Vuosia sitten julkaisin blogissa vastaavan kirjoituksen kuin tämä. Se herätti kiinnostusta, keräsi kommentteja ja piirsi blogin tilastoihin korkeita pylväitä.
Myöhemmin poistin tekstin vain yhdestä syystä: aloin hakea työpaikkoja ja pelkäsin kirjoituksen synnyttävän väärän mielikuvan työnantajien keskuudessa. Näin siitä huolimatta, että tekstini ei suinkaan kehottanut ketään lorvimaan, vaan siinä kannustettiin vahvasti unelmien, tekemisen ja yrittämisen tielle.
Nyt olen kuitenkin siinä pisteessä elämässä, että tulevaisuuden tavoitteeni on pystyä työllistämään itse itseni ja olla enää koskaan hankkimatta työpaikkaa.
Pystyn siis nyt tuomaan alkuperäisen kirjoituksen takaisin, mutta parempana eli runsaasti täydennettynä ja päivitettynä (ennen syitä oli 8, mutta nyt 14!).
Tämä kirjoitus on niille, joita työelämä ei ole kyennyt tyydyttämään ja jotka unelmoivat jostain upeammasta.
14 syytä olla hankkimatta työpaikkaa
Jos sinulla sattuu olemaan kaikin puolin mieleinen työpaikka, aplodit sille! Kuulut pieneen vähemmistöön.
On kuitenkin enemmän niitä ihmisiä, joille perinteinen työelämä ei ole tuonut onnea. Mitä silloin voi tehdä? Ehkä alla olevista mietteistä saa ajattelemisen aihetta.
1. Sinun ei tarvitse vaihtaa aikaasi rahaksi
Aika on ihmisen kallisarvoisin voimavara. Kun suuri osa päivästä kuluu työpaikalla, ihmisellä ei ole aikaa eikä energiaa työpäivän jälkeen niihin asioihin, jotka hänelle oikeasti ovat tärkeitä. Asia on toisin, jos tehty työ vastaa ihmisen kutsumusta.
Kun ihminen määrää itse omasta työajastaan, hänelle jää enemmän aikaa kaikkeen muuhun, kuten ihmissuhteisiin ja harrastuksiin.
2. Elämä ei ole katkolla viikot ja käynnisty vain viikonloppuisin
Innottomat aamut, hirveät maanantait.
Jos huomaa usein odottavansa kuumeisesti viikonloppua, ja sunnuntaisin alkaa harmittaa pian alkava työviikko, silloin on jumissa työpaikassa, jossa ei voi hyvin.
3. Et joudu esittämään erilaisia rooleja työpaikalla
Väkinäisistä hymyistä pitkin päivää ja oikean sisällön puutteesta itse työssä ei seuraa mitään hyvää.
Saadakseen ylennyksen työpaikassa ihminen joutuu esittämään yli-innostunutta, jännittämään, todistelemaan, teeskentelemään. Sellainen vie valtavasti energiaa.
Tunteet ovat väylä itsensä todelliseen tuntemiseen. Itseltään pitää uskaltaa kysyä kiperiä kysymyksiä. Mistä oikeasti unelmoin? Mitä oikeasti haluaisin tehdä? Kysymyksiin on vaikea vastata kaiken työpaikalla esittämisen lomassa. Itselleen on helppo valehdella.
Työnantaja ei tietenkään halua, että työntekijä alkaa miettiä, mitä oikeasti haluaa elämältä. Ihmisen ei kuulu havahtua ja lakata tekemästä voittoa jollekulle toiselle.
4. Luovuutesi pääsee puhkeamaan kukkaan
Useimmissa työpaikoissa samat asiat ja tehtävät toistuvat, eikä luovia ratkaisuja tarvita tai edes kysytä. Ei ainakaan juuri sinulta, vaikka niitä jopa olisi.
Ajan kanssa luovuus laskee tällaisessa ympäristössä, koska työpaikka ei ruoki luovuutta, vaan ihmisen on ahtauduttava tiettyyn muottiin ja noudatettava annettuja ohjeita.
5. Et joudu syömään kiireessä
Monen ruokatauko on puolen tunnin mittainen, jolloin on pakko syödä nopeasti. Syöminen ei silloin ole nautinnollista.
Kun ei ole kiinni työpaikassa, ihmisellä on aikaa valmistaa tai ostaa itselleen juuri sellaista ruokaa kuin haluaa ja nauttia siitä kaikessa rauhassa.
