Avainsana-arkisto: terveellinen

Vegaaniset Snickers-patukat

Sain vihdoin aikaiseksi tehdä jotain, mikä on ollut tehtävälistalla jo pari vuotta. Tein vegaanisia Snickers-patukoita.

Pelkäsin, että patukat edustaisivat täydellisesti tämän päivän ”terveys”herkkua: niiden tekemiseen kuluisi loputtomasti aikaa, raaka-aineet olisivat kalliita (ja mahdollisesti ulkomaisia superfoodeja), ja kun kaikki olisi lopulta valmista, myös maku olisi kökkö eikä vetäisi vertoja alkuperäiselle, tässä tapauksessa siis aidolle Snickers-patukalle. Niinpä olisi paljon helpompaa, järkevämpää ja ajallisesti ja taloudellisesti kannattavampaa mennä kauppaan ostamaan Snickers-patukoita kuin väsätä omatekoisia. Koska kaupan patukat eivät kuitenkaan ole vegaanisia, halusin kokeilla reseptiä.

Onneksi pelkoni osoittautui täysin vääräksi. Patukoista tuli huippuherkullisia kaikkien niitä maistaneiden mielestä! Yhdellä YouTube-videolla sanottiin, että juuri tällä reseptillä tehdyt patukat maistuvat pakastimesta otettuina täsmälleen samalta kuin Snickers-jäätelöpatukat. Ennen patukoiden maistamista pidin väitettä suurimpana valheena, mitä olen kuullut raakaherkuista pitkään aikaan. Maistamisen jälkeen kuitenkin tiesin, että väite on täyttä totta. Minullekin tuli mausta heti ensimmäisenä mieleen Snickers-jäätelöpatukka, jollaista en ole maistanut vuosiin mutta jonka maun selvästi näemmä muistin.

Jouduin soveltamaan reseptiä hieman, koska en löytänyt suurestakaan marketista mantelivoita. Kirjoitan kuitenkin alle alkuperäisen reseptin, joka on Detoxinista-blogista. Desien tilalla on käytetty ”kuppeja”, ja itse käytin mittana muumimukia, johon kuvittelin maitovaran, sillä silloin mitta on juuri oikea. (Olen todennut muumimukin käytön paljon vaivattomammaksi ja toimivammaksi kuin kuppien muuntamisen desilitroiksi, mitoista kun yleensä tulee täysin epämääräisiä, esim. 1 ja 1/6 dl tai 1,77441177 dl jauhoja yms.)

Vegaaniset Snickers-patukat (12 kpl)

nougatkerros:

  • 1/2 kuppia mantelivoita
  • 2 rkl vaahterasiirappia
  • 1 rkl kookosjauhoa

toffeekerros:

  • 12 isohkoa taatelia (noin 3/4 kuppia)
  • 1/3 kuppia vettä
  • ripaus suolaa
  • 1/2 tl vaniljauutetta
  • 1 rkl sulatettua kookosöljyä

toffeen päälle:

  • 1/4 kuppia maapähkinöitä tai muita pähkinöitä
  • mitä vain vegaanista suklaata kuorrutteeksi

  • Sekoita nougatkerroksen aineet keskenään. Painele massa leivinpaperoidun vuoan pohjalle tai muotoile se muutoin leivinpaperia apuna käyttäen sen malliseksi, että saat myöhemmin leikattua siitä 12 patukkaa. Laita massa pakastimeen jähmettymään.
  • Yhdistä toffeekerroksen aineet ja sekoita tasaiseksi tehosekoittimessa.
    Ota nougatkerros pakastimesta ja levitä toffee tasaisesti sen päälle.
  • Painele maapähkinät toffeekerrokseen. Laita tekele pakastimeen ainakin viideksi tunniksi. Pakastamisen jälkeen leikkaa tekele niin, että saat 12 patukkaa.
  • Sulata haluamasi suklaa ja kasta patukat siinä. Patukat voi pyöritellä suklaassa kokonaan tai sitten voi kuorruttaa pelkästään päällisen. Laita patukat pakastimeen jähmettymään ainakin vartiksi.
  • Säilytä patukoita pakastimessa ja tarjoa välittömästi pakastimesta ottamisen jälkeen. Patukat pehmenevät ja sulavat huoneenlämmössä nopeasti.

Itse käytin mantelivoin tilalla maapähkinävoita, vaahterasiirapin tilalla agavesiirappia ja vaniljauutteen tilalla vaniljasokeria. Suklaaksi valikoitui Pandan tumma suklaa (lista vegaanisista suklaista). Käytin tuoreita taateleita toffeekerroksessa lähinnä siksi, että muut taatelit olisivat liotettuinakin olleet liian jämäköitä kodinkoneilleni.

