Avainsana-arkisto: peliriippuvuus

Oletko väärällä elämänpolulla?

Voidakseen tietää, onko väärällä elämänpolulla, pitää ensin määritellä oikea polku. Mitä siis tarkoittaa olla oikealla polulla? Kun ihminen on oikealla elämänpolulla, hän joko elää unelmaansa tai yrittää tehdä unelmistaan totta. Hän on löytänyt elämänsä tarkoituksen tai itselleen oikean alan, ja hän pyrkii toimillaan saavuttamaan omat tavoitteensa. Miten ikinä oikean elämänpolun määritteleekin, sen tunnistaa siitä, että elää tasapainossa omien unelmien ja halujensa kanssa ja että kehittää ja käyttää taitojaan ja kykyjään. Tekemisessä tuntuu aito intohimo.

Yhteiskunta pyörii pitkälti robotiikkaa ja liukuhihnatoimintaa hyödyntäen. Valtaosa ihmisistä lännessä kuuluu tuohon samaiseen koneistoon. Meistä tulee tajuamattamme koneen osia, ja siksi meidät onkin niin helppo korvata perinteisessä työelämässä. Koska yhteiskunta toimii noin, eksymme oikealta elämänpolulta erittäin todennäköisesti, vaikka sisimmässämme tiedämmekin, mitä meidän oikeasti tulisi tehdä ja mitä haluaisimme tehdä. Oman elämänpolkunsa onkin saattanut löytää osittain jo lapsena, mutta koska nykymaailma ei kannusta ihmisiä löytämään omia teitään, omaa sisintään on helppo jättää kuuntelematta.

On onneksi monia merkkejä, jotka auttavat sinua tunnistamaan, milloin olet eksynyt väärälle elämänpolulle.

Viisi hälyttävää merkkiä siitä, että olet väärällä elämänpolulla + miten korjata tilanne

1. Kateellisuus

Jos huomaat tulevasi kateelliseksi muiden onnesta ja menestyksestä ja siitä, että he ovat tehneet unelmistaan totta, olet väärällä polulla. Kun omat unelmamme ovat meille selviä ja teemme niiden eteen työtä, muiden ihmisten menestyminen vain sytyttää ja inspiroi meitä. Jos toisen onni ja menestys puolestaan aiheuttaa sinussa kateutta, silloin on varmaa, ettet itse elä tavalla, joka toisi sinulle onnea ja menestystä. Omaan itseensä ei aina ole helppo uskoa ja moni puhuukin itselleen epäkannustavasti ja lannistavasti. Kun omien unelmien eteen ei tee mitään, ja näkee jonkun muun menestyvän ja olevan onnellinen, kateus herää ihmisessä miltei automaattisesti. On kuitenkin tajuttava, että tuollainen asetelma on kerrassaan älytön ja hullu.

Miten korjata tilanne? Kun näet muiden menestyvän ja olevan onnellisia, anna heidän olla ja levittää inspiraatiota kaikkialle. Ota itseäsi niskasta kiinni ja tajua, että myös sinä pystyt vaikka mihin, kunhan ryhdyt toimeen. Kaikki menestyvät ihmiset aloittivat jostain. Useimmiten kaikkein menestyvimmillä ihmisillä ei ollut alussa paljon mitään. Etene askel kerrallaan. Mieti, mikä tekee sinut onnelliseksi, ja ala toimia unelmiesi mukaisesti.

2. Muiden mielipiteet vaikuttavat sinuun liikaa

On tilanteita, joissa muiden mielipiteitä kannattaa kuunnella. On kuitenkin myös sellaisia hetkiä, jolloin tiedämme sisimmässämme, että olemme täysin oikeilla jäljillä esim. jonkin idean, projektin tai luomuksen suhteen, ja silloin muiden mielipiteet eivät pysty horjuttamaan meitä. Jos ihminen puolestaan ei luota itseensä eikä ole alunperinkään käyttänyt taitojaan ja kykyjään, muiden mielipiteet ja neuvot voivat sekoittaa hänen pakkansa täysin ja saada hänet hyvin epävarmaksi omista ajatuksistaan ja tavoitteistaan.

Miten korjata tilanne? Vaikka jonkun ihmisen mielipide tai neuvo olisikin aikomukseltaan hyvä, on silti epätodennäköistä, että hän tietäisi sinua paremmin, mitä sinun tulee elämälläsi tehdä. Luota siis vaistoihisi ja toimi sen mukaan, mikä tuntuu mielestäsi oikealta. Älä huolehdi siitä, mitä muut ajattelevat. Kaikilla neuvojilla ei muutenkaan ole sinun etusi mielessään, minkä vuoksi muiden mielipiteet voivat olla vahingollisia. Usein on niin, että saat latistavimpia mielipiteitä tai neuvoja sellaisilta ihmisiltä, joilla itsellä menee huonosti. Lannistavat neuvot tulevat ihmisiltä, jotka eivät elä sellaista elämää kuin he haluaisivat. He eivät kestä nähdä muiden onnistuvan, vaan tahtovat, että muutkin epäonnistuvat niin kuin he itse. Myöskään sinun ei kannata olla tällainen latistaja muille, vaan katkaista ikävä kierre uskomalla itseesi ja omiin unelmiisi, toimimalla ja levittämällä inspiraatiota muillekin.

3. Olet jo kauan ollut surumielinen tai allapäin ja tunnet tyhjyyttä, toivottomuutta ja merkityksettömyyttä

Saatat jo tietää, että et tee elämälläsi asioita, joita sisimmässäsi kaipaat. Saat tästä muistutuksia yhtenään esim. keskustellessasi jonkun sellaisen kanssa, joka on ottanut elämänsä ohjat käsiinsä. Et käytä kykyjäsi etkä kehitä niitä. Et tee sitä, mitä haluaisit tehdä. Vakavampikin alakulo on lopulta hyvä merkki, sillä se todella osoittaa, että elämässäsi on jotain perustavanlaatuista pielessä. Nykypäivänä ahdistus ja masennus ovat erittäin yleisiä, mikä kertoo paljon. Jos meitä ei harmittaisi se, että elämä vain valuu hukkaan, olisimme onnellisia. Näin ei kuitenkaan koskaan ole. Mitä kauemmin oikeaa elämänpolkua ja todellista tarkoitustaan lykkää, sitä suuremmaksi tyhjiö ihmisen sisällä kasvaa. Moni täyttää sitä tyhjiötä erilaisilla riippuvuuksilla, esim. huumeilla, ruoalla, uhkapelejä pