Uhkailua ja tuuppimista

Tälläkin viikolla törmäsin taas uudenlaiseen pulmaan kirjoitusprojektissani. Pulma koskee tiettyä materiaalia, jota haluan sisällyttää kirjaan. Alla on pari elämänohjetta, jotka todella puhuttelevat minua. Ne ovat Mia Kankimäen kirjasta Naiset joita ajattelen öisin (2018). Jos olet kokenut nöyryytyksiä, vääryyttä tai kärsimystä, älä jää niihin jumittamaan. Mene eteenpäin. Tee haavoistasi vahvuuksiasi. Maalaa ne helvetin isolle kankaalle kaikkien nähtäväksi. … Jatka artikkeliin Uhkailua ja tuuppimista

Johda itsesi oikealle tielle

Kaikki tietävät sen ihanan tunteen, kun jokin tietty asia joko koskettaa tai ei kosketa itseä. Esimerkiksi pitkään äidiksi halunnut voi tuntea suurta onnea sitten kun hänellä on lapsi ja kun kaikki äidilliset tehtävät ja velvollisuudet vihdoin kuuluvat hänen elämäänsä. Vastaavasti joku voi lukea uutisista, miten surkeaksi jonkin alan työtilanne ja -olot ovat menneet, ja tuntea … Jatka artikkeliin Johda itsesi oikealle tielle

Aurinkoa peräaukolle

Juuri kun luulitte, etten enää ikinä kirjoita mitään terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää, niin minäpäs yllätän kirjoittamalla uusimmasta terveystrendistä. Harmi vain, että mahdollisuudet sen harjoittamiseen ovat Suomessa niin rajoitetut. On tietysti kyse auringon ottamisesta peräaukkoon tai vähintään peräaukolle, josta auringon hoitava vaikutus pääsee kulkeutumaan aina sisäelimiin asti! Voi kuulostaa tuulesta temmatulta tai huonolta vitsiltä, mutta kyseessä … Jatka artikkeliin Aurinkoa peräaukolle

Hanat auki

Tätä hetkeä olin odottanut monta viikkoa: viimeinenkin ylimääräinen työvuoro on nyt takana, ja pääsen palaamaan normaaliin päivärytmiini. Se tarkoittaa, että ehdin vihdoin kirjoittamaan kirjaa monena päivänä viikossa. Olen suunnitellut, että kirjoittaisin kolme tuntia jokaisena sellaisena päivänä, jona en ole palkkatyössä. Siinä ajassa ehtii jo jotain tuottaakin kuitenkin niin, etten vaadi itseltäni liikoja. Jos joinain päivinä … Jatka artikkeliin Hanat auki

Äidin kuolemasta kolme vuotta

Huomenna loppiaisena tulee kuluneeksi tasan kolme vuotta siitä kun äitini kuoli. Se tuntuu yllättävän pitkältä ajalta. Joskus näen äidistä unia, joissa kohtaamme jälleen epäuskoisissa mutta sitäkin iloisemmissa merkeissä. Toisinaan taas on ihan normaalia, että äiti on unissa yhä elossa, on kuin hän ei olisi koskaan kuollutkaan. Pääosin olen toki hyväksynyt sen, että äiti on poissa. … Jatka artikkeliin Äidin kuolemasta kolme vuotta

Laiskottelua vai totta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Kaikki ovat kuulleet otsikon sanonnan. En ole koskaan varsinaisesti miettinyt, pitääkö sanonta paikkansa vai ei, ja jos pitää, mihin se perustuu. Itse olen persoonaltani enemmän suunnitteleva kuin spontaanisti tekevä, mutta en kuitenkaan ole pitänyt itseäni erityisen suunnitelmallisena. Voin esim. huoletta siirtää suunnittelemani pyykinpesu- tai imurointipäivän tai joskus jopa tietyt treenit seuraavalle päivälle, ellei minun jostain … Jatka artikkeliin Laiskottelua vai totta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Jouluisia juttuja

Tänä joulunalusaikana/jouluna Sain isältä lahjaksi koristelemattoman piparkakkutalon ja sokerikuorrutetuubin. Olin pitänyt kaupassa näkemiäni koristelemattomia taloja kovin ankeina, mutta kuorrutetuubin kanssa talosta tulikin yllättävän kiva lahja. Oli hauska päästä joulutunnelmaan koristelemalla talo itse. Joulunalusaika ei nimittäin tänä vuonna ole tuntunut erityisen jouluiselta (katso syy seuraavasta kohdasta), joten piparitalo tuli sitäkin kautta tarpeeseen, ja koti tuoksuu nyt … Jatka artikkeliin Jouluisia juttuja