Käyttämässäni reseptissä nämä patukat markkinoidaan perinteisten Snickers-patukoiden terveellisenä versiona. Minusta se osoittaa, miten väkisin väännetty terveellisyyden määritelmä tänä päivänä herkästi on. Tuleeko mistä tahansa terveellistä vain siksi, ettei siinä ole valkoista sokeria ja valkoista jauhoa eli vehnää? Näissä patukoissa kun kuitenkin on taateleita (joiden sokeripitoisuus on luonnostaan hyvin korkea), juoksevaa makeuttajaa (siis lisää sokeria) ja roppakaupalla rasvaa pähkinöiden ja kookoksen muodossa.

Kunpa ihmiset luottaisivat oman suunsa tekemään arvioon ennemmin kuin aivopesuun. Kun jokin ruoka maistuu makealta ja rasvaiselta, silloin siinä todennäköisesti myös on sokeria ja rasvaa muodossa tai toisessa. Moni tietää, ettei sokerinen ja rasvainen herkku ole kovinkaan terveellinen. Miksi kuviteltua terveellisyyttä pitää ylipäänsäkään lähteä hakemaan jälkiruoista? Itse luokittelisin terveellisiksi jälkiruoiksi esim. hedelmäsalaatin ja marjakiisselin, joissa ei ole lainkaan rasvaa eikä lisättyä sokeria. Tällaiset jälkiruoat voivat myös olla vähän tylsiä juuri siksi, että ne ovat niin terveellisiä.

Toivoin, että Snickers-patukoista tulisi aidosti maistuvia, niiden tekemiseenkin kun menee odotusaikoineen monen monta tuntia. Olisin ollut pettynyt, jos tuloksena olisi ollut mauton terveyspatukka. Oma tavoitteeni oli tehdä vegaanisia patukoita, jotka ovat maultaan ja koostumukseltaan mahdollisimman lähellä aitoja Snickers-patukoita. Juuri siihen lopputulokseen tällä reseptillä onneksi pääsee, eivätkä mitkään valheelliset väitteet terveellisyydestä muuta sitä ilahduttavaa tosiasiaa.

”En saa mitään aikaiseksi” – 10 vinkkiä tuotteliaampaan elämään

Saamattomuus on vaivannut minua viime aikoina niin kuin monesti aiemminkin. Tasaisin väliajoin haen ongelmaan apua erilaisista lähteistä. Nyt jaan yhden sellaisen lähteen muillekin.

Alla on kymmenen vinkkiä tuotteliaampaan elämään. Haluan korostaa, että tämän kirjoituksen sanoma ei ole se, että koko ajan pitäisi tehdä enemmän ja saada enemmän aikaan; moni elää jo nyt hyvin hektistä ja liian aikataulutettua elämää, ja heille voisikin tehdä hyvää höllentää otetta. Keille kirjoitus sitten on tarkoitettu? Kaikille meille, jotka kärsimme saamattomuudesta, joka voi näkyä juuri tälläkin hetkellä pesemättöminä tiskeinä, likaisina lattioina tai muina tekemättöminä töinä. Meille, jotka löhöämme sohvalla tai roikumme netissä erilaisten hommien odottaessa, ja päivän päätteeksi sätimme itseämme saamattomuudesta.

10-vinkkia-tuotteliaampaan-elamaan

1. Mieti, mikä kaikki rajoittaa sinua. Tiedä, että kaikki rajoitteet ovat itsesi luomia. Pystyt juuri siihen, mihin haluat, kunhan vain toimit.

2. Älä tee montaa asiaa samaan aikaan, vaan keskity kunnolla siihen, mitä kulloinkin teet. On tuotteliaampaa keskittyä vain muutaman asian tekemiseen kerrallaan kuin saada hutiloiden paljon aikaan. Monet kasaavat päiviinsä liikaa tekemistä. Silloin tekemisestä katoaa into, mikä vähentää tuotteliaisuutta merkittävästi.

3. Tarkkaile tapaa, jolla katsot telkkaria. Moni katsoo tv:tä, koska heitä laiskottaa ja väsyttää, mutta tv:n katselu passivoi ihmistä vielä lisää. Oma luovuus ja tuotteliaisuus lisääntyy, kun vähentää tv:n katselua tai jättää sen kokonaan. Vaikka myös tietokoneen käyttö voi olla passivoivaa ruudun tuijottamista, tietokone on myös työväline toisin kuin tv, joka toimii vain materiaalin lähettäjänä. Älä anna tv-ohjelmien ohjelmoida itseäsi.

4. Sulje puhelin. Moni ei voi edes harkita puhelimen sulkemista. Monelle (äly)puhelimesta on tullut kaikki kaikessa, eikä ilman sitä voi mennä edes vessaan. Toiset nukahtavat illalla sänkyyn puhelin kädessä. Sulje puhelin tunniksi ja mene ulos. Mieli alkaa heti kirkastua. Puhelimeen tulee koko ajan ilmoituksia ja erilaisia päivityksiä, mikä ei jatkuvana syöttönä ole terveellistä mielelle. Emme syntyneet puhelin kourassa. Tekee hyvää palata välillä luonnollisempaan tilaan. Mene luontoon, se lataa akkusi tavalla, johon puhelin ei koskaan pysty. Pidä taukoa puhelimestasi, niin alat saada enemmän aikaan.

5. Nuku yöt puhelin sammutettuna. Puhelimen mahdolliset valot, pärinät ja tärinät keskellä yötä ovat häiriötekijöitä, jotka pilaavat yöunet. Unen on oltava syvää ja virkistävää, jos haluaa olla tuottelias seuraavana päivänä.

6. Hankkiudu eroon roinasta ja sotkusta. Siivoa. Sama pätee virtuaalisotkuun, eli esim. turhiksi käyneisiin tiedostoihin, jotka ovat sekaisin tietokoneellasi. Kun siivoaa, tulee tuotteliaammaksi. Milloin viimeksi tuunasit (työ)huonettasi? Omaa huonetta voi muuttaa niin, että tuotteliaisuudesta tulee helpompaa (huoneesta voi tehdä studion esim. maalaamista tai valokuvaamista varten).

7. Tule pois sellaisista sosiaalisen median kanavista, joissa vain katselet muiden näennäistä elämää etkä itse luo mitään. Sosiaalinen media ei itsessään ole hyvä tai paha, vaan työväline, jota kaikki eivät kuitenkaan osaa käyttää oikein ja/tai sopivissa määrin. Tarkkaile, kuinka käytät somea. Jos some ei (koskaan) ole sinulle luomisen tai sisällön tuottamisen paikka, vaan pelkästään kaikenlaisen sisällön kuluttamisen paikka, sen kyttääminen tuskin lisää tuotteliaisuuttasi.

8. Syö terveellisesti. Kaikkia terveellinen syöminen ei kiinnosta, ja se muutenkin tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, mutta tämä on varmaa: syömällä liikaa ja/tai vääränlaisia ruokia voi saada itsensä turvonneeksi ja väsyneeksi, mikä luonnollisestikaan ei lisää tuotteliaisuutta. Syömällä liian vähän puolestaan muuttuu ärtyisäksi. Ruokaostoksia kannattaa myös suunnitella ja ostaa kerralla useamman päivän ruoat; tällöin ei tarvitse jatkuvasti juosta kaupassa, jolloin säästyy aikaa johonkin tuottavampaan.

9. Yksinkertaista asioita. Yksinkertaisuus on sivistyksen korkein muoto. Kun yksinkertaistaa, tulee tuotteliaammaksi. Kysy itseltäsi, miten tehdä asioista vielä yksinkertaisempia (esim. missä vaiheessa lopettaa jonkin työn hiominen). Moni haluaa tehdä asioista monimutkaisempia kuin ne ovatkaan. Joku voi luulla, että mitä enemmän hän käyttää aikaa johonkin asiaan, sitä enemmän hän saa aikaan. Se ei aina pidä paikkaansa. Aika ei ole yhtä kuin tehty työ, eikä monimutkaistamalla ja pidentämällä asioita synny haluttua tulosta.

10. Panosta itsellesi toimivaan vuorokausirytmiin. On todennäköisempää saada enemmän aikaan, kun ei ”nuku päivää pilalle”. Aamulla kuuluva linnunlaulu ilahduttaa ja inspiroi.

Ennen kaikkea tee asioiden tekemisestä hauskaa. Tarkkaile tuntemuksiasi: kun esim. menet töihin, se on hauskaa työnantajallesi, mutta ei välttämättä sinulle. Teemme paljon asioita, joista emme todellisuudessa nauti. Kun tekemisestä alkaa nauttia, tuotteliaisuus lisääntyy kummasti.

Lähde: 10 Secrets to Become the Most Productive Person You Know

Onko terveellisissä herkuissa mitään järkeä?

