasta oranssin jakun, vaalean persikan värisen paidan ja kas, minähän hehkun! Ne leidit sanoivat, että kesän värit ei ole kovin kaukana mun omista, kun mun määräävä osio on vaaleus, mutta koska mun intensiteetti on korkea (ja olen lämmin) niin suosittelivat lisäämään lämpöä ja värejä. Esim ferrarin punaista, karibian vihreää, turkoosia, korallia jne. Tavallaan aika ihanaa, kun innostun väreistä ihan uudella tavalla. Kiitos erinomaisista ja inspiroivista artikkeleista sinulle!
TykkääTykkää
Voi, tulin niin iloiseksi tästä kommentista! 💚 Kiitos siis itsellesi ja aivan mahtava kuulla kokemuksestasi 😍
Kiva, että valitsit juuri italialaiset; itse en löytänyt muualta ulkomailta enkä varsinkaan Suomesta ketään vähänkään yhtä ammattitaitoista, joten oma valintani oli asiaa tutkittuani selvä. Siksikin on niin hienoa kuulla, että siellä on odotetusti havaittu nuo tärkeät ja merkittävät nyanssit, jotka muuttavat todellisen tuloksesi ihan muuksi!
Tuloksesi perusteella sinulle tosiaan sopivat myös vaalean kesän sävyt juuri tuon pääasiallisen vaaleuden tähden, mutta koska kesäsävyt ovat aina (aavistuksen) viileämpiä ja murretumpia kuin vaalean kevään sävyt, loistat varmasti kauneimmin nimenomaan lämpimämmissä ja kirkkaammissa väreissä (jotka eivät ole liian tummia). Aivan ihanilta kuulostavat nuo karibianvihreät, turkoosit ja korallit! Kaikki kevätsävyt ovat puhtaampia kuin mitkään kesäsävyt, joten uudet, sinulle parhaimmat värit luovat taatusti todella raikkaan ilmeen!
Upeaa muuten tuokin, että vaatteita löytyi juuri Fidasta! Haluan itsekin siirtyä koko ajan enemmän ja enemmän second hand -linjalle.
Voin kuvitella, että nyt värit innostavat enemmän ja eri tavalla opittuasi noin paljon uutta omasta värityksestä; sinun värianalyysissa kun oli Suomessa mennyt hieman pieleen niin ihon pohjasävy kuin intensiteettikin! Minut olisi ehkä jo vuosikymmeniä sitten osattu analysoida syksyksi (eli lämpimäksi) jopa Suomessa, mutta veikkaan, että minunkin kohdalla intensiteetti olisi automaattisesti oletettu matalammaksi, vaikka minulla se todellisuudessa on korkein mahdollinen syksyn sisällä ja olen siksi niin lähellä lämmintä kevättä.
Niin mielenkiintoisia juttuja nämä; toivon sinulle ihania seikkailuja uusien, omien väriesi maailmassa! 💛👗❤👕💚
TykkääTykkää
Mielenkiintoinen aihe ja hyvä kirjoitus! Mitä kautta tilasit analyysin ja kestikö vastauksen saaminen kauan?
TykkääTykkää
Kiitos, mukavaa että tykkäät kirjoituksesta! 😊
Olen linkannut käyttämäni palvelun tekstin alkuun, mutta tässä sama osoite vielä toistamiseen: https://colouranalysis.au/online-sessions/book/
Sain yhden päivän sisällä vahvistuksen, että lähettämäni kuvat olivat oikeaoppisia, ja viiden arkipäivän kuluttua lopullisen tuloksen.
P.S. Kun nyt avasin linkin, siellä sanotaan, että omien väripalettien saamisessa (tulevat analyysituloksen mukana liitetiedostoina) voi kestää 10 arkipäivää; luulen, että heillä on nykyään vielä enemmän asiakkaita kuin ennen, koska heidän mahtavat YouTube-videonsa tavoittavat paljon väkeä!
TykkääTykkää
Hei!
Osaatko sanoa, joko Suomesta löytyisi osaava värianalysoija tähän uuteen jakoon?
Jotenkin pelottaa tuo digitaalinen vaihtoehto, kun testasin eri värisiä kankaita ja sain kuvista kommentit, että mikään väri ei muuttanut kasvojen kirkkautta/loistoa tms lainkaan…
TykkääTykkää
Moi!
En osaa suositella Suomesta ketään, koska kukaan ei mielestäni yllä tuolle tasolle, jolla italialaisnaiset ovat.
Myös Aasiassa, jossa on olevinaan hyvää väriosaamista, ei tunnuta välillä ymmärtävän edes intensiteettiä, ja näen Suomessa samaa; olen nähnyt värianalyysivideoita, joissa esim. vaalealle keväälle suositellaan toiseksi parhaiksi sävyiksi murretun syksyn sävyjä. Perusteluna tällöin on ihon pohjasävyn lämpö, mutta mitä tapahtui kirkkaudelle? Jos jollekulle sopii parhaiten vaalean kevään sävyt (korkea intensiteetti), on mahdotonta, että hänelle toiseksi parhaat sävyt olisivat murretun syksyn sävyjä (matala intensiteetti).
En itse valitsisi mitä tahansa digitaalista vaihtoehtoa enkä varsinkaan koskaan digitaalista analyysia, sillä mikään tietokone/tekoäly ei pysty näkemään ihon pohjasävyä (= tärkein asia koko värianalyysissa), vaan näkee vain ihon päällimmäisen sävyn, joka ei itsessään kerro mitään pohjasävystä. Esim. viileällä talvella voi olla keltaisen lämmin iho, vaikka pohjasävy siis on viilein mahdollinen, eikä tällainen tilanne ole edes mitenkään harvinainen.
En tiedä, mikä tai kuka antoi sinulle nuo saamasi kommentit, mutta italialaisnaiset eivät ainakaan vastaa kenellekään noin, eikä kukaan muukaan ammattilainen!
TykkääTykkää