Avainsana-arkisto: taateli

Testissä Delight Pure -patukat

Kun minulle tarjottiin testattavaksi vegaanisia välipalapatukoita, en tahtonut sanoa ei. Minun on usein vaikea saada itseäni innostumaan minulle tarjottavista tuotteista, joten silloin harvoin kun tuotteet houkuttelevat, diiliin on tartuttava. Tällä kertaa sain siis testiin neljä erilaista Delight-patukkaa, joista kolme on perinteisempiä välipalapatukoita ja yksi proteiinipatukka.

Delight Pure -välipalapatukat ovat luonnon omia terveellisempiä herkkuja, joissa jokaisessa on vain viisi raaka-ainetta! Patukoiden pohja muodostuu taateleista ja pähkinöistä, ja loput kolme ainetta tekevät jokaisesta eri mausta omanlaisensa.

Kun olin sanonut patukkadiilille kyllä, niitä ei ensin kuulunut pitkään aikaan. Lopulta syyksi paljastui pääsiäinen kaikkine pyhineen, eli paketti oli lähetetty paljon ennen kuin se saapui. Odotellessani patukoita ehdin kuitenkin luulla, ettei niitä halutakaan lähettää minulle, koska kirjoitin aikoinaan kriittisesti CocoVi-patukoista, jotka nekin koostuvat pitkälti juuri taateleista ja pähkinöistä. Olen yleensäkin todella kyllästynyt superfoodeihin, joihin varsinkin CocoVi yhdistyy, ja olen ilolla lukenut eri lähteistä superfoodien suosion laskevan. Superfoodeista arvasi, ettei niiden suosio nimenomaan ruokina pystyisi aina kasvamaan tai ylipäänsä jatkumaan, koska eksoottisten (hedelmä)jauheiden roudaus toiselta puolelta maailmaa vain on juuri niin älytöntä kuin miltä se kuulostaakin. Palataksemme vielä CocoVi-patukoihin kirjoitin niistä myös hyvää siinä mielessä, että pidin niiden ideasta, mutta en hyppinyt ilosta niiden maun vuoksi. Ostin niitä joskus varsinkin äidilleni lahjaksi, koska hänen ei syöpäpotilaana kannattanut syödä esim. suklaapatukoita mm. maidon, rasvan ja sokerin vuoksi, mutta hänen saattoi silti joskus tehdä mieli ”jotain hyvää”.

Delight Pure Ginger Lemon

Delight Pure Ginger Lemon

CocoVi-patukoiden takia pelkäsin, etteivät Delight Pure -patukatkaan tekisi minuun vaikutusta, mutta ne ovatkin paljon herkullisempia kuin oletin ja voittavat CocoVit mennen tullen! Uskon sen johtuvan ainakin seuraavista syistä: Delight Pure -patukoissa käytetään pähkinöinä maapähkinöitä, kun CocoVi käyttää cashewpähkinöitä. Cashewpähkinät ovat paljon neutraalimman makuisia kuin maapähkinät, ja juuri sitä neutraalia ominaisuutta hyödynnetään mm. raakaleivonnassa. Niinpä maapähkinöihin luottava Delight Pure tarjoaa omaan makuuni paljon voimakkaamman makuelämyksen. Lisäksi Delight Pure käyttää patukoissaan taateli- ja pähkinäpohjan ohessa myös taatelisiirappia, joka tuo patukoihin paljon kaivattua makua. Taateleiden voisi luulla olevan itsessään riittävän makeita, mutta taateleita laajasti testanneena tiedän, että eri lajikkeissa on valtavat erot.

Lisäksi päättelen Delight Pure – ja CocoVi-patukoiden ainesosalistoja vertailtuani, että tietyissä CocoVi-patukoissa on suhteessa enemmän kaakaota ja vähemmän makeutta kuin Delight Pure -patukoissa, mikä luonnollisesti tekee samaisista CocoVi-patukoista kitkerämmän makuisia. Myös CocoVin täysin kaakaoton patukka (SuperSnack Cashew, jossa sokereiden osuus on 31,7 g/100 g) häviää auttamatta makeudessa ja maussa testaamilleni Delight Pure -patukoille, joiden luonnollinen sokeripitoisuus on korkeampi (48,9 – 50,6 g/100 g). Pelkät taatelit ja cashewpähkinät eivät yksinkertaisesti pärjää Delight Pure -patukoiden taateleille, maapähkinöille ja taatelisiirapille omissa kirjoissani! Minulle maku on tärkein tekijä välipalapatukassa, sillä en ole valmis maksamaan tuotteesta, joka ei tyydytä makuhermojani. Jos patukka ei vie makeanhimoani mennessään, tulen syöneeksi patukan lisäksi jotain epäterveellisempää herkkua, mikä ei todellakaan ole tarkoitus.

