Aihearkisto: Pohdintaa

Karvanpoisto teipillä – onnistuu! DIY-karvanpoistoliuskat

Sain päähänpiston kokeilla karvanpoistoa aivan tavallisella teipillä – ja se kokeiluhan kannatti! Kaiken lisäksi netissä ei ole paljon asiaa karvanpoistosta teipillä edes englanniksi, joten tämä kirjoitus tulee varmasti tarpeeseen.

DIY- eli tee se itse -karvanpoistoliuskat syntyvät todellakin pelkästä teipistä. Kaikki teipit eivät kuitenkaan toimi yhtä hyvin, mutta minä olen koekaniinina testannut useampia, ja niinpä kerron ja näytän, mikä toimii parhaiten.

Niin kuin yllä näkyy, karvat todella lähtevät teipillä irti. Esittelen alla lisää tuloksia. Sitä ennen haluan kuitenkin kertoa, miten olen yleensä huolehtinut karvanpoistosta ja mikä sai minut tarttumaan teippiin.

Ennen teippikokeilua olin aina höylännyt eli sheivannut kaikki ihokarvat, mitkä olen halunnut poistaa. Muista karvanpoistomenetelmistä minulla ei juurikaan ollut kokemusta: vahausta tai sokerointia en ole kokeillut koskaan, ja vuosia sitten kokeilemani karvanpoistovaahdot eivät jaksaneet poistaa läheskään kaikkia karvoja, ja karvat sitä paitsi alkoivat kasvaa saman tien takaisin juuri niin kuin sheivauksenkin jälkeen. Epilaattoria kokeilin aikoinaan pari kertaa ennen kuin myin sen pois. Se ei toiminut kohdallani lainkaan toivotusti, ja sisäänkasvaneita karvoja tuli enemmän kuin olin osannut ennakkoon edes kuvitella. Mitään pysyvämpiä karvanpoistomenetelmiä kuten laseria en ole koskaan edes harkinnut.

Sheivaaminen eli karvojen ajaminen toimi minulla loistavasti vuosikaudet enkä kokenut hommaa kamalaksi riesaksi. Viimeisen vuoden sisällä jokin on kuitenkin muuttunut, sillä ihoni ei enää siedä sheivaamista. Se on sikäli hyvin jännää, sillä sheivaamista pidetään yhtenä hellävaraisimmista karvanpoistomenetelmistä siinä missä karvojen nyppiminen juurineen tavalla tai toisella on paljon kivuliaampaa.

Oma ihoni menee nykyään kananlihalle, kun alan sheivata, ja sen takia iho haavautuu ajelun seurauksena, eivätkä kaikki karvat leikkaannu tyvestä, koska iho on ajeluhetkellä epätasainen. Mitkään käsittelyt, lämpötilat tai voiteet eivät poista kananlihaa, koska nykyään ihoni yksinkertaisesti inhoaa sheivaamista. Alla on kuva ajellusta säärestä viime kesältä.

Vastikään sheivattu sääri elokuussa 2017.

Vastikään sheivattu sääri elokuussa 2017.

Koska sheivaus ei siis enää toimi ja innosta, sain neronleimauksen tarttua teippiin.

Moni mieltää ilmastointiteipin yhdeksi tehokkaimmista teipeistä, ja netistä löytyykin yksi teksti, jossa ilmastointiteippiä testattiin karvanpoistomielessä: Ilmastointiteippi täyttää 75 vuotta – Pasi testasi, saako jesarilla poistettua myös säärikarvat. Jutussa esiteltyä tulosta pidetään onnistuneena, ja koekaniini Pasi iloitsi myös siitä, että ilmastointiteipin repäisy ei tuntunut missään.

Niinpä itsekin odotin paljon nimenomaan ilmastointiteipiltä. Kävi kuitenkin niin, että se pärjäsi testissäni kaikkein huonoiten! Niin huonosti, etten viitsinyt edes ottaa kuvaa teipistä, johon ei ollut tarttunut kuin pari karvaa. Repäisy ei minustakaan tuntunut miltään, ja sille löytyy myös looginen syy: mitä vähemmän karvoja teippi irrottaa, sitä vähemmän repäisy tuntuu.

Itse sain parhaat tulokset kaksipuolisella valkoisella teipillä, jota tämän kirjoituksen kuvituksessa näkyy eniten. Kyseinen teippi on mattoteippiä.

Teipin alalaidassa näkyy parhaiten, että karvat ovat irronneet juurineen.

Kuvan alalaidassa näkyy parhaiten, että karvat ovat irronneet juurineen.

Lisäksi kokeilin kaikkia muita vähänkin leveämpiä teippejä mitä löysin omista ja sukulaisten varastoista, mukaan lukien eri firmojen mainosteippejä. Tulokset niillä eivät olleet olemattomia, mutta mattoteippi vei kirkkaasti voiton.

Teippi karvanpoistomenetelmänä on mainio monesta syystä: se on paljon edullisempi kuin monet muut menetelmät, ja omalla kohdallani se on myös hellävaraisempi kuin sheivaaminen, ja sileä lopputulos kestää viikkoja, mikä on valtava etu ajelemiseen nähden.

Teippi repäistään vastakarvaan. Pelkäsin ensimmäistä repäisyä, mutta kipua oli paljon vähemmän kuin olin kuvitellut. Iho ei myöskään jäänyt punoittamaan pitkäksi ajaksi eikä se kihelmöinyt tai reagoinut muutenkaan. Oma ihoni voi näkyvästi paremmin teippikäsittelyn jälkeen kuin sheivaamisen jälkeen, ja ihosta tuli ennenkokemattoman sileä. Tuntui, ettei iho olisi tarvinnut edes mitään (rauhoittavaa) voidetta käsittelyn jälkeen, mutta rasvasin sääret silti kosteusvoiteella.

Aivan täydellinen karvanpoistomenetelmä teippaus ei siltikään valitettavasti ole, sillä vaikka suurin osa karvoista irtoaa juurineen, ihan kaikki eivät. Alla näkyy muutoin jo viikon sileänä pysynyttä säären ihoa, mutta muutama karva puskee läpi, koska ne eivät irronneet juurineen.

Menetelmä jää silti käyttöön, sillä tulokset ovat paljon hämmästyttävämmät kuin osasin odottaa. Olisi ihanaa päästä sheivailusta eroon. Kaikista ihaninta toki olisi, jos voisi lakata poistamasta karvoja kokonaan. Miesten ei tarvitse silottaa kehoaan, ja parrankin kohdalla he saavat valita, ajavatko partansa vai eivät, muotoilevatko siitä haluamansalaisen, vai peittävätkö sillä kaksoisleuan tms. ilman, että heidän valintojaan kauhistellaan. Naisen ajamattomat sääret (ja muut karvaiset paikat) puolestaan ovat automaattisesti hirviömäisen kauheat; se on kuin yleinen totuus, jota kukaan ei kyseenalaista. Minusta olisi mahtavaa olla tuollaisen ajattelun yläpuolella, mutta en ole. Ajatus mekosta tai hameesta ja karvaisista sääristä niiden kanssa tuntuu mahdottomalta.

Uskon silti, että kun erakoidun tarpeeksi (mikä on helppoa nykyisellä asuinseudullani), ja jään vielä aiempaa enemmän yksin (minulla on jo nyt hyvin pienet piirit), jonkin ajan kuluttua sillä ei enää ole mitään väliä, miltä sääreni näyttävät. Tuota aikaa odotellessa aion kuitenkin vielä käyttää hyväksi havaitsemaani teippimenetelmää!

Itsensä myymisen jalo taito – Näin myyt itsesi ja saat, mitä haluat

Ällöttääkö sinuakin aina, kun puhutaan itsensä myymisestä? Nykyaikana itsensä myymisen käsite on niin tuttu kaikille, että kukaan ei enää yhdistä sitä huoraamiseen, mikä lienee ollut käsitteen ainoa merkitys vielä vuosikymmeniä sitten. Nykyään meidän pitää jatkuvasti myydä itseämme niin työ- kuin treffimarkkinoillakin.

Osa itsensä myymisestä onneksi tapahtuu toisinaan kuin itsestään: joku viehättyy ulkonäöstämme tai rakastuu nauruumme, ja uskaltaa lähestyä meitä. Kohtaaminen voi olla mieluisa, eikä sen eteen tarvinnut tehdä mitään muuta kuin olla oma itsensä ja odottaa passiivisena toisen aloitetta.

Useimpiin tilanteisiin moinen passiivisuus ei kuitenkaan enää tänä päivänä sovi. Jos mielii saada jotain, sen eteen joutuu todennäköisimmin näkemään vaivaa. Harmillisesti edes se, että näkee vaivaa asioiden eteen, ei suinkaan aina tuo toivottuja tuloksia. Silti kannattaa yrittää, ja toiset lähestymistavat toimivat muutenkin paremmin kuin toiset.

Itse onnistuin hetki sitten myymään itseni eräälle ammattibloggaajalle, joka pyörittää bloginsa ohessa yritystä ja jolla on tuhansia seuraajia ja asiakkaita. Halusin myydä osaamistani hänelle, koska kiinnostuin hänen tarjoamistaan palveluista ja tuotteista. Näytän teille nyt kokonaisuudessaan, miten onnistuin myymään itseni.

Lähetin löytämälleni ammattibloggaajalle alla olevan sähköpostin.

Otsikko: Tarjoan sinulle ilmaista kielenhuoltoa blogiisi

Hei X,

Löysin blogisi ja ihastuin teksteihisi. Olen lukenut monia vastaavanlaisia tekstejä englanniksi, mutta suomeksi samasta aihepiiristä ei juurikaan löydy kunnollista sisältöä. Siksi sinun blogisi erottuukin edukseen!

Otan sinuun yhteyttä kielenhuollollisissa asioissa. Olen kielialan ammattilainen kieliparissa englanti-suomi. Huomasin, että muuten laadukkaasti ja kiinnostavasti kirjoitetuissa teksteissäsi on järjestäen virheitä lauseenvastikkeiden pilkutuksen kanssa. Myös numeroita käytettäessä pilkutus on poskellaan. Veikkaan, että luet paljon englanninkielisiä tekstejä ja saat vaikutteita niistä, sillä havaitsemani virheet ovat virheitä nimenomaan suomen kielessä, eivät englannissa. Tällä ilmiöllä on kielitieteessä oma nimikin: interference. Toisen kielen rakenteet tulevat sotkemaan toista kieltä, johon samaiset rakenteet eivät istu.

Minua lukuisat pilkkuvirheet häiritsivät niin paljon, että normaalitapauksessa olisin joutunut miettimään tuotteiden ostamista erityisen tarkkaan. Pilkkuvirheet saivat minut miettimään, kuinka hyvää myytävä materiaali voi olla, tuotteet kun kuitenkin ovat tekstin muodossa nekin. Koska tekstisi muutoin viestivät, että käytät niiden luomiseen ja hiomiseen aikaa, minusta sinun kannattaisi oppia pari helppoa sääntöä, joiden avulla teksteistäsi tulee entistä parempia ja saat ajan mittaan varmasti lisää asiakkaita.

Ehdotan, että kävisin jonkin riittävän pitkän tekstisi kokonaan läpi, ja korjaisin kaikki siitä löytyvät virheet perusteluineen. Lähettäisin raportin sitten sinulle. Teksti voisi olla jokin sinun valitsemasi tai sitten voisin itse valita jonkin, mistä löysin viittaamiani lauseenvastikevirheitä erityisen paljon. Ehdotukseni eivät koskisi yksilöllistä tyyliäsi ja sanavalintojasi, vaan kielenhuollollisia seikkoja, jotka eivät ole mielipideasioita.

Vastapalvelukseksi haluaisin jonkin kurssisi/oppaasi. Niitä näkyi olevan niin monia, että miettisin vielä, mikä olisi paras juuri minulle, mikäli olet kiinnostunut tällaisesta vaihtokaupasta.

Kunhan kerkiät, niin kerro ihmeessä, mitä tuumit ehdotuksestani. Olisi mukava päästä viimeistelemään jokin muutoin hieno tekstisi ja nähdä, että viittaamiani virheitä ei enää löydy tulevista teksteistäsi.