Tämä kysymys on joskus pyörinyt mielessäni. Blogit ja lehdet ovat täynnä ”terveellisiä” herkkureseptejä, varmasti suurilta osin yleisen terveysbuumin takia. Jollekin terveellinen tarkoittaa sokeritonta, toiselle rasvatonta, viljatonta tai gluteenitonta ja kolmannelle raakaherkkua. Omassa blogissani terveellinen herkku on vegaaninen ja rasvaton/vähärasvainen, ja siinä saa olla mielin määrin (täysjyvä)tärkkelystä, hedelmiä ja marjoja. Sokeriakaan ei aina säästellä, sillä se on makuaineista parhain.

Kaikki tietävät, miksi ylipäänsä kannattaa syödä terveellisesti, mutta herkkujen kohdalla asia ei ole yhtä itsestään selvä. Miksi harvoin syötävän herkun, jota nimensäkään mukaan ei ole tarkoitettu jatkuvasti syötäväksi arkiruoaksi, tulisi olla mahdollisimman terveellinen? Ei sen tulekaan, mutta hyvin moni meistä ei herkuttelekaan vain harvoin, vaan mieluiten joka päivä.

maapahkina-hillonelio

Vaikka leivon itse lähes yksinomaan terveellisiä herkkuja, erehdyin vähän aikaa sitten luulemaan, että terveellisten herkkujen tekeminen on useastakin syystä hiukan typerää. Ajattelin, että aidosti mahtavan herkun täytyy saada olla epäterveellinen. Ja eikö sekin ole totta, että jos tekee kovasti mieli syödä esim. tuhtia suklaakakkua, meneekö kakunhimo pois syömällä 100 kaloria sisältävän suklaavanukkaan? Tuskin. Niinpä kaikille himoille voi sanoa kyllä ja olla onnellinen. Mihin tällainen ajattelu minut ajoi? Siihen, että tein maapähkinävoi-suklaakarkkeja, jäin koukkuun Madeiralta hamstraamaani maapähkinävoihin (joka sitä paitsi on terveellistä mutta hyvin kaloripitoista), ja näin vaa’alla ennätysmäisen korkean lukeman matkamme jälkeen. Housut ja muut alaosat olivat alkaneet tuntua tukalilta päällä. Nyt tilanne on jo tasaantunut, mutta se edellytti maapähkinävoipurkin sulkemista. Ja totta kai sen tajuamista, että terveellisillä herkuilla todella on paikkansa ainakin omassa elämässäni. Alla on muutamia mietteitä terveellisten herkkujen plussista ja miinuksista.

Terveellisten herkkujen plussat

  • hyvä vaihtoehto paljon herkutteleville, ts. painonhallinnasta tulee helpompaa, koska leipomuksissa on vähemmän rasvaa ja siten paljon vähemmän kaloreita
  • aidosti epäterveellisten herkkujen osuus ruokavaliossa pienenee, millä on monia hyviä terveysvaikutuksia
  • terveellisissä herkuissa ei ole pelkästään tarpeettomia aineita, kuten sokeria, vaan mm. paljon kivennäisaineita sisältäviä viljoja

Terveellisten herkkujen miinukset

  • eivät aina maistu yhtä hyville kuin vastaavat perinteisemmät leipomukset
  • ihminen ei välttämättä saa mitä todella kaipaa, ja tulee syöneeksi tavallista enemmän kompensoidakseen menetystään
  • ainainen dieettifiilis: jos muutenkin syö terveellisesti ja/tai tarkkailee painoaan, voi tuntua epäreilulta, etteivät edes herkut saa olla reilun makeita, rasvaisia ja epäterveellisiä

maapahkina-hillonelio 2

Yksi epätavallisempi miinus on seikka, joka liittyy kirjoituksen kuvitukseen. Kuvissa on juuri ennen matkaa leipomiani maapähkinä-hilloneliöitä, joista tuli paljon herkullisempia kuin uskalsin aineiden perusteella odottaa. Oma versioni on terveellinen, alkuperäinen ohje puolestaan ei ole. Kun en kaikessa matkahulinassa kirjoittanut omaa versiotani heti ylös, en enää muista oikeaa paistoaikaa ja aineiden tarkkoja suhteita, vaikka moni arvaukseni ehkä osuisikin oikeaan. Blogiin epätarkka ohje ei kelpaa. Jos olisin leiponut neliöt ohjeen mukaan, voisin kopioida reseptin blogiin sellaisenaan, eikä mitään ongelmaa olisi. Toisaalta nyt kun olen todella oivaltanut terveellisten herkkujen mahtavuuden, minulla on vielä enemmän syytä leipoa näitä neliöitä uudestaan. Kenties sitten saan reseptin blogiinkin!