Alta selviää Delight Pure -välipalapatukoiden ainesosat ja oma arvioni mausta.

Delight Pure Cocoa & Peanuts

Ainesosat: taatelit 63 %, maapähkinät 18 %, taatelisiirappi, murskatut kaakaopavut 4 %, vähärasvainen kaakao 3 %

  • Vahva hyvä maku, riittävän muttei liian kaakaoinen. Pähkinät tasapainottavat kaakaoisuutta. Eniten perinteisen välipalapatukan makuinen, eli vastaa omaa käsitystäni samantyyppisistä (kaakao)patukoista.

Delight Pure Peanuts, Raisins & Sea Salt

Ainesosat: taatelit 43%, maapähkinät 25 %, rusinat 20 %, taatelisiirappi, merisuola

  • Ihana suolaisen ja makean liitto, suola saa makean maistumaan vielä makeammalta. Kaikista kolmesta tämä on ehdottomasti oma suosikkini, vaikka kaupassa en välttämättä olisi osannut valita juuri tätä makua. Siispä hyvä, että sain tuotteen testiin!

Delight Pure Ginger Lemon

Ainesosat: taatelit, maapähkinät 25 %, taatelisiirappi, inkivääri 0,8 %, sitruunaöljy 0,05 %

  • Sopivan voimakas maku, inkivääri tuo selvästi pientä miellyttävää poltetta. Kun avasin kääreen ja haistoin patukkaa heti, minulle tuli mieleen herkullinen kiinalainen ruoka! :D Patukka ei tietenkään maistu kiinalaiselta ruoalta, mutta inkivääri (ja miksei myös sitruuna) sai efektin aikaan. Omaan makuuni tämä on testin toiseksi paras patukka.

Delight Choco Brownie

Koska olin sanonut kyllä vegaanisille välipalapatukoille, en aluksi edes tajunnut, että Delight Choco Brownie on ei-vegaaninen proteiinipatukka, jossa maito vieläpä on kaikista ensimmäinen raaka-aine. Maistamalla patukkaa minulle kuitenkin heti valkeni, että siinä on jotain ”vikaa”: rakenne ja maku olivat täysin toisenlaiset kuin kolmessa muussa patukassa. Proteiinipatukathan ovat tyypillisesti jämäköitä, eivät välttämättä kovinkaan makeita, ja niissä on (keinotekoisia) makeutusaineita. En koskaan osta proteiinipatukoita, joten minua ei jää harmittamaan se, etten ”voi” syödä Choco Brownieta jatkossa. Se kiistatta hävisi kolmelle muulle patukalle, mutta täysin erityyppisenä proteiinipatukkana sitä ei oikein voikaan verrata vegaanisiin välipalapatukoihin, enkä ole oikea ihminen arvioimaan sen ominaisuuksia.

Delight Pure Choco Brownie

Delight Choco Brownie

Kolme välipalapatukkaa kuitenkin vakuuttivat, ja olisin valmis ostamaan niitä itsekin. Olen varma, että jos haluaisin syystä tai toisesta vältellä mahdollisimman paljon perinteisempiä teollisia herkkuja, kuten keksejä, jäätelöä, pullia, karkkeja yms., onnistuisin siinä helpommin Delight Pure -patukoiden avulla. Terveellisemmäksi herkuksi ne ovat riittävän makeita ja herkullisia, ja saan tyydytettyä niillä makeanhimoni. Ja herkkuhimoni ylipäänsäkin!

Delight Pure -patukoiden myyntipisteet löytyvät täältä.

Viikunarakkautta

Tämä kirjoitus on odottanut julkaisua viime syksystä lähtien. Vihdoin blogini suosituin teksti Taatelirakkautta saa arvoisensa kaverin; olen nimittäin kovin mieltynyt myös viikunoihin.

viikuna

Taatelitekstini on pitkälti kertomus täydellisten taateleiden löytämisestä. Minusta on yhä helppo ymmärtää, miksi tein taateleiden kohdalla tuollaisen makumatkan; niissä on niin paljon eroja, että niitä on pakko maistella monia löytääkseen tuoreen toffeemaiset ja supermakeat herkut kuivien känttyjen joukosta. En käsitellyt tekstissä taateleiden ravinnollista puolta, koska ideana oli löytää parhaat taatelit sekä sellaisina syötäviksi että leivontaan kelpaaviksi sokerin tilalle.

Koen, että viikunoissa erot eivät ole yhtä isoja kuin taateleiden kohdalla, ja tekemäni ”testin” kaikkia viikunoita voisikin ostaa uudelleen. Joukosta erottuu kuitenkin omat suosikkini. Kuivattu viikuna on ravinteikkaampi ja vähäkalorisempi kuin kuivattu taateli. Merkittävintä viikunassa on sen korkea kalsiumpitoisuus, mistä etenkin vegaanit voivat hyötyä. Kun rasvattomassa maidossa on 121,0 mg kalsiumia sadassa grammassa, kuivattujen viikunoiden kohdalla vastaava luku on 162,0 mg/100 g (lähde: Fineli). Maitoa on totta kai paljon helpompi ja nopeampi nauttia reiluja määriä kuin viikunoita, mutta kalsiumin määrä viikunoissa on silti huima, mitä ei monilta hedelmiltä osaisi odottaa.

viikunat 2

Vertailen alla muutamia peruskaupoista ostamiani kuivattuja viikunoita.

Rainbow Pehmeät viikunat 200 g

  • 2,49 €/pussi (12,45 €/kg) Prisma
  • Alkuperämaa: Turkki

Rainbow’n viikunat ovat hinta-laatusuhteeltaan oikein hyviä viikunoita, eli makeita ja meheviä. Yllätyin näistä iloisesti, sillä minähän jouduin lyttäämään vastaavan merkin taatelit sekä taatelitekstissäni että vielä erikseen kirjoituksessani S-ryhmän vastaus Rainbow’n taateleiden huonontumiseen. Viikunat ovat onneksi aivan toisesta maailmasta, ja myös pakkausdesign on hurjasti kauniimpi. Pehmeät viikunat sopivat hyvin myös leipomuksiin, koska niistä ei jää jämäköitä kuoria taikinoihin ja vastaaviin.

Urtekram Pieni viikuna 350 g

  • 3,59 €/pussi (10,26 €/kg) Prisma
  • Alkuperämaa: Espanja

Pidin näistä ensin oikeinkin paljon; valkoinen jauhe viikunoiden päällä on kuin tomusokeria, joka tekee ensimausta makean. Todellisuudessa jauhe on riisijauhoa, jota käytetään, jotta viikunat eivät tartu toisiinsa. Jossain vaiheessa pureskelua viikuna ei enää maistu yhtä makealle, ja aivan viimeiseksi suuhun jäävässä massassa ei ole enää makua jäljellä siten kuin kilpailijoissa. Yllättävästi viikunat ovat edullisempia kuin Rainbow’n viikunat, mutta niin kuin sanottu, myös maku jää lopulta toiseksi. Näillä on kuitenkin paikkansa viikunoista tykkäävän elämässä. Yhtenä päivänä söin muutaman pikkuviikunan aamupalaksi; en kelpuuttaisi makeampia viikunoita päivän ensimmäiselle aterialle, koska en halua aloittaa runsasta makean syömistä sentään ihan aamusta.

Pirkka Luomu Pehmeä viikuna 200 g

  • 3,25 €/pussi (16,25 €/kg) K-supermarket
  • Alkuperämaa: Turkki

Pirkka-merkillä on myös halvempia, ei luomulaatuisia kuivattuja viikunoita, mutta omalla kauppareissullani löysin vain luomuvaihtoehdon. Hinta on odotetusti kalliimpi kuin Rainbow’lla, mutta makukin on vielä aavistuksen mehevämpi. Jos korkeampi hinta ei haittaa, kannattaa valita Pirkka, mutta jos pennosista on pulaa, Rainbow’n viikunat ovat äärimmäisen lähellä Pirkan luomuviikunoita. Voi olla, että sokkotestissä en erottaisi niitä toisistaan, varsinkin kun viikunoissa on eroja myös yksilötasolla yhden pussin sisällä, ts. jokainen viikuna ei ole ihan yhtä makea, samankokoinen tai edes saman kypsyinen, joista viimeisellä on eniten vaikutusta makuun.

Eat&Joyn viikuna.

Eat&Joyn viikuna.

Sallinen viikuna 250 g

  • 1,90 €/paketti (7,60 €/kg) Kärkkäinen
  • Alkuperämaa: ei ilmoiteta

Sallisen viikunat ovat yksiä lemppareitani! En tiedä, mikä niissä on, mutta ne ovat vielä parempia kuin yllä mainitut Rainbow ja Pirkka. Makeus ja mehevyys ovat totta kai ominaisia myös Sallisen viikunoille, mutta niissä on lisäksi erityistä sitkaisuutta, joka tekee niistä muita herkullisempia. Uskomatonta, että ne ovat vieläpä testin halvimpia viikunoita! Pidän myös paketin omaperäisestä patukkamuodosta. Itse en löydä Sallisen viikunoita lainkaan niin usein kuin haluaisin, ja syön siksi muitakin viikunoita. (Ne tuntuvat usein olevan loppu sellaisistakin kaupoista, joissa tiedän niitä yleensä myytävän.)

Urtekram Aurinkokuivattu viikuna 300 g

  • 5,70 €/pussi (19,00 €/kg) Hyvinvoinnin tavaratalo
  • Alkuperämaa: Turkki

Koska tämä kirjoitus on odottanut kauan julkaisuaan, Urtekramin aurinkokuivattujen viikunoiden syömisestä on minulla jo aikaa, mutta muistan niiden olevan todella hyviä. Aurinkokuivaus tekee viikunoiden pinnasta jämäkän hyvällä tavalla, ja näillä saakin mukavaa vaihtelua perinteisten pehmeiden viikunoiden maailmaan. Myös hinta on ainakin menneisyydessä ollut matalampi S-ryhmän kaupoissa, mutta en ole varma tuotteen nykyisestä saatavuudesta esim. Prismassa.

viikunat 4

Eat&Joy Maatilatorin viikunat

  • Irtotuote (12,90 €/kg) Vantaan Jumbon Prisma
  • Alkuperämaa: ei ilmoiteta

Nämä viikunat ovat aivan kärkikastia, ja myös kovin erilaisia kuin muut: kovia, ihmeen maistuvia ja vaativat purukalustolta voimaa. Pinta on sitkeällä tavalla kova, mikä johtaa väistämättä hitaampaan syömiseen. Hieman kovempi pinta tai jopa kauttaaltaan kovempi viikuna käy paremmin karkista kuin pehmeät viikunat. Pelkästään kovuus ei kuitenkaan ole se, mikä tekee Eat&Joyn viikunoista huippuja, vaan taustalla piilee myös paljon muuta. Yritys kertoo tuovansa ”luomuna ja Reiluna kauppana ne tuotteet, jotka eivät kasva tai joita ei tuoteta Suomessa”. Myös hinta on hyvin kohtuullinen näin erilaisen herkullisille viikunoille. Koska viikunat otetaan pussiin itse, kannattaa välttää tummia yksilöitä; en ole varma, missä vaiheessa niiden kypsyminen on, mutta ne maistuvat suorastaan niin kamalilta, että ne voi joutua sylkäisemään pois. Vaalean toffeen väriset viikunat ovat parhaita Eat&Joylta.

Koska Eat&Joy oli minulle täysin vieras tuttavuus ennen viikunoita, ihmetyin nähdessäni yrityksen nettisivut, joissa korostuu heti ensisilmäyksellä eläinperäiset ruoat. Sivuilla mainitaan myös biodynaaminen viljely, mikä ei ainakaan oikein harjoitettuna ole vegaanista. En siis voi olla enää yhtä innoissani viikunoista kuin olin aiemmin, ja joku vegaanipoliisi voisikin sanoa, etteivät Eat&Joyn viikunat ole vegaanisia. En tiedä, ovatko juuri viikunat biodynaamisen viljelyn tulosta vai eivät.

Eat&Joyn viikuna. Ihan kuin piirakkapala, jossa on täytettä.

Eat&Joyn viikuna. Ihan kuin piirakkapala, jossa on täytettä.

Etnisten kauppojen viikunat

  • Hinnat vaihtelevat, eivätkä ole ainakaan paljon kalliimpia kuin peruskaupoissa
  • Alkuperämaa: Useimmiten Turkki

Maultaan yhtä makeita ja meheviä kuin peruskauppojen pehmeät viikunat. Koska maussa ja koostumuksessa ei juurikaan ole eroja muihin pehmeisiin viikunoihin verrattuna, ostoperusteena voisi todennäköisimmin olla jonkin etnisen kaupan läheisyys ja viikunoiden edullisempi hinta. Jos nuo kriteerit eivät täyty, etnisten kauppojen viikunat eivät välttämättä tarjoa yhtään sen upeampia makuelämyksiä kuin tavallisten kauppojen viikunat.

viikunat

Jos viikunoista tykkää, ei voi mennä pahasti vikaan, vaikka valitsisi minkä tahansa kaupasta löytämänsä pussin. Joitain eroja toki on, mutta etenkin pehmeät viikunat ovat merkistä riippumatta hyvin samanlaisia.

