Avainsana-arkisto: soija

Vegaanista ruokaa matkalla (Madeira edition)

Kirjoitin aikoinaan Vegaanista ruokaa matkalla -postauksen Kreikasta, ja sehän on hyvin karua luettavaa. Erityisen ikäväksi Kreikan-kokemuksen teki se, että maan ruokaa mainostetaan niin kasvisvoittoiseksi ja terveelliseksi, vaikka todellisuudessa siellä syötiin eniten roskaruokaa, eikä ravintoiloilla siksi ollut tarjota paljoakaan muuta. Myöskään kioskin kokoisista kaupoista ei löytynyt lähinnä muuta kuin kurkkua ja tomaattia. Mutta nyt asiat ovat toisin!

evasleipa

Madeiralla (tai tarkemmin ottaen Funchalissa) vegaani löytää yhtä sun toista syötävää jo pelkästään ruokakaupan antimista. Itse kokkaamalla toki saa tehtyä vaikka mitä, mutta matkalainen ei välttämättä halua viettää aikaa keittiössä. Silloin valmisruoat, kuten vegaaniset siemenpohjaiset kasvispihvit ja soijapohjaiset samosat (mausteiset ”jauheliha”taskut), ovat käteviä ja ilahduttavia löytöjä.

Aamupalaruokia löytyy kaikkein helpoiten. Itse olen syönyt täällä kaikenlaisia leipiä maapähkinävoilla ja kasviksilla, erilaisia vegaanisia jogurtteja ja muroja ja myslejä riisimaidolla (myös kaura- ja mantelimaitoa löytyy useita laatuja vähänkin suuremmista marketeista) banaanipalojen kera.

Madeira tunnetaan omasta banaanilajikkeestaan, joka on liian lyhyt päästäkseen EU:n markkinoille (miten hölmöä!). Niinpä 80 – 95 prosenttia Madeiran banaaneista viedään Manner-Portugaliin madeiralaisten itse syödessä loput. (Jos ravintolan menussa lukee jonkin ruoan kohdalla ”Madeira style” tai jotain vastaavaa, se tarkoittaa hyvin todennäköisesti sitä, että ruoassa on banaania.)

iltaruokia

Kuvakollaasissa yllä on joitakin iltaruokiani. Paahdetut kastanjat ovat ihana paikallinen herkku ja käyvät naposteltaviksi tai jonkin muun ruoan kylkeen. Myös ananas on mehukasta ja makeaa, mutta sen hedelmähapot ovat niin vahvat, että suuni on ”palanut” jo kahdesti. Kielen pinta meni tulipunaiseksi ja nousi täyteen pienenpieniä rakkuloita, ja huulet turposivat kunnon pusuhuuliksi. Suussa kihelmöi vielä seuraavanakin päivänä. Ananasta on vielä jäljellä jääkaapissa, mutta en ehkä halua syövyttää kieltäni enää kolmatta kertaa!

Entä ravintolasyöminen? Emme ole syöneet tällä reissulla paljonkaan ravintoloissa, koska asumme niin lähellä hyvin varustettua ruokakauppaa, mutta jo yksi ravintolakäynti riitti muistuttamaan, miten haastavaa vegaaninen syöminen ravintoloissa on. Menussa riitti valinnanvaraa, ja silti sieltä ei löytynyt yhtäkään ruokaa valmiiksi vegaanisena. Esimerkiksi kaikki keitot, jotka ovat alkuruokina tavallisia, oli pilattu kermalla. (Löysin samaisia sosekeittoja vegaanisina omasta ruokakaupastamme.) Samaten kaikissa pastaruoissa oli joko lihaa tai katkarapuja, aina kermakastikkeessa. Pastan saaminen ilman kermaa, muita maitotuotteita ja juustoa oli silti helppoa, kun selitin toiveeni tarjoilijalle.

sienipastaa

Pasta olikin todella maistuvaa! Tilasin pastan sienien, oreganon ja tomaatin kera (yksi oliivirinkula on keskellä koristeena!) ja pyysin jättämään kerman pois. Olin pohtinut ennen ruoan saamista, käyttääkö kokki mielikuvitustaan vai tuodaanko pastani kuivana. Luovuutta oli onneksi käytetty, sillä kastike oli herkullista ja siinä oli ainakin tomaattia, oliiviöljyä ja jokin kieltä kutkuttava maustesekoitus. Karamellisoitu sipuli toi ruokaan syvyyttä ja sielukkuutta.