6. Et joudu ehdollistumaan työpaikan hölmöyksiin
Nämä hölmöydet voivat olla mitä tahansa työpaikasta riippuen, joten otan esimerkin omasta, viimeisestä työpaikastani: menetin käyttölupani parin kuukauden välein, koska esihenkilöni ei ollut jaksanut jatkaa niitä lukuisista muistutuksista huolimatta.
Episodin jälkeen en päässyt niihin järjestelmiin, joissa kaikki työt tehdään ja joihin ne tallennetaan, eli en pystynyt tekemään töitäni.
IT-tuki oli totta kai ulkoistettu Intiaan, joten ei muuta kuin soittelemaan ja chattailemaan sinne samaan aikaan, kun deadlinet paukkuivat!
7. Elämä on rikkaampaa silloin kun työnteko on elämäntapa
Jos puhutaan pelkästä rahasta, ihminen voi tienata enemmän itsenäisesti kuin työpaikassa: rahaa ei tällöin tule pelkiltä työtunneilta, vaan vuorokauden ympäri esim. verkkokauppaa pyörittämällä, mutta ensisijaisesti työnteko elämäntapana rikastuttaa elämää muutoin.
Kun ihminen tekee työtä, joka on hänen intohimonsa, työ ei tunnu työltä, vaan siitä tulee elämäntapa. Sellaista työtä ei tehdä rahan tähden, vaan rakkaudesta työhön. Raha on mahdollinen kaupanpäällinen.
8. Et joudu kärsimään arvostuksen puutteesta
Arvostuksen puute voi näkyä lukuisilla tavoilla: esim. eri alalta tuleva pomo ei välttämättä ymmärrä duunareiden tehtävien päälle eikä siksi edes tunnista, milloin joku on tehnyt poikkeuksellisen hyvää työtä.
Pahinta on silloin, kun työpaikalla roiskitaan sinne tänne eikä minkäänlaisia tavoitteita ole johdon puolelta edes asetettu. Miten voisit saada kiitosta esim. tekemästäsi sisältömarkkinoinnista, mikäli sinulle ei alkujaankaan tehty selväksi, mitä koko markkinoinnilla tavoiteltiin? Tai jos tulosraportteja ja tilastoja ei edes anneta nähtäväksesi?
Tällöin et voi tietää, millaista tulosta työlläsi syntyy etkä käyttää sitä arvokkaana esimerkkinä ylennyksestä tai palkankorotuksesta neuvotellessasi.
9. Voit lakata tekemästä muita rikkaiksi
Rikkaat ihmiset eivät tee töitä, vaan valvovat muita.
Monet meistä auttavat jotakuta toista rakentamaan hänen unelmaansa.
10. Voit tehdä todellista kutsumustyötäsi
Kysy itseltäsi, teetkö sitä, mihin suhtaudut intohimoisesti.
Kun ihminen on väärässä ympäristössä ja väärissä töissä, tuottavuus laskee. Kun ihminen puolestaan on kutsumustyössään, tuottavuus lisääntyy. Se on menestyksen salaisuus.
Usein omaan kutsumustyöhön liittyy muiden auttaminen tavalla tai toisella. Ihmisille tarjotaan jotain arvokasta suoraan sydämestä.
11. Omat arvosi eivät ole ristiriidassa työpaikan kanssa
Monen yrityksen koko liikeidea perustuu kuluttamiseen: asiakkaat täytyy saada kuluttamaan mahdollisimman paljon ja ostamaan palveluja ja tuotteita, joita ilman he pärjäisivät mainiosti.
Pidemmän päälle ei voi olla mielelle terveellistä yrittää vakuuttaa muita siitä, kuinka heidän pitäisi ostaa ja tehdä sitä sun tätä, jos/kun itse ei ajattele niin eikä elä kyseisten arvojen mukaisesti.
12. Saat oikeanlaista kokemusta
Työpaikoissa saa nimensä mukaisesti työkokemusta, mutta kuinka suuri osa siitä on juuri sinulle tärkeää ja hyödyllistä? Tai kiinnostavaa jatkon kannalta?
Esim. itse olen saanut monissa työpaikoissa käännöskokemusta, mutta olen jo vuosia sitten alkanut ohjata itseäni pois pelkästä kielenkääntämisestä ja satsannut laajempaan sisältöosaamiseen.