Ystävällisin terveisin

[Etunimi Sukunimi]

Mielekäs miellekartta -blogin kirjoittaja

Lähettämästäni sähköpostista ilmenevät seuraavat asiat:

  • miksi otin yhteyttä
  • motivaationi auttaa
  • Osoitan asiantuntemukseni. Olen tunnistanut bloggaajan ongelman ja arvannut, mistä juuri se ongelma johtuu. Kun tiedän, mistä kiikastaa, osaan myös tarjota ratkaisun.
  • Korostan, miksi havaitsemani kielenhuollolliset ongelmat ovat tärkeitä kyseisen bloggaajan kohdalla: ne saattavat karkottaa mahdollisia asiakkaita. Suomessa on totuttu siihen, että monet asiat tulevat edullisen nettiliittymän mukana ilmaiseksi, jolloin monistakaan digituotteista, valmennuksista ja vastaavista ei olla herkästi valmiita maksamaan. Niinpä jos elantonsa haluaa tienata sellaisia tuotteita ja palveluja tarjoamalla, myytävän materiaalin on paras olla mahdollisimman virheetöntä.
  • Tarjoan hyvää diiliä. Käyttämästäni otsikosta huolimatta tarjoamani kielenhuolto ei ole ilmaista, koska pyydän rahanarvoista vastapalvelusta. Koska pyytämäni tuote kuitenkin on jo olemassa digitaalisessa muodossa, bloggaajalle ei sinällään maksa mitään lähettää tuote minulle netin kautta.

Sain hyvin nopeasti bloggaajalta vastauksen. Siinä hän kertoi olevansa tietoinen mainitsemistani ongelmakohdista, ja ilmoitti tarttuvansa tarjoukseeni ilomielin. Hän myös vahvisti aavistukseni, eli kirjoitti lukevansa säännöllisesti ja paljon englanninkielisiä tekstejä, jotka sekoittavat tietyt kielenhuollolliset ohjeet hänen päässään. Hän antoi minulle vapaat kädet valita sopivan tekstin ja päättää myös aikataulusta. Lähestymistapani oli siis toiminut, ja saatoin ryhtyä hommiin!

Milloin tällainen lähestymistapa puolestaan ei toimi? Toisin sanoen miksi en tarjoa tällaista palvelua suurin piirtein joka toiselle bloggaajalle? Suomessa valtaosa blogeista on harrastelijoiden pitämiä. Monet blogit ovat pitäjien itsensäkin mukaan kuvapainotteisia ja pinnallisia. Kieleen ja teksteihin ei satsata, eikä samaisten blogien vahvuuksiin ylipäänsäkään kuulu toimittaa laadukasta kielellistä sisältöä. Minun on turha tarjota kielenhuollollisia palveluja sellaisten blogien pitäjille. Sellaisilla blogeilla ei myöskään ole mitään tarjottavaa minulle. Kun myy itseään, on sanomattakin selvää, että myy taholle/paikkaan, josta on kiinnostunut.

Toivon, että soveltamalla minun esimerkkiäni moni saa ideoita siihen, miten lähestyä eri alojen ammatti-ihmisiä ja myydä itsensä ja osaamisensa heille. Omassa esimerkissäni on sekin etu, että mitään yrityksiä tai ihmisiä ei tarvitse etsiä väkisin; löysin viittaamani ammattibloggaajan googlaamalla aiheita, joista olen erittäin kiinnostunut. Minulla ei vielä siinä vaiheessa ollut aavistustakaan, että muutaman tunnin ihastuneen lueskelun jälkeen tarjoaisin bloggaajalle palvelujani. Ihanaa, ettei itsensä myymisen tarvitse sittenkään aina olla ällöttävää!

Aina kannattaa valittaa! (Tapaus VS-Harja Oy)

No ei varmastikaan aina, mutta ainakin silloin kun sille on aihetta, valittamisesta voi seurata paljon hyvää. Kirjaimellisesti paljon.

Kerroin vajaa kuukausi sitten harjastani, jonka harjakset katkeilivat ennätystahdissa. Lähetin asiasta palautetta VS-Harja Oy:lle, ja sain rikkoontuneen harjan tilalle kuusi uutta harjaa!

Sain kaksi katuharjaa, yhden mattoharjan, kaksi astianpesuharjaa ja yhden juuriharjan. Väreiltään harjakset ovat kaikissa joko valkoisia, punaisia, sinisiä tai ruskeita. Ne ovat piristäviä värejä entisen mustaharjaksisen harjan tilalle.

Uudet harjat miellyttävät, mutta mitä kummaa entiselle tapahtui? Reklamaatiossani ihmettelin entisen harjan nopeaa kulumista eli harjasten totaalista katkeamista, ja kyseenalaistin kotimaisen laadun. Samalla kuitenkin kirjoitin, että uskoin oman harjani olevan yksittäistapaus sen sijaan, että se kertoisi laajemmin VS-Harja Oy:n tuotteista tai yleensäkään kotimaisesta laadusta.

VS-Harja Oy vastasi reklamaatiooni. Saamani kohtelias ja kattava vastaus sisälsi kiinnostavaa tietoa syystä, miksi vanhalle harjalleni kävi niin kuin kävi:

Kiitokset palautteestasi ja pahoittelut kohdallesi sattuneesta viallisesta tuotteesta. Toteutimme tällä katuharjalla VS 362/250 laajan kampanjan jälleenmyyjämme kanssa. Tuotteessa käytetyssä harjasmateriaalissa on valitettavasti ilmennyt jonkin verran laatupoikkeamia, joka aiheuttaa harjasten katkeamisen jo lyhyen käytön jälkeen. Nämä poikkeamat ovat siinä suhteessa hankalia, että ne eivät tule ilmi tuotannossa tapahtuvassa laadunvalvonnassa, missä jokainen valmistuva harja tarkastetaan tekijän toimesta.

Laatu on meille erittäin tärkeä arvo kaikessa tekemisessämme, joten vastaamme ehdottomasti kaikista reklamaatioista jotka meille tulevat, niin myös tästä. Haluaisimme toimittaa sinulle uuden tuotteen rikkoutuneen tilalle.

Lisäksi vastauksessa oli asiaa myös kotimaisuudesta ja oikeudesta käyttää Avainlippua VS-Harjan tuotteissa. Avainlipusta kerrotaan yleisesti seuraavaa:

Avainlippu voidaan myöntää Suomessa valmistetulle tuotteelle tai Suomessa tuotetulle palvelulle. Lisäksi tuotteen tai palvelun kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. Keskimäärin Avainlippu-tuotteiden kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia. (Lähde: suomalainentyo.fi)

Hyvin mielenkiintoista tuokin. Olen jo kauan kiinnittänyt huomiota mm. Design from Finland -merkkeihin, joilla yritetään luoda illuusiota kotimaisesta tuotteesta mutta jotka auttamatta vihjaavat, ettei kyseisellä merkillä varustettuja tuotteita ole tehty Suomessa. Avainlippu puolestaan kuvastaa Suomessa tuotettuja palveluja ja Suomessa tehtyjä tuotteita, jotka myös työllistävät Suomessa.

Luotan siihen, että uudet harjani kestävät vanhaa paremmin, vanhassa kun kerran oli viheliäinen laatupoikkeama harjasmateriaalissa. Se muistuttaa, millaisia riskejä yritykset joutuvat ottamaan: vaikka omassa tehtaassa tehtäisiin kaikki oikein laadunvalvontaa myöten, se ei auta, jos itse materiaali ei ole 100-prosenttista priimaa 100 prosenttia ajasta. Olen itsekin menossa tehdastyöhön ensi kesäksi firmaan, jossa olin aikoja sitten monta vuotta töissä. Sielläkin työ ja suuri osa raaka-aineista ovat kotimaisia, mutta raaka-aineiden laatuun vaikuttavat lukuisat seikat niin sääolosuhteista yleiseen saatavuuteen. Ymmärrettävää yhtä kaikki.

Nyt kiitän VS-Harja Oy:tä saamastani paketista ja menen testaamaan uusia harjojani. Tartun ensimmäiseksi herkulliseen punaiseen.