Olin siis hyvin tyytyväinen omaan ateriaani, mutta ympärille katsominen paljasti, millaista vegaaninen syöminen ravintoloissa on yleisesti. Vieressämme istuneille pariskunnille tuotiin kermaista parsakeittoa, liha- ja kala-aterioita, omenapiirakkaa, suklaavaahtoa ja jonkinlaisia lättyjä jäätelön kanssa. Itse olisin voinut saada ainokaisen pastan sijaan lisukkeiksi tarkoitettuja perunoita, riisiä, vihreitä papuja ja porkkanoita. Jälkiruokalistalta olisin saanut hedelmäsalaatin 3,50 eurolla.

Kun kävelimme ravintolasta kämpille, aloin kuitenkin miettiä, että vegaaninen syöminen ei oikeasti ole lainkaan niin rajoittavaa, kuin mitä ravintolaillallisen perusteella voisi päätellä. Kun kerma kerran sattui olemaan illan pääongelma, niin kermahan olisi voinut olla esim. soija-, kaura- tai kookoskermaa (joita jopa täällä kaupoissa myydään). Todellisuudessa kasvisravinto siis tarjoaa ENEMMÄN vaihtoehtoja kuin sekasyömärin eläinperäinen kermaruokavalio, mutta tämä ei tietenkään näy perusravintoloissa.

tofua marinoitumassa

Nyt lähdemme kävellen Câmara de Lobosiin, ja minulla on jo tofu marinoitumassa iltaa varten. Marinadista tuli onnistunutta ottaen huomioon, että emme enää osta uusia ruokia, vaan syömme kaappeja tyhjiksi. Marinadissa on ketsuppia, vedellä ohennettua aprikoosimarmeladia ja pippuria. Ei hassumpaa!

Mitä söin tänään vegaanina? (osa 2)

Kaksi viikkoa sitten aloitin ruokapäiväkirjasarjan, jossa on nyt edetty toiseen osaan. Huomaan jo tässä vaiheessa, että esittelemieni päivien ja ruokien on todella oltava keskenään erilaisia, jotta ruokapäiväkirjassa on jotain ideaa. Pelkkä ajatuskin vain puurojen, perunoiden ja murojen kuvaamisesta kyllästyttää! Niinpä käytän kaikki tilaisuudet kuvata myös sellaisia päiviä, jolloin syön esim. ravintolassa tai jonkun muun luona variaation vuoksi.

”Aamu”pala

Tein kirjoitushommia enkä syönyt heti herättyäni aamupalaa. Muutaman tunnin päästä aloin jo olla hyvin nälkäinen, mutta päätin jättää vatsaan tilaa, koska tiesin olevani lähdössä pian vanhempien luokse kyläilemään ja syömään. Siispä söin vain appelsiinin pahimman nälän viemiseksi.

appelsiini

Lounas/päivällinen

Onneksi olin jättänyt vatsaan tilaa, sillä vanhemmat yllättivät minut useammalla ruokalajilla. Ensin söin kasviskaalikeittoa, jonka päälle laitoin Wheatyn vehnämakkaraa eli seitania. Hyvää oli! Keitot ovat muuten siitäkin hyvää ruokaa, että ne on helppo tehdä vegaanisiksi, ja lisätä haluamansa lisukkeet vasta lautasella. Näin soppa ei mene ”pilalle”, vaikka joku perheessä söisikin lihavalmisteita.

kasviskaalikeitto

Ei mennyt kauaakaan, kun söin sopan päälle sienipiirakkaa. Minusta sienet ovat ihania, voisin hyvin syödä niitä joka päivä, mutta aika harvinaista herkkuahan aidot metsäsienet ovat, sillä syön itse poimimani jo heti samana syksynä. Piirakka on tehty minun muuntelemaani pohjaan, josta äiti sai jotenkin vielä parempaa kuin minä, ja täytteessä on ainakin sieniä, kaurakermaa, sipulia ja pinjansiemeniä. Äidille ei ole ongelma tehdä vegaanista ruokaa, sillä hän itse vähensi lihansyöntiä terveyssyistä jo paljon ennen kuin ryhdyin vegaaniksi, ja koska ehdin olla kasvissyöjä kuusi vuotta ennen veganismia, kasvisruoat ovat meidän perheessä tuttuja.

sienipiirakka

sienipiirakka 2

Välipala/jälkiruoka

Sulattelin syömiäni ruokia aika kauan ennen kuin söin neljä Oreo-keksiä ja join teetä. (Juon paljon teetä ja vettä päivän mittaan, mutta en kuvaa niitä blogiin.) Oreo-keksit ovat yleistyneet kaupoissa Kreikan-matkani jälkeen. Harmikseni nämä tavalliset Oreot eivät ole lainkaan yhtä herkullisia kuin Kreikassa syömäni Oreot, joissa oli tuplasti täytettä. Toisaalta hyvä vain; eipähän tule syötyä niitä lainkaan samalla tavalla kuin kesällä!

