Avainsana-arkisto: Tallinna

Näin jääkarhun

Kuluneen viikon kohokohta oli hetki, jona katselin uivaa jääkarhua niin läheltä, että ilman välissä olevaa lasiseinää olisin voinut koskettaa sitä.

Se oli niin leikkisä ja söpö! En voinut olla haltioitumatta sen energiasta ja elämänilosta.

Vaikka karhu oli valtavan kokoinen jo sekin, se oli mitä ilmeisimmin silti vasta taaperoikäinen iso pentu. Vanhemmat ja isommat karhut nimittäin vain haukottelivat ja loikoilivat rannalla, mutta tätä pienempää huvitti leikkiä pallolla ja myöhemmin uida.

Se tuli niin lähelle meitä kuin pääsi ja yritti napata reppunikin. Ehkä veden alla ei ihan tarkalleen näe, mitkä esineet ovat altaassa ja mitkä sen ulkopuolella.

Karhu oli koko ajan liikkeessä, mutta silti sain siitä kuvia mitä hauskimmissa liikkeissä.

Päivä oli kalsa ja tuulinen, mutta kaikki kylmässä hytiseminen oli jääkarhun näkemisen arvoista.

Vankeudessa eläminen ei sovi monillekaan eläimille, ehkä kaikista vähiten linnuille, mutta tämä karhu selvästi nautti elostaan. Alla sen voi nähdä jopa hymyilevän, mutta yleisesti sen iloisuus ja elämään tyytyväisyys välittyi meille sen kehonkielen ja uteliaisuuden kautta.

Tämän hellyttävän karvapalleron voi tavata Tallinnan eläintarhassa.

Töihin Viroon? Tätä Helsingin Sanomat ei kerro työnhakijalle

Sen sijaan, että kitkuttelisin tällä hetkellä satunnaisilla tai olemattomilla freelance-töillä, minä voisin nyt olla oman alani töissä Tallinnassa Virossa. Kuinka niin? Sain kuin sainkin viime syksynä vakituisen ja kokoaikaisen, kieliin ja kirjoittamiseen liittyvän työn Virosta. Työtarjouksen saatuani ei mennyt kauaa, kunnes tajusin, ettei tarjoukseen voinut mitenkään vastata kyllä (kerron syistä alla). En jäänyt harmittelemaan asiaa sen pidemmäksi ajaksi, vaan jatkoin elämääni entiseen malliin. Tallinnasta saamani työpaikka kuitenkin kumpusi taas mieleeni, kun luin pari viikkoa sitten Helsingin Sanomista jutun otsikolla ”Viro kaipaa työntekijöitä Suomesta”. Samainen artikkeli löytyy HS:n nettiversiosta otsikolla Suomalaiset it-ammattilaiset lähtevät nykyään Viroon töihin.

töihin Viroon

Lukiessani juttua aloin ihmetellä, miten minulla oli varaa sanoa ei niin upealle mahdollisuudelle. Jaa miten niin upealle? Helsingin Sanomien mukaan Virossa työskentelyssä on pelkkiä etuja. Luettuani jutun kokonaan huomasin, että se on artikkelin kaapuun puettu mainos, eikä mainoksissa tietenkään koskaan kerrota asioiden huonoista puolista. Tässä muutama olennainen lainaus Helsingin Sanomien jutusta:

  • ”Huuhtanen sai työtarjouksen sekä kuukauden miettimisaikaa. Helmikuussa hän aloitti Tieto Estonian it-tuessa. Viroon muuttaminen kävi käden käänteessä. Huuhtanen kehuu työnantajaansa, joka auttoi käytännön asioissa. Huuhtanen tunsi Tallinnasta lähinnä vanhankaupungin ja ilahtui, kun kalustettu asunto löytyi sieltä. Nyt hän kulkee junalla töihin 10 minuutissa ja viikonlopuiksi lautalla Helsinkiin 1,5 tunnissa.”
  • ”Tieto Estoniassa työskentelee nyt 18 suomalaista. Hakemusten määrä Suomesta kasvaa päivä päivältä. Aku Huuhtanen kertoo saaneensa juuri kuusi uutta suomalaiskollegaa. ”Yhtään en ole katunut tänne tulemista. Sanoisin muillekin suomalaisille, että kannattaa lähteä”, Huuhtanen sanoo.”
  • ”Enterprise Estonian ulkomaansuhteiden osastonjohtaja Kristel Kaskin mukaan suomalaisten kannattaa muuttaa töihin Viroon ennen kaikkea siksi, että siellä on helpompi päästä urallaan eteenpäin. Palkatkaan eivät ole niin huonot, kuin usein luullaan.”
  • ”Asuminen on Tallinnassa halvempaa kuin Helsingissä. Tallinnan vanhankaupungin liepeiltä keskustasta voi saada kaksion alle 500 eurolla kuussa.”
  • ”Osaavan ihmisen on Virossa mahdollista edetä nopeammin kuin Suomessa.”

