Terassin portaan rakentaminen

No niin! Kesäkausi on nyt avattu talon korjauskohteiden osalta. Työlistalla on monenlaista pientä ja pari suurempaa korjauskohdetta, joiden työläys paljastuu vasta hommiin ryhtyessä. Silti yhä vakaasti uskon, että hommaa olisi paljon vähemmän kuin viime kesänä, jolloin rakensimme saunan ja uusia kattoja tontin eri tönöihin.

Aloitimme terassin viimeisestä portaasta, joka oli puuttunut terassista koko tämän ajan. Valmiina portaat näyttävät niin yhtenäisiltä ja saumattoman hienoilta, että jopa minun on vaikea uskoa, etteivät portaat olleet koko aikaa tuollaiset. Muistan silti, miltä portaat näyttivät, kun viimeisen portaan tilalla oli kaksi lavaa. Ilman niitä pudotus maahan olisi ollut selänvenäyttävän korkea.

Viimeinen porras jäi loppusyksyllä 2017 rakentamatta kaiketi siksi, että työmiehiltä loppuivat materiaalit kesken. He nimittäin tekivät töitä myöhään iltaan itse tuomiensa valonlähteiden keskellä, jolloin pimeys ei voinut olla työnteon lopetuksen syy. Terassi on rakennettu kyllästetystä puusta niin kuin syytä onkin, eikä työmiehillä ollut enempää täyspitkiä lautoja mukana.

Olimme isäni kanssa päättäneet, että yritämme hyödyntää jäljellä olevia lautoja, joita työmiehiltä jäi. Kestopuu eli kyllästetty puu lasketaan vaaralliseksi jätteeksi, joka pitää kierrättää viemällä se vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. Niinpä olin ajatellut, että olisi harmi joutua ostamaan vain parinkin laudan verran lisää kyllästettyä puuta samalla kun tontillamme lojuu kasassa eripituisia ja -paksuisia paloja sitä.

Portaan rakentamisesta teki erityistä se, että en itse tällä kertaa osallistunut työhön ollenkaan. Sain portaan ikään kuin lahjana isältä ja mieheltäni, jotka suunnittelivat, mittasivat ja tekivät kaiken keskenään. Työtä hidasti sopivien palojen etsiminen tontilla lojuvasta lautakasasta. Hienosti he kuitenkin löysivät juuri oikeanlaista ja oikeanpaksuista tavaraa. Portaasta tulikin identtinen edellisten kanssa.

Itse olin portaan rakennushetkellä niittämässä ja ajamassa käsikäyttöisellä ruohonleikkurilla kolmea laajaa piha-aluetta, ja lopetin huhkimisen vain silloin kun tulin ottamaan valokuvia portaan valmistumisesta.

Näin hienoa jälkeä elämäni miehet saivat loihdittua!

Porras kestää lähemmänkin tarkastelun ja näyttää ihan samalta kuin edelliset portaat. Osassa ”uusia” lautoja on vähän savea säilytyksestä johtuen, mutta nyt sateet ovat jo huuhdelleet laudat. Valokuvassa ei näy, että uusi porras on aavistuksen kauniimman sävyinen kuin vanhat, se kun kuitenkin on rakennettu osittain suojassa olleista, käyttämättömistä laudoista. Sävy haalistuu pian samanlaiseksi kuin vanhoissakin portaissa.

Ainut ero uuden ja vanhojen portaiden välillä on täyspitkät laudat; niitä ei tosiaan ollut jäljellä niin kuin olin käsittänytkin, mutta isä ja mies saivat käytettyä lyhyempiä lautoja niin, ettei liitoskohtia edes huomaa.

Olen hurjan tyytyväinen lopputulokseen ja kiitollinen isälle ja miehelle! Kyseessähän on vain yksi porras, mutta se edustaa niin paljon enemmän. Mehän olisimme voineet osaamisen puolesta rakentaa portaan itse jo keväällä 2018, mutta silloin se ei vielä ollut meidän heiniämme toisin kuin nyt talofirmalta korvauksen saatuani.

Portaiden alimmat sivut päätettiin jättää avoimiksi ilmavuuden ja tietynlaisen keveyden säilyttämiseksi. Jotenkin se, että terassi on nyt niin viimeistellyn näköinen, valaa uskoa siihen, että koko talosta saadaan juuri niin upea kuin olen suunnitellut!