Oreo-keksejä

Iltasyömiset

Illalliseksi söin miehen tekemää pataa, jossa on pohjana Rainbow’n pata-ainespussillinen. Liha on korvattu soijasuikaleilla/-paloilla, ja mies lisää pataan myös tummaa makaronia, papuja, (tulisia) kastikkeita ja toisinaan pakastevihanneksia. Itse vuoraan ruoat aina tuoreilla kasviksilla siinä vaiheessa, kun ateria on lautasella (lisäsin niitä vielä kuvaamisen jälkeen, sillä muuten niiden alta ei näy itse ruokaa ollenkaan). Miehen tekemät pataruoat ovat tosi hyviä ja mausteisia. Yllätyin kovasti, kun hän alkoi täysin oma-aloitteisesti tehdä tällaisia itselleen evääksi töihin! Mies ei ole täysvegaani, mutta on vähentänyt lihan syömistä radikaalisti ja jättänyt monet lihat kokonaan, korvannut kahvimaidon kasvimaidolla ja tekee silloin tällöin uusia ja jännittäviä vegaanilöytöjä ja -kokeiluja. Ei paha!

pataruoka

Jälkiruoaksi oli pakko saada jotain hyvää. En tiedä, johtuuko se joulunajasta vai kaamosrasituksesta vai molemmista, mutta pulla maistuu niin taivaallisen hyvälle. Välillä on hetkiä, jolloin jauhon, sokerin ja rasvan pyhää kolminaisuutta ei päihitä mikään. Kun yhdistelmään lisätään vielä kaneli, niin vau! Vegaanisia pullia on markkinoilla harmillisen vähän, mutta onneksi Findus sentään on tsempannut siinä suhteessa.

kanelipullat

Tämä oli kyllä varsinainen herkkuruokien päivä!

Kasvimaidot vertailussa

kasvimaidot 5

Niin kuin olen monesti kertonut, minulla oli tapana litkiä litrakaupalla maitoa ennen vegaaniksi ryhtymistä. Käytin maitoa puuroissa ja murojen kanssa, mutta eniten käytin sitä janojuomana. Arvasin, että vegaanina en enää joisi maitoa janooni, mutta tiesin kaipaavani sitä puuroihin ja muroihin, jotka maistuvat pelkän veden kanssa joko valjuilta (puurot) tai hyvinkin mauttomilta (jotkin murot). Ostaessani ensimmäisen kasvimaitoni koskaan viime keväänä en edes ajatellut, miten suureksi kasvimaitojen valikoima on kasvanut jopa lähikaupassani. Omaksi maidokseni valikoitui jostain syystä Oatlyn vähärasvainen luomukauramaito, ja käytin sitä monta kuukautta. Vasta hiljattain aloin katsella kasvimaitohyllyä eri silmin ja ajattelin, että onhan niitä muitakin kokeiltava. Niinpä esittelen nyt yhdeksän kasvimaitoa ravintoarvoineen.

Ihmiset odottavat kasvimaidoilta eri asioita. Joku kyttää kaloreita, toinen proteiinimäärää, kolmas haluaa makeuttamatonta, neljäs ei suostu juomaan soijasta tehtyä maitoa ja viides taas etsii maultaan parhainta kasvimaitoa eikä piittaa mistään edellä mainituista asioista. Makuasioita ei voi mitata, mutta muutoin kasvimaitojen vertailu on mielekästä puuhaa. Halusin testata mahdollisimman montaa erilaista kasvimaitoa, ja vertailuun pääsikin kaurasta, riisistä, hirssistä, tattarista, kookoksesta ja mantelista tehtyjä kasvijuomia. Soijamaitoa en käytä, koska saan soijaa mm. tofun muodossa, ja haluan välttää soijan liiallista käyttöä. Jotkin vertailun kasvimaidoista ovat vitaminoituja. Silloin kun kasvimaitoon lisätään vitamiineja, ne ovat tavallisesti juuri samoja vitamiineja, joita lehmänmaidostakin saisi (lähinnä B-ryhmän vitamiineja ja D-vitamiinia, jota ei ole luonnostaan lehmänmaidossakaan).