Minulle tuli jutun lukemisesta huijattu olo, ja jouduin kaivelemaan muistista niitä asioita, joiden takia minun ei ollut mahdollista lähteä töihin Viroon. Miten miellyttävä sattuma, että siivotessani kaappeja satuin löytämään viimesyksyiset haastattelupaperit ja kaikki ylös kirjaamani muistiinpanot. Niinpä en ole enää hatarien muistikuvien varassa, vaan voin kertoa kaiken, mitä haastattelija, josta olisi tullut pomoni, vastaili kysymyksiini. Tässä siis muutamia tosiasioita, joista Helsingin Sanomat sopivasti unohti mainita:

  • Viron keskipalkka on alle kolmanneksen Suomen keskipalkasta (jopa Hesarin itsensä mukaan, mutta sitä ei tietenkään kannattanut kertoa juuri tämän jutun yhteydessä). Virolaisen keskimääräinen kuukausipalkka on ollut muutamia vuosia 900 euron hujakoilla, joskin tonnin rajan väitetään vastikään rikkoutuneen. Oma kuukausipalkkani olisi ollut 960 euroa kuukaudessa ensimmäisten neljän kuukauden ajan, sitten palkka olisi noussut huimaan tuhanteen euroon kuussa.
  • Virossa käytetään tasaverotusta, joka on kaikille sama 20 prosenttia tuloista riippumatta. Viime vuonna prosentti oli 21, ja minulle olisi jäänyt palkasta käteen 758,40 – 790 euroa. Miinustetaan siitä Hesarin antama asunnon vuokra eli 500 euroa, niin rahaa olisi jäänyt huikeat 258,40 – 290 euroa. Sen summan olisi pitänyt riittää kuukauden ruokiin, välttämättömiin tarvikkeisiin (pesuaineet, vessapaperi ym.), viikonloppuisiin lauttalippuihin Suomeen ja takaisin, hauskanpitoon ja osa säästöihin, koska eihän ideana ole elää kädestä suuhun. Lisäksi minulla on Suomessa omistusasunto, jonka lainanlyhennyksiin on oltava rahaa. Tuskin olisin saanut asuntoa saman tien vuorattua, eikä sitä edes olisi ollut järkevää vuokrata ennen kuin minulle olisi ollut selvää, minkälaista Tallinnassa työskentely on. Aikuisen ihmisen ei myöskään voida olettaa olevan (lapseton) sinkku; kohtalaisilla tuloilla voisi elättää kumppanin sen aikaa, että myös hän löytää uudesta kotimaasta töitä, mutta minun tuloillani sille ajatukselle olisi voinut vain nauraa.
  • Kun Viroon lähtee vakituisiin töihin, ei enää kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin.
  • Virossa asuntojen vuokraan ei tavallisesti kuulu lämmitys, vesi, jätehuolto jne., vaan ne maksetaan erikseen (ts. kulut siis vain kasvavat). Muutoin Hesarin antama summa (alle 500 euroa) kaksiosta keskeisellä paikalla on mahdollinen.

asunto Tallinna

  • Verotuksellisista syistä Suomessa ei voi käydä joka viikonloppu, koska vakituisessa työsuhteessa työntekijän tulee olla jokin tietty määrä päiviä vuodesta Virossa. Viime syksynä laskemaani lukuun ei mahtunut Suomeen tuleminen joka viikonloppuna (eihän siihen tosin olisi ollut varaakaan).

Eikö Viro työpaikkana näytäkin nyt aika erilaiselta kuin mitä olisi Helsingin Sanomien perusteella luullut? Artikkeli on siinäkin mielessä hyvin ristiriitainen, että siinä puhutaan uralla etenemisestä ja jopa pienoisesta tienaamisesta Virossa, mutta rivien välistä voi lukea, ettei Viroon lähdetä pysyvästi asumaan ja uraa luomaan. Tässä lainaus artikkelin lopusta:

  • ”Aku Huuhtanen on suunnitellut asuvansa Tallinnassa vuoden loppuun ja palaavansa sitten Suomeen viimeistelemään opintonsa ammattikorkeakoulussa. Hän lähti alun perin Viroon perheen kannustamana hakemaan kokemusta ja on sitä myös saanut.”

Nimenomaan tästä koko hommassa siis oli kyse. Ei uran luomisesta, ei uralla etenemisestä, ei kohtalaisista saati hyvistä tuloista, vaan kokemuksen kartuttamisesta kehnolla palkalla. Sellaiseen täkyyn voi tarttua vain nuori (sinkku), joka asuu vanhempiensa luona. Ja hänkin vain pieneksi hetkeksi ennen kuin elämässä tapahtuu jotain hienompaa ja suurempaa. Sekin on hauskaa, että vaikka Viro on Hesarin mukaan kaikin päin upea, edullinen ja mahdollisuuksia täynnä, sieltä lähdetään viikonlopun tullen heti pois. Eikö luulisi, että sellaiseen taivaaseen haluaisi jäädä edes kokonaiseksi viikoksi?

Päivitetty 1.12.2018: Verotus Virossa on muuttunut tämän tekstin kirjoittamisen jälkeen pienituloisille suotuisampaan suuntaan. Aiheesta voi lukea lisää Suomen suurlähetystön sivulta.