Loppuun pieni bonustieto. Opin vastikään yhdestä Avaran luonnon jaksosta, että viikunapuut ovat loiskasveja, jotka tappavat lopulta isäntäkasvit varastamalla niiden ravinnon.

Usein viikunapuun juuret kasvavat toisen puun ympärille ja lopulta tukahduttavat sen. […] Isäntäpuulle loiskasvi on kuitenkin tappava. Siksi se tunnetaan nimellä kuristajaviikuna. (Lähde: Avara luonto: Thaimaan kaunis luonto, jakso 1)

Riistoa siis tapahtuu tehotuotannon ja työelämän lisäksi myös kasvikunnassa.

Mitä söin tänään vegaanina? (osa 4)

Taas on aika katsastaa päivän värikkäät syömiset! Välillä ihmetyttää, että kasvissyöntiä tarvitsee edes ”myydä” ihmisille, kun annokset ovat niin kauniita ja kutsuvia itsessään. Liha-, maito- ja kananmunaruoat ovat niin värittömiä, että niiden kylkeen ja päälle laitetaan aina kasviksia ja yrttejä, jotta aterioista saadaan kuvauskelpoisia esim. tv-mainoksiin ja lehtiin. Kasvisateria ei koristeita tarvitse, kun koko annos on yhtä värien juhlaa.

Aamupala

En aina syö perinteisinä aamupalaruokina pidettyjä ruokia aamuisin, vaan joskus syön jotain muuta. Vastaavasti saatan syödä aamupalaruokia (puuroa, muroja ym.) iltapalaksi. Tällä kertaa söin aamiaiseksi perunaa ja Oriental wok mix -pakastekasviksia makean chilikastikkeen kera. Olen tosi tykästynyt pakastekasviksiin, joita olen varta vasten halunnut alkaa syödä enemmän.

perunaa ja oriental mix

Lounas/päivällinen

Päivän pääasialliset syömiset koostuivat useista ihanista sorteista, joista kukas muu kuin äiti vastasi. Pääruoaksi oli kasvislasagnea, jonka reseptin olenkin jo jakanut blogissa (tällä kertaa päällä oli Wilmersburgerin juustoa raastettuna), ja lisukkeena oli pannulla pyöritettyä ruusukaalia, seitania, valkosipulia, karpaloita ja saksanpähkinöitä.

kasvislasagnea ja ruusukaalia

Lisänä oli vielä paistettua Jalotofua ja salaattia, jossa oli tomaattia, punasipulia, höyrytettyä parsakaalia ja mausteina valkosipulijauhetta, sitruunamehua, vähän öljyä, oreganoa, basilikaa, pippuria ja suolaa. Näiden lukuisten herkkujen keskellä taas huomasi elävästi, etten ollut omassa yksinkertaisessa koekeittiössäni. Äiti vie käsitteen monipuolinen aivan uudelle tasolle!

kasvislasagnea ja ruusukaalia 2

Välipala/jälkiruoka

Söin tekemiäni taateli-kastanjaneliöitä. Neliöissä on taateleita, kastanjoita, kaurahiutaleita, kurpitsan-, auringonkukan- ja chiansiemeniä ja murskattuja Weetabix Chocolate -murokkeita. Kaikki on sekoitettu tasaiseksi massaksi keskenään kaurahiutaleita lukuun ottamatta. Päällä on kookoshiutaleita.

taateli-kastanjapalat

Iltasyömiset

Päivä oli varsin liikuntapainotteinen edellisten syömisten jälkeen, ja illalla kotiin päästyäni alkoikin olla nälkä (joskin jaksoin kuntoilla päivällisen ja välipalan ansiosta yllättävän pitkään ja hyvin). Illalliseksi söin miehen tekemää pataruokaa ja parsakaali-kukkakaali-porkkanasekoitusta (pakaste) reiluhkon kauraleipäviipaleen päällä. Kastikkeena oli taaskin makeaa chilikastiketta, joka on yksi lemppareistani (merkillä ei ole niin väliä, sillä valtaosa chilikastikkeista on vegaanisia).

pataruokaa ja parsakaalia leivalla

Jälkiruoaksi söin Finduksen pullia, tällä kertaa makuna oli omena-kaneli. Näissä on kyllä niin onnistunut resepti, että vau! Kahdessa pullassa on vain 240 kaloria, joten nämä ovat hyvin maukkaita keveyteensä nähden.

omena-kanelipullat

Juuri tähän päivään ei mahtunut tuoreita hedelmiä, mutta kasviksia sitäkin enemmän. Ei muuta kuin unelmoimaan huomisen aterioista!