Termistä kasvimaito: Virallisesti mitään nestettä, mikä ei tule jonkin eläimen nisästä, ei saa sanoa maidoksi. Siksi kasvimaitotölkkien kyljissä lukee useimmiten esim. kaurajuoma, soijajuoma tai ehkä jopa (x)maitojuoma, mutta ei koskaan pelkkä maito. Kansankielessä edellä mainitut juomat ovat kuitenkin kasvimaitoja, ja se nimi kuvaa tuotteiden luonnetta ja käyttötarkoitusta parhaiten: monia kasvimaitoja käytetään kuten (lehmän)maitoa niin janojuomana, ruoanlaitossa kuin leivonnassakin. Kasvimaitojen sopivuudesta kahvimaidoksi en osaa sanoa mitään, mutta olen lukenut ja kuullut soija- ja riisimaitojen toimivan parhaiten kahvin kanssa.

kasvimaidot

1. Oatlyn luomukaurajuoma, rasvaa 0,5 %

  • Valmistusmaa: Ruotsi
  • Ainesosat: vesi, kaura (10 %), merisuola.
  • Energiaa/100 ml: 35 kcal
  • Rasvaa: 0,5 g
  • Hiilihydraattia: 6,5 g
  • Kuitua: 0,8 g
  • Proteiinia: 1,0 g
  • Suolaa: 0,1 g

Kommentit: Ei ihmekään, että valitsin aikoinaan juuri tämän omaksi luottomaidokseni, sillä se on vertailun luonnollisin ja siinä on vähiten raaka-aineita. Samalla se tarkoittaa sitä, ettei tuotteeseen ole lisätty vitamiineja. Maidossa on suolaa taittamassa kauran luonnollista makeutta. Makeus maistuu, mutta ei kovinkaan paljon eikä häiritsevästi, ja uskaltaisin käyttää tätä myös suolaisiin ruokiin. Koska olen käyttänyt tätä maitoa eniten, en enää osaa arvioida, kuinka paljon se maistuu kauralle (kaura on mielestäni muutenkin hyvällä tavalla neutraalin makuinen vilja). Kaikin puolin hyvä peruskasvimaito, sopii kaikkiin käyttötarkoituksiini.

2. Oatlyn kaurajuoma, rasvaa 1,5 %

  • Valmistusmaa: Ruotsi
  • Ainesosat: vesi, kaura (10 %), rapsiöljy, kalsium, suola, vitamiinit (D2, B2 ja B12).
  • Energiaa/100 ml: 45 kcal
  • Rasvaa: 1,5 g
  • Hiilihydraattia: 6,5 g
  • Kuitua: 0,8 g
  • Proteiinia: 1,0 g
  • Suolaa: 0,1 g
  • Vitamiinit: D-vitamiinia 1,5 µg (30 %*), B2-vitamiinia 0,21 mg (15 %*), B12-vitamiinia 0,38 µg (15 %*) ja kalsiumia 120 mg (15%*). *päivittäisestä saantisuosituksesta

Kommentit: En juurikaan huomannut tässä eroa Oatlyn vähärasvaisempaan luomukasvimaitoon nähden. Rasvan takia maun luulisi olevan täyteläisempi, mutta yhdessä desissä onkin vain gramma enemmän rasvaa luomujuomaan nähden. Ero on siis mitättömän pieni. Tuotteessa on vain kolme eroa luomuversioon verrattuna: se on rasvaisempi, siihen on lisätty vitamiineja eikä se ole luomukaurasta tehty. Vertailun luonnollisin vitaminoitu kasvimaito.