Työelämä ei ole pystynyt tarjoamaan kuin vain osan kaipaamistani taidoista, joten saadakseni oikeanlaista kokemusta olen ostanut maksullisia kursseja.
13. Vältyt stressiltä
Stressiä ei tuo pelkästään ihmiselle sopimaton työpaikka, vaan myös työajat. Ihmisen luonnollinen rytmi on helposti eri kuin työpaikan, jolloin esim. pakolliset aamuherätykset ovat kamalia.
Stressiä saatetaan myös ”hoitaa” haitallisin keinoin, kuten ylensyömällä töiden jälkeen tai rauhoittamalla ylikierroksilla käyvää mieltä alkoholilla.
Kun ihminen tekee töitä itselleen, saa luonnollisesti päättää omista työajoistaan, mutta ennen kaikkea silloin tuntee todella olevansa elossa. Kun tekee jotain arvokasta, stressi ja ahdistuneisuus katoavat. Paniikkikohtauksista ei ole enää tietoakaan.
14. Voit määrätä tekemisistäsi itse
Todellista vapautta on se, kun ei ole riippuvainen työpaikasta.
Otat vastuun itsestäsi ja toimistasi. Ihminen ei enää ole uhri, vaan muokkaa itse todellisuutensa. Kukaan muu ei enää pysty päättämään sinun uramahdollisuuksistasi, mikä olikin aina täysin luonnotonta.
Ihmisellä on mahdollisuus lähteä matkalle tai pitää taukoa työstä.
Poikkeustapauksia
- tekijän ikä: mitä vanhempi on, sitä todennäköisemmin ihmisellä on ollut kunnollisia työpaikkoja ja sellaisia työsuhde-etuja, joita nuoremmat eivät osaa edes kuvitella omalle kohdalleen; tällaisia töitä ei kannata jättää samoin perustein kuin monia uudempia paskaduuneja
- tekijän luonne: kaikki eivät pursua ideoita eivätkä varsinkaan jaksamista tuoda samaisia ideoita eloon, eivätkä muutenkaan sovellu itsensä työllistäjiksi
- taloudellinen pakko: tämä on se ikävin ja monille tutuin; työpaikka ei kiinnostaisi, mutta jotain on pakko tehdä, ja työpaikka näyttäytyy pienimpänä pahana silloin, kun muut ideat ovat vähissä
- yrittäminen vs. työsuhde: jos kaikki valmiit työpaikat lakkaisivat olemasta, ja jokaisen ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi itse itsensä työllistäminen, sitä olisi vaikea nähdä positiivisena kehityksenä; lisäksi on aina heitä, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea eikä itsenäinen taivaltaminen ole heitä varten
- osa-aikatyö: vaikka osa-aikatyö on työpaikka siinä missä kokoaikainenkin, usein sitä eivät riivaa monet kokoaikatyön ongelmat, kuten liika kuormittavuus, stressi, oman vapaa-ajan riittämättömyys ym.; osa-aikatyö voi siis olla hyvä kompromissi niille, jotka eivät haluaisi työpaikkaa mutta jotka eivät keksi muutakaan
Lopuksi
Ihminen on tutkitusti onnettomin töissä, niin ikävältä kuin se kuulostaakin.
Työpaikka on useimmille paikka, johon he eivät koskaan menisi, jos siitä ei maksettaisi. Kun ihminen tekee jotain vain rahasta, lopputulos on aina sama: paljon stressiä, väsymystä, kiukkua ja sen miettimistä, miksi elämä on niin mätää ja epäoikeudenmukaista.
Joillain ihmisillä ei ole kurjaa työpaikassa, mutta he ovat jämähtäneet siihen taloudellisen turvan takia. Kun työpaikassa on riittävän neutraalia olla, ihminen välttyy miettimästä, mitä todellisuudessa haluaa elämällään tehdä.
Työpaikassa ihminen kuluttaa parhaat kahdeksan (tai enemmän) tuntia päivästään. Kaikki energia revitään ihmisestä niin, että kotiin päästyään hän ei jaksa muuta kuin maata sohvalla ja katsoa telkkaria.
Itsensä toteuttaminen on melko lailla mahdotonta tällaisessa ympäristössä.
Jotkut luulevat, etteivät tekisi enää päivääkään töitä, jos heillä olisi loputtomasti rahaa. Tällainen ajattelu on aina ihmetyttänyt minua, sillä ilman työntekoa elämä käy tylsäksi. Vapaa-ajan aktiviteetitkaan eivät tunnu yhtä mukavilta ja virkistäviltä, jos niiden välissä ei koskaan tee työtä.
Kaiken lisäksi monilla ihmisillä on halu luoda jotain merkityksellistä. Näemme jatkuvasti luovuutta ympärillämme niin konkretian, liikkeen, kuvan, tekstin kuin äänenkin muodossa, nautimme niistä häkeltyneinä ja haluaisimme pystyä luomaan jotain yhtä mahtavaa. Miksipä et sinäkin?
Lähteet:
72 Reasons You Should Never Get A Job
Mielekäs miellekartta 
Tämä on hieno kirjoitus ja siinä on paljon oivalluksia, jotka voivat jopa muuttaa jonkun elämän. Allekirjoitan joka kohdan!
Etsin vielä omaa urapolkuani, en tiedä mitä haluan tehdä sitten isona. Tulen surulliseksi kun kuulen ihmisten vihaavan työtään ja elävän vain viikonlopulle, jolloin nollataan pää ja taas sunnuntaina aletaan potea ahdistusta. En halua sellaiseen oravanpyörään, vaikka joskus vaihtoehtoja ei juuri ole – raha ei kasva puussa jne.
Uskallus on se mikä monilta ilmeisesti puuttuu – mieluummin tuttu, turvallinen ja tylsä työpaikka kuin lähteä kokeilemaan sitä mikä oikeasti kiinnostaa. Taloudellinen pakko on varmaan suurin syy tähän. Olen itsekin odottanut sopivaa hetkeä lähteä uusiin seikkailuihin – esimerkiksi säästänyt rahaa opiskelua varten.
Jään mielenkiinnolla seuraamaan keskustelua täällä kommenttikentässä, toivottavasti se pysyy asiallisena!
TykkääTykkää
Kiitos, Taija-Tiia, onpa mukavaa että tulit kommentoimaan! ❤
On tosiaan hurjaa, millaiseen oravanpyörään toiset ovat valmiita lähtemään, mahdollisesti vieläpä vuosikymmeniksi samalla kun asutaan omiin tuloihin nähden aivan liian kalliisti. Silloin tuollaisesta kierteestä vasta onkin vaikea lähteä.
Vain muutamat kerrat olen itse kokenut tuon, että pitkän ja raskaan työviikon jälkeen piti päästä viikonloppuna kunnolla tuulettumaan, sillä muuten en olisi kestänyt. ”Raskas työ, raskaat huvit” pitää oman kokemukseni mukaan hyvin paikkansa. En kyllä jaksaisi elämää, jossa jokainen viikko olisi tuollainen.
Uskallusta monella ei tosiaan ole; lisäksi moni sepittää itselleen erilaisia valheita koskien omia kykyjä ja potentiaalia, ja uskoo nuo valheet. Myös ympäristöllä on vaikutusta: välillä tapaa yrittäjiä, joiden koko perhe on hyvin yrittäjähenkinen, ja siellä aina keksitään jotain uutta, mikäli jokin vanha on lakannut toimimasta. Samaan aikaan toisaalla elää iso joukko ihmisiä, jotka ovat pulassa, jos eivät saa muita palkkaamaan heitä! 🤦
Toivottavasti urapolkusi selkiytyy ajan mittaan! 👍 Palaset voivat loksahdella kohdilleen yllättävilläkin tavoilla; oma urapolkuni sai kaipaamansa sysäyksen vuodenvaihteessa, kun löysin netistä yhden kurssikokonaisuuden, joka puhutteli täydellisesti ja täydensi ”liikeideani” valmiiksi. Siinä missä ennen oli tyhjyyttä ja epäselvyyttä, on nyt valmis sapluuna ja kristallinkirkasta selkeyttä. Olen puhkunut intoa koko vuoden ja ihmetellyt, mitä lahjoja universumilla onkaan antaa! 😍
(Paradoksaalisesti blogi saa sitä vähemmän kommentteja, mitä suositumpi se on eli mitä enemmän täällä käy ihmisiä, joten voi olla, että keskustelua ei juurikaan synny; viimeksi se pysyi asiallisena, ja nyt korostin alusta alkaen yrittäjäpuolta, joten kovin valikoivasti pitää lukea, jos tämän haluaa kääntää siunaukseksi lorvia päivät pitkät! 😅)
TykkääTykkää