Pakastava WC -kokemuksia

*sis. affiliatelinkin.

Vessa-asiat tulivat ajankohtaisiksi siinä vaiheessa, kun olin hankkinut talon ja tontillemme tarvittiin jätevesisuunnitelma.

Sellainen on tehtävä silloin, kun ei ole mahdollista liittyä (kunnan) viemäriverkostoon. Tonttimme alueella ei ole minkäänlaista viemäriverkostoa, eli liittyminen ei ollut kustannuskysymys, vaan täysi mahdottomuus.

Jätevesisuunnitelma tarvittiin siksikin, että jätevesilaki on tiukentunut. Käytännössä se tarkoittaa, että luontoon ei saa heittää esim. tiskivesiä puhumattakaan siitä, että WC-vedet pääsisivät imeytymään maaperään tai että huussin sisältö kaivettaisiin kuoppaan niin kuin ennen tehtiin.

Jotta voi tietää, millaisia jätevesiä itseltä tulee syntymään, täytyy päättää, millainen vessa halutaan. Päätin lopulta asioita tutkittuani, että meille tulisi pakastava WC!

Nyt kun vessa on ollut käytössä jo vuosia, jaan alla todenmukaisia pakastava WC -kokemuksia + parhaan tavan tyhjentää vessa. Teen myös vertailua polttavan ja pakastavan käymälän välillä.

Miksi ylipäänsä valita pakastava WC?

Miksi valita minkäänlaista tyhjennettävää käymälää sisätiloihin, joihin normaali vesivessakin olisi vaihtoehto?

Itselleni pääsyy oli nimenomaan viemäriverkoston puute, jolloin ainoa tapa saada normaali vesivessa olisi ollut umpisäiliön kaivaminen tontille.

Umpisäiliö on nimensä mukaisesti umpinainen säiliö, joka ei päästä kakkavesiä maaperään. Se on väliaikainen varasto jätevesille, jotka loka-auto tulee imemään maksua vastaan.

Se täytyy tyhjennyttää monta kertaa vuodessa, mikä on kallista. Myös käyttäjien määrä ja käyttötiheys vaikuttavat säiliön täyttymiseen.

Pelkkien etätöiden aikana kaikki päivät ja hetket vietetään kotona, joten myös kaikki hädät käydään kotona, mikä nopeuttaa säiliön täyttymistä.

Jätevedet jaetaan mustiin ja harmaisiin vesiin. Mustilla vesillä tarkoitetaan WC-vesiä, ja harmailla puolestaan kaikkia muita jätevesiä eli keittiö-, suihku-, lavuaari- ja pesukonevesiä.

Myös harmaat vedet täytyy puhdistaa hyvin, vaikka ne ovatkin paljon pienempi ongelma kuin mustat vedet. Omasta talosta unelmoivalle tärkeimmät kysymykset ovat, minkälainen ratkaisu vessa-asioiden kohdalla tehdään ja minne harmaat vedet ohjataan.

Myös harmaat vedet voidaan ohjata umpisäiliöön, jolloin niitä ei siis puhdisteta ja imeytetä maaperään, mutta se ei missään nimessä ole kannattavaa. Ensinnäkin silloin säiliö täyttyisi käsittämättömän nopeasti, mikä tarkoittaisi vielä aiempaa enemmän säiliön kyttäämistä, jatkuvaa loka-auton tilaamista ja suuria menoeriä.

Kun harmaille vesille hankkii oman puhdistamonsa, säästyy monilta tyhjennyksiltä, ja puhdistamon mallista ja toimintamekanismista riippuen laitteen voi puhdistaa myös itse, jolloin loka-autolle ja maksuille ei ole tarvetta. Monista harmaavesipuhdistamoista tyhjennetään pelkkä liete, ja sekin vain kerran vuodessa.

Jo lupavaiheessa huomasin ihastuvani ajatukseen, että meidän taloudessa ei syntyisi mustia vesiä ollenkaan, jolloin umpisäiliötäkään ei luonnollisesti tarvittaisi.

Jos tällaiseen ratkaisuun päädytään, silloin ainoa vaihtoehto on jonkinlainen käymälä kuten pakastava tai polttava vessa.

Minä siis olin ajatellut meille vedetöntä sisäkäymälää ja harmaavesipuhdistamoa, koska mitään säiliöitä ja lisämaksuja ei silloin ole luvassa.

Pääsuunnittelijamme (lain vaatima, pakollinen henkilö rakennusvaiheessa) ehdotti meille kuitenkin jotain ihan muuta.

Oli pienoinen kauhun paikka, kun tajusin, että pääsuunnittelija oli piirtänyt asemapiirrokseen umpisäiliön, johon ajettaisiin kaikki jätevedet, siis mustat JA harmaat. Eli juuri se kaikkein huonoin vaihtoehto!

Hän oli varmasti ajatellut asian niin, että vain yhden säiliön asentaminen tulee edullisemmaksi kuin kahden – mutta vain rakennusvaiheessa.

Jo parin vuoden asumisen jälkeen pelkkä umpisäiliö, jota joudutaan tyhjentämään yhtenään, tulee kaikista kalleimmaksi tavaksi huolehtia jätevesistä puhumattakaan vuosikymmenten aikana kertyvistä kuluista.

Ja kuluthan olisivat moninkertaiset, koska harmaat vedet täyttäisivät säiliötä ennätystahtiin.

Ei onneksi tarvitse olla matikkanero tajutakseen, että jos säästän esim. tuhat euroa nyt, ja maksan siitä ”säästöstä” viisi tuhatta euroa lähivuosina, todellisuudessa ei ole kyse säästöstä, vaan päinvastoin menetyksestä ja kalliista ja huonosta valinnasta.

Niinpä passitin pääsuunnittelijan muokkaamaan asemapiirrosta, koska vaikka käymälävalinta ei ollut vielä lopullisen selvä, se sentään oli varmaa, että harmaita vesiä ei sekoitettaisi mustien kanssa.

Minä yksinkertaisesti tiesin, että umpisäiliö tai lähinnä siitä johtuvat jatkotoimenpiteet eivät ole minua varten; miehestä ja minusta juuri minä olisin kuitenkin aina se, joka valvoisi säiliön täyttymistä, soittaisi loka-auton jne. enkä innostunut ajatuksesta.

Pakastava WC voitti käymäläkilvan

Kun vertailin eri kompostikäymälöitä ja hain niistä tietoa, pidin kovasti niiden ideasta, mutta liian moni seikka tuntui silti tökkivän: vaivalloisuus, mahdolliset hajut, tiettyjen mallien ruma ulkonäkö ja erityisesti tuuletusputket.

Sisätiloihin asennettaviin käymälöihin tulee nimittäin lähes aina tuuletusputkia, jotka porataan seinän ja/tai katon läpi.

Meille oli määrä tulla katolle jo yksi putki kamiinasta/takasta, enkä halunnut sen viereen lisää putkia. Seinässä olevat putket puolestaan tulisivat lähemmäs meitä ja kasvojamme, joten sanoin niillekin ei kiitos.

Sitten kuitenkin löysin sopivan käymälämallin, joka puhutteli, ja se oli juuri pakastava WC!

Markkinoilla on ainakin neljä eri merkkistä pakastavaa käymälää: Biolan Icelett, Privetti, Separett Freeze ja Ekohytte Frost.

Niissä kaikissa on sama toimintaperiaate: vessa ei vaadi lainkaan vettä, eikä siten viemäröintiä, eikä siihen tule myöskään tuuletusputkia, joita varten tarvitsisi porata reikiä seinään/kattoon.

Pakastavat vessat ovatkin yksiä harvoista käymälöistä, joihin (tuuletus)putkia ei tarvita. Vessa asetetaan lattian päälle, eli lattiaakaan ei tarvitse rikkoa toisin kuin joidenkin muiden käymälämallien kohdalla. Vessa vaatii ainoastaan sähköä.

Pakastavasta WC:stä sanotaan seuraavaa:

Pakastava käymälä on erinomainen erityisesti kohteisiin, joihin viemäröinnin tekeminen olisi haasteellista. Käymälä tarvitsee ainoastaan normaalin pistorasian ja se on hetkessä käyttövalmis. Lisäksi sitä on helppo liikuttaa.

Pakastava käymälä jäähdyttää jätteen nopeasti n. -15-asteiseksi mikrobitoiminnan pysäyttämiseksi, jolloin hajujakaan ei pääse syntymään. Vessa ei tarvitse vettä, viemäriä tai tuuletusputkea ja jätteet voidaan kompostoida normaalisti. Se on helppo pitää hygieenisenä, ja kun sitä ei käytetä, irrotetaan vain töpseli seinästä ja tyhjennetään säiliön sisältö. Pakastava käymälä on myös esteettisesti edustava, sillä se muistuttaa erehdyttävästi tavallista vesivessaa.

Luontoystävällinen valinta ei tarvitse käyttöönsä kemikaaleja, vettä tai seosaineita, joten se ei rasita ympäristöä.

Lähde: Coolcenter

Pakastava käymälä ei tosiaan vaadi kuivikettakaan toimiakseen, mutta näkösyistä sitä voi halutessaan käyttää.

Pakastavan WC:n sähkönkulutus? Edellä mainitun Coolcenterin mukaan pakastavien käymälöiden sähkönkulutus ei ole suurta, 0,56 kWh vuorokaudessa ja maksimissaan 1,08 kWh/vrk.

Kodinplazan mukaan umpisäiliön tyhjennys ilman puhdistusta maksaa 203 €, hinnan vaihteluvälin ollessa paikkakunnasta ja säiliön koosta riippuen 101–610 euroa. Puhdistuksen kanssa yksi kerta voi maksaa jopa 400–500 euroa, huh!

No, toki jo ilman tuota vertailua oli selvää, että kuivakäymälä on paljon edullisempi vaihtoehto kuin vesivessa, jonka käyttö edellyttää umpisäiliötä.

Naapurimme kertoi maksavansa pelkkää mustaa vettä sisältävän umpisäiliön tyhjennyksestä 440 euroa vuodessa (kaksi käyttäjää ja säiliön koko tyypilliset viisi kuutiota), mutta tästä on jo useampi vuosi, eli hinta lienee nyt vielä korkeampi.

Palataan valitsemaani käymälään ja siihen, miten pakastava wc toimii. Sähkö tekee vessasta pakastimen, joka eliminoi hajut. Siksi sähkö tuo vessaan sellaista käyttömukavuutta, mitä vieläkin perinteisempi huussi ei pysty tarjoamaan, ilman tuuletusputkia varsinkaan.

Pakastava vessa on makuumme ylellisempi kuin mikään muu käymälämalli. Väitteet laitteen estetiikasta todella pitävät paikkansa, sillä monet käymälät näyttävät seuraavanlaisilta:

Noissakaan ei ole kerrassaan mitään vikaa ulkohuussissa tai mökillä, mutta uuden talon moderniin kylpyhuoneeseen ne eivät sovi.

Pakastava vai polttava WC?

Miten polttava wc toimii? Siinä jätteet poltetaan 600 asteessa, useimmissa malleissa yksi hätä kerrallaan, minkä vuoksi se kuluttaakin paljon pakastavaa käymälää enemmän sähköä, ja syntyville sauhuille putkia vasta tarvitseekin!

Kaikesta tuosta jää jäljelle vain pieni määrä tuhkaa, eli polttavan vessan kohdalla maksetaan juuri siitä, ettei painavia ja ällöttäviä jätteitä tarvitse kantaa ja tyhjentää.

Paljonko polttava WC kuluttaa sähköä? Separettin kuten myös eri verkkokauppojen mukaan 0,4–2,4 kWh/käynti, minkä lisäksi jokainen hätä vaatii pussin käyttöä, jolloin kokonaishinnaksi tulee 0,15–0,60 euroa, tavallisimmin 0,20–0,40 euroa.

Nuo ovat siis yhden vessahädän kulutus ja hinta, kun pakastavalle vastaava luku on Separettin mukaan 0,73 kWh vuorokaudessa, ja Coolcenterin mukaan 0,56 kWh vuorokaudessa ja maksimissaan 1,08 kWh/vrk.

Omalla kohdallani sähkön kulutusta painavampi syy kieltäytyä polttavasta WC:stä olivat kuitenkin käyttörajoitukset eli vessan kuumuus käytön jälkeen. Kun ei asu yksin, ja toinen haluaa käyttää vessaa heti toisen jälkeen, miten se onnistuu, kun vessan polttotoiminto on yhä käynnissä tai vessa on vielä liian kuuma juuri palaneesta vessahädästä?

Varsinkin aamuisin kaikilla on usein hätä, eli vessaa on mukava pystyä käyttämään heti toisen lähdettyä.

Jotkut ovat kommentoineet polttavien vessojen riittämätöntä tehoa ja vikailmoituksia, jotka saattavat useamman henkilön käytössä todeta, että ”lämpötila nousee liian hitaasti”.

Polttavista käymälöistä koituu myös käryä ja äänihaittoja, eikä viimeisimpiä pelkästään polton aikana; jos käyttäjiä on useampi, laite saattaa hurista koko päivän, koska polton jälkeen pytty jäähdyttää itseään.

Joistain polttavissa vessoista sanotaan, että toinen voi käyttää niitä heti toisen lähdettyä, mutta samalla korostetaan, kuinka jokainen vessahätä tarvitsee oman pussinsa ja kuinka tärkeää on polttaa pussit yksi kerrallaan. Polttoaika voi olla jopa 90 minuuttia yhdelle hädälle!

Ei siis käy selväksi, miten noilla spekseillä koko perhe voisi käyttää vessaa tietyn, lyhyen ajan sisällä.

Löysin netistä yhden kotimaisen polttavan WC:n, jonka koko sisältö poltetaan yhdellä kerralla koko päivän ajalta, eli jokaista vessahätää ei siis polteta erikseen. Samaisen pytyn hintakin tosin on 5 000 euroa, eli paljon joutuu maksamaan tällaisesta mukavuudesta!

Yleensäkin polttavat käymälät maksavat vähintään tuplasti tai jopa yli nelinkertaisesti pakastaviin vessoihin nähden.

Pakastavan WC:n hinta puolestaan on 1 000 euron molemmin puolin.

Kaikista edullisin pakastava WC on markkinoiden uusin tulokas Ekohytte, jonka vieläpä sanotaan kuluttavan muita malleja vähemmän sähköä, vain 0,36 kWh/vrk, ja jota Virtasen kauppa myy ilmaisella toimituksella:

Tuli elementtinä vaatii enemmän valvontaa ja turvallisuudesta huolehtimista kuin yksinkertainen pakastaminen, mikä sekin on eduksi jälkimmäiselle.

Viimeinen niitti itselleni oli tieto siitä, että oma mummini, joka oli tottunut ämpärillä kävijä (hänen talossaan ei ollut koskaan vesivessaa), inhosi polttavaa vessaa, kun hänen taloonsa yhdessä vaiheessa sellainen asennettiin. Myöhemmin samainen vessa poistettiin ja hän palasi tavallisen ämpärin käyttöön.

Hän on jo menehtynyt eli en ehtinyt kysyä, miksi hän inhosi vessaa, mutta voin kuvitella sen liittyvän juuri kaikkeen tuohon kikkailuun, joka ikisen hädän pakolliseen pussittamiseen, pitkiin paloaikoihin ym.

En edes uskalla kuvitella, millaista polttavaa WC:tä olisi käyttää vatsataudin aikana!

Pakastava WC -kokemuksia

Pakastava vessa on nyt käytössä seitsemättä vuotta, eli kaikki tarpeellinen kokemus on varmasti tähän mennessä jo karttunut!

Ensimmäisen vuoden aikana WC-istuin irtosi toiselta puolelta, eikä sitä saanut itse ruuvattua takaisin pienten erikoisosien takia.

Minulle kuitenkin lähetettiin maksutta uusi istuin, joka on sittemmin kestänyt, eli kyseessä mahtoi olla (harvinaisempi) valmistusvirhe.

Muuten pytty on toiminut juuri niin kuin pitää: se pakastaa jätteet, pitää ne pakastettuina eikä ole yhtään hajuisempi kuin vesivessakaan.

Istuin on ensi alkuun aina hieman kylmä, mutta siihen tottuu nopeasti. Jotkut ostavat lisäosana styroksisen tai vastaavan istuimen, mutta itse en koskaan kaivannut sellaista.

Muuten vessan käyttö on täysin normaalia eikä vaadi mitään erikoistoimia. Vesivessaan nähden pytty vain jätetään vetämättä ja kansi suljetaan.

Isompien asioiden päälle voi sirotella näkösyistä kuiviketta, mikäli ei asu yksin tai mikäli on vaikka vieraana jonkun luona eikä halua pökäleidensä näkyvän kenellekään.

WC:n toimiminen ei kuitenkaan edellytä kuivikkeen käyttöä, eli kuiviketta voi käyttää vasta kompostointivaiheessa.

Pakastavan WC:n tyhjennys

Vasta kun päästään pakastavan WC:n tyhjennysvaiheeseen, silloin aidoista käyttökokemuksista on eniten iloa.

Kerron ensin, miten WC:n tyhjennyksen kanssa EI kannata toimia:

❌ älä anna pytyn täyttyä liiaksi –> pakastamisteho heikkenee, jolloin päällimmäiset jätteet voivat pysyä sulina ja roiskua tyhjennyksen yhteydessä ties minne!

❌ älä aliarvioi jätteen painoa –> koko konsepti ei sovi heiveröisille tai vastaavasti joudut tyhjentämään pyttyä useammin

❌ älä jätä tyhjennystä liian myöhäiseksi –> pakastavat WC:t ja vastaavat ovat tavallisimpia syrjäisemmissä sijainneissa, joissa ei ole katuvaloja –> pahimmillaan et näe kompostille vievää polkua edessäsi ja kaadut kakkaämpärisi kanssa!

Mutta kun oikea rutiini löytyy, kuten meillä, tyhjentäminen on suorastaan mieluista:

✅ oma lempiajankohtani tyhjennykselle on aamulla heti yönunien jälkeen (tällöin jäte on varmasti jäässä)

✅ valoa riittää, eli ulkona ei tarvitse kompuroida

✅ sen sijaan, että roikottaa ämpäriä käsissä, se kannattaa nostaa vasten keskivartaloa, mikä auttaa kantamisessa merkittävästi (miesten kohdalla asialla ei ehkä ole niin väliä, mutta hennompaa naista auttaa varmasti)

✅ jäte ei haise miltään, koska se on täysin jäässä –> lisää tyhjennyksen miellyttävyyttä

✅ kompostorilla kumoa ämpäri alassuin siten, että sanka ei vahingossakaan jää sen alle, ja kaada ämpärin päälle kuumaa vettä –> jääkalikka irtoaa kuin taikaiskusta

✅ kun palaat sisälle, pese ämpäri vedellä ja millä vain miedolla pesuaineella, ja kuivaa huolellisesti ennen kuin otat sen taas käyttöön

Jäinen jäte ei missään nimessä irtoa ämpäristä ilman kuumaa vettä. Jos taas kuskaa sulia jätteitä, ne haisevat ja pahimmillaan roiskuvat, joten en missään nimessä suosittele jätteen sulatusta ennen tyhjennystä.

Sitä paitsi jätteet sulavat epätasaisesti, eli myös osittain sula jäte voi silti olla kiinni ämpärin reunoissa –> hajuja ja roiskeita, mutta jäte ei silti irtoa ämpäristä!

Kunnon jäinen kalikka sen siis tulee olla.

Kun itse keksin keittää kannullisen vettä vanhassa vedenkeittimessä, ja kaataa sisällön kumotun ämpärin päälle, tyhjennyksestä tuli hyvinkin tyydyttävää.

(Jos sinulla on uudempi ja tehokkaampi vedenkeitin, kannattaa antaa veden hieman jäähtyä, eli ihan kiehuvaa vettä en kaataisi muovisen ämpärin päälle.)

Entä pakastavan WC:n pussit? ❌ Unohda tällaisiin vessoihin kaupiteltavat biopussit!

Niistä ei ole mitään hyötyä, iloa tai apua käytössä eikä tyhjennyksessä, ja myöhemmin niistä on vain harmia, kun ne eivät kompostoidu lainkaan samaa tahtia kuin itse jäte.

Ne eivät luonnollisesti ole niin lujia, että ne pitäisivät jätteet sisällään tai että niillä olisi kantovoimaa (= eli että jätteet voisi kantaa pussissa ulos).

Mutta ne eivät myöskään ole niin hauraita, että ne kompostoituisivat mukavasti jätteen mukana. Siispä aivan tyhjänpäiväisiä!

Lopuksi

Meille on sittemmin kertynyt kompostoreja iso pino, ja alkujaan hankkimani Biolanin isoa kiveä jäljittelevä maisemakompostori on nykyään varattu vain ruokajätteelle.

Vessajätteelle kelpaavat vähemmän hienot kompostorit, kunhan niissä vain on pohja, eli jätteet eivät saa valua maaperään.

En mene sen enempää kompostointiin juuri tässä kirjoituksessa, mutta yleisesti voi sanoa, että käymäläjätteet vaativat jälkikompostoinnin, joka kestää vuoden tai parikin.

Se, että käymäläjätteet laitetaan kompostoriin jäisenä, hidastaa kompostoitumista. Tosin talvella jäte ei kompostoidu muutenkaan tavallisessa kompostorissa, vaan kompostoituminen käynnistyy taas keväällä ilmojen lämmettyä.

Minulla ei koskaan ollut kiire saada valmista multaa, joten hidas kompostoituminen ei ole häirinnyt, eikä se muutenkaan ole tuntunut hitaalta.

Sellaisina keväinä ja kesinä, kun olemme olleet parin viikon matkalla eli poissa kotoa, kompostorien tasot ovat laskeneet 30-40 senttiä!

Se johtuu toki siitä, että valtaosa vessajätteestä on kuitenkin nestettä, ei kiinteää tavaraa.

Aikoinaan sumplimani vessa-asiat ja pelkän harmaavesipuhdistamon riittävyys olivat siis oikea ratkaisu meille.

En malttanut odottaa, että pääsen puljaamaan käymälän ja kompostorien kanssa, ja ne todella osoittautuivat ihanteellisiksi juuri minulle ja siten myös miehelle, jonka en usko joutuneen tyhjentämään ämpäriä kertaakaan! 😄