3. Oatlyn suklaakaurajuoma, rasvaa 1,5 % (ei kuvassa)

  • Valmistusmaa: Ruotsi
  • Ainesosat: vesi, kaura (10 %), sokeri (3%), kaakaojauhe (1 %), rapsiöljy, kalsium, suola, aromi, vitamiinit (D2, B2 ja B12).
  • Energiaa/100 ml: 55 kcal
  • Rasvaa: 1,5 g
  • Hiilihydraattia: 9,5 g
  • Kuitua: 1,0 g
  • Proteiinia: 1,0 g
  • Suolaa: 0,15 g
  • Vitamiinit: D-vitamiinia 1,5 µg (30 %*), B2-vitamiinia 0,21 mg (15 %*), B12-vitamiinia 0,38 µg (15 %*) ja kalsiumia 120 mg (15%*). *päivittäisestä saantisuosituksesta

Kommentit: Oatlyn suklaamaidossa on ihan sama pohja kuin edellä esitellyssä kaurajuomassa, mutta lisänä on sokeria, kaakaojauhetta ja jokin mystinen aromi. Maistuva muoto juoda vitamiininsa, jos tekee kaakaota mieli. Itse käytin tätä suklaakakussa, tarjosin lapsille juomaksi ja join itse loput.

Kasvimaidot ovat tavallisesti (lehmän)maidon värisiä valkoisuudessaan, ja rakenteeltaan ne muistuttavat useimmiten perinteistä rasvatonta maitoa.

Kasvimaidot ovat tavallisesti (lehmän)maidon värisiä valkoisuudessaan, ja rakenteeltaan ne muistuttavat useimmiten perinteistä rasvatonta maitoa.

4. Blue Diamond Almond Breeze -mantelimaito, makeuttamaton

  • Valmistusmaa: Ranska
  • Ainesosat: lähdevesi, mantelit (2 %), kalsiumkarbonaatti, tapiokatärkkelys, merisuola, stabilointiaine (karrageeni), emulgointiaine (auringonkukkalesitiini), luonnolliset aromit.
  • Energiaa/100 ml: 14 kcal
  • Rasvaa: 1,2 g
  • Hiilihydraattia: 0,4 g
  • Kuitua: ei ole
  • Proteiinia: 0,5 g
  • Suolaa: 0,13 g
  • Vitamiinit: kalsiumia 120 mg (15 % päivittäisestä saantisuosituksesta)

Kommentit: Samalla merkillä on ainakin muualla maailmalla myös kaloripitoisempia mantelimaitoja. Tämä on koko vertailun kevyin kasvimaito: rasvattomassa lehmänmaidossa on 33 kaloria desilitrassa, mikä auttaa hahmottamaan tämän mantelimaidon keveyttä. Maku on totta kai vetinen, koska tuotteessa on hyvin vähän manteleita. Juomassa on kuitenkin selvästi pähkinäinen maku eikä tuote myöskään ole vertailun vetisin kasvimaito. Lukuisiin Oatlyn kasvimaitoihin verrattuna mantelimaito tuntuu kuitenkin keinotekoiselta raaka-aineiltaan ja köykäiseltä ravinteiltaan. Luonnollisista aromeistakaan ei kerrota sen enempää. Oatlyn arvo nousi silmissäni vielä lisää listattuani mantelimaidon ravintoarvot. Voin kuvitella, mikä rahasampo tämä tuote on, kun ottaa huomioon, että siinä on lähinnä pelkkää vettä. Mutta kun arvioidaan puhtaasti vain makua ja sitä, kuinka vähillä manteleilla se on saatu aikaan, makua ei voi moittia.

5. Isola Bio -luomuhirssijuoma

  • Valmistusmaa: Italia
  • Ainesosat: vesi, italialainen hirssi (16 %), kylmäpuristettu auringonkukkaöljy, merisuola.
  • Energiaa/100 ml: 55 kcal
  • Rasvaa: 1,1 g
  • Hiilihydraattia: 10,5 g
  • Kuitua: 0,4 g
  • Proteiinia: 0,7 g
  • Suolaa: 0,08 g

Kommentit: Maistettuani tätä ensi kerran oli pakko mennä jääkaapille tarkastamaan, onko tuotteessa sokeria, sillä niin makeaa tämä kasvimaito on. Tuotteessa ei ole sokeria, mutta hirssin (ja yleensäkin tärkkelyksen) luonnollinen makeus yhdistettynä hyvin pieneen suolamäärään tekee tuotteesta tuntuvasti makean. Ruoanlaittoon tämä tuskin sopii ja on monelle aivan liian makeaa janojuomaksi (varsinkin jos etsii lehmänmaidon korvaajaa), mutta itse tykkäsin lopulta maidosta aika paljonkin. Se teki miehen ostamista mauttomista maissihiutaleista hyvinkin maistuvia. Jos tekee esim. puolukkapuuroa tai muuta puuroa happamista marjoista, siihen ei tarvitse laittaa ollenkaan makeutusta, jos sen syö tämän maidon kanssa. Hirssimaidon kanssa voisi saada kurkusta alas jopa jotain sellaista terveellistä ruokaa, jota ei normaalisti pysty syömään, koska pitää sen makua niin pahana.

6. GoGreenin makeuttamaton kookosjuoma

  • Valmistusmaa: Ruotsi
  • Ainesosat: vesi, kookosmaito (8,8 %), stabilointiaine (guarkumi, gellaanikumi), suola, emulgointiaine (auringonkukkalesitiini).
  • Energiaa/100 ml: 25 kcal
  • Rasvaa: 2,1 g
  • Hiilihydraattia: 1,1 g
  • Kuitua: 0,1 g
  • Proteiinia: 0,3 g
  • Suolaa: 0,06 g

Kommentit: Tämä on vertailun vetisin kasvimaito. Väri on vielä valkoisempi kuin missään muussa kasvimaidossa, mutta makua se ei tietenkään tuo. Mietinkin, että jos joisin sokkotestissä valkoiseksi värjättyä vettä ja tätä kookosjuomaa, en ehkä erottaisi niitä toisistaan. Tässä nähdään hyvin se, että rasva ei tuo makua niin kuin usein luullaan. Kookosjuoma on vertailun rasvaisin ja silti mauttomin. Maun puolesta en osaa tätä suositella, mutta neutraaliuden ja vetisyyden vuoksi tämä sopii laajasti mihin vain ruoanlaittoon ja leivontaan (ei siis tarvitse pelätä, että juoma olisi makeaa ja pilaisi siksi jonkin ruoan). Itse käytin tätä uuniin menevässä leipomuksessa, josta tuli kaikin päin onnistunut. Puurot ja murot maistuivat kookosjuoman kanssa siltä kuin olisin syönyt ne lähestulkoon pelkän veden kera.

kasvimaidot 2

7. Alpro Rice Original -riisijuoma

  • Valmistusmaa: Belgia
  • Ainesosat: vesi, riisi (13 %), auringonkukkaöljy, trikalsiumfosfaatti, maltodekstriini, merisuola, stabilointiaine (gellaanikumi), vitamiinit (B12, D2), happamuudensäätöaine (dikaliumfosfaatti).
  • Energiaa/100 ml: 47 kcal
  • Rasvaa: 1,0 g
  • Hiilihydraattia: 9,5 g
  • Kuitua: ei ole
  • Proteiinia: 0,1 g
  • Suolaa: 0,09 g
  • Vitamiinit: D2-vitamiinia 0,75 µg, B12-vitamiinia 0,38 µg ja kalsiumia 120 mg. Kaikkia 15 % vuorokautisen saannin vertailuarvosta.

Kommentit: Hyvää, selvästi makeaa juomaa, joskaan ei lainkaan niin makeaa kuin hirssijuoma. Rakenteeltaan hyvin ohutta. Ei maistu riisiltä. Ei herätä suuria tunteita puolesta tai vastaan. Jos haluaa vitaminoitua kasvimaitoa, tämä on varteenotettava vaihtoehto. Ravintoarvoissa hyvää on hiilihydraattipitoisuus, kohtuullinen rasvan määrä ja vähäsuolaisuus, mutta proteiinia ja kuitua on olemattomasti.

8. Isola Bio -luomutattarijuoma

  • Valmistusmaa: Italia
  • Ainesosat: vesi, tattari (15 %), kylmäpuristettu auringonkukkaöljy, riisisiirappi, merisuola.
  • Energiaa/100 ml: 47 kcal
  • Rasvaa: 1,0 g
  • Hiilihydraattia: 8 g
  • Kuitua: 1,0 g
  • Proteiinia: 1,0 g
  • Suolaa: 0,08 g

Kommentit: Hirssijuomaa maistettuani osasin odottaa saman merkin tattarijuomalta yhtäläistä makeutta. Ainesosissa hätkähdyttää riisisiirappi; aivan kuin Isola Bion tuotteet vaatisivat vielä lisää makeutta! Italialaisilla on erikoiset kasvimaitomieltymykset. Juoma tuoksuu eteläeurooppalaiselta sekatavaramarketilta (mukana on mm. ruoan ja vahvojen pyykinpesuaineiden tuoksua), mutta silloin vasta hätkähdin kunnolla, kun kaadoin juomaa kuppiin.

tattarijuomaaJuoma ei ole perinteisen maidon väristä, vaan kuin haaleaa kuravettä! Hetken jo epäilin tuotteen menneen pilalle, mutta päiväys on lokakuuhun asti ja maistoin juomaa heti avattuani korkin ja sinetin. Tällaista tattarijuoman siis kuuluu olla. Maku on vieläkin makeampi kuin hirssijuomassa, ja nielaistuani kupin viimeiset pisarat selässä kulki kylmät väreet. Ei siis kelpaa ainakaan minulle janojuomaksi. Luulenpa, että hirssijuoman tavoin tällä saa puurot ja mitättömän makuiset maissihiutaleet maistumaan, mutta toista kertaa en tätä osta. En keksi yhtäkään perustetta siirapille.

9. Planti-kaurajuoma

  • Valmistusmaa: Suomi
  • Ainesosat: vesi, kaurahiutale (7,5 %), rypsiöljy, trikalsiumfosfaatti, stabilointiaine (natriumalginaatti), suola, vitamiinit (B2, D2, B12), foolihappo.
  • Energiaa/100 ml: 35 kcal
  • Rasvaa: 0,9 g
  • Hiilihydraattia: 5,6 g
  • Kuitua: ei ole
  • Proteiinia: 0,8 g
  • Suolaa: 0,1 g
  • Vitamiinit: D2-vitamiinia 0,75 µg (15 %*), B2-vitamiinia 0,21 mg (15 %*), foolihappoa 30 µg (15 %*), B12-vitamiinia 0,60 µg (24 %*) ja kalsiumia 120 mg (15%*). *päivittäisestä saantisuosituksesta

Kommentit: Kellertävää, makeahkoa, tasaista, hyvää. Tasaisuus tarkoittaa lähinnä ei-vetistä, jopa täyteläistä rakennetta. Tämä on vertailun ainut kotimainen kasvimaito. Minulla ei ollut jääkaapissa Oatlya, johon tätä olisi ollut viisainta verrata, mutta hyvin samankaltaiset tuotteet ovat kyseessä. Kun kaurapohjaisessa kasvimaidossa yhdistyy kotimaisuus ja vitamiinit, se on automaattinen riemuvoitto Suomelle.

Yhteenveto

Koska marketit ovat pullollaan eri viljoista ja pähkinöistä tehtyjä kasvimaitoja, ei ole pakko tyytyä vain yhteen, ellei sitten jokin tuote mene selvästi muiden edelle ja muodostu omaksi suosikiksi. Itse pystyn käyttämään melkein mitä vain kasvimaitoa esim. puurossa, jonka teen aina puoliksi veteen ja puoliksi maitoon. Jos kuitenkin olisi valittava vain yksi tuote, oma suosikkini taitaa yhä olla Oatlyn luomukaurajuoma monestakin syystä: se on vertailun vähärasvaisin, maistuu hyvältä ja sopii monenlaiseen käyttöön toisin kuin makeammat kaimansa, ja siinä on myös yksinkertaisimmat ja vähimmät raaka-aineet. Mitään stabilointi- ja emulgointiaineita ei ole tarvittu, ja tuote on vieläpä luomua.

Myös muille kasvimaidoille on silti käyttöä vitamiinien takia. Suomalainen joutuu joka tapauksessa syömään D-vitamiinia purkista suuren osan vuodesta, ja varsinkin vegaanit tarvitsevat lisättyä B12-vitamiinia. Jos siis haluaa ylipäänsä käyttää kasvimaitoja, miksei nauttisi myös vitamiineja niiden mukana? Jatkossa aion käyttää Oatlyn ohella jotakin vitaminoitua kasvimaitoa sillä periaatteella, että Oatlyn luomukaurajuoma kelpaa mihin vain ruokaan, ja jokin vitaminoitu kasvimaito kylmänä nautittaviin ruokiin. En tahdo kuumentaa vitaminoituja kasvimaitoja siltä varalta, että vitamiinit kärsivät.

kasvimaitoa 2

Kyllä meillä vegaaneilla ja maitoallergisilla on hyvät oltavat alati kasvavassa kasvimaitojen maailmassa! Oletko sinä testaillut eri kasvimaitoja ja löytänyt omat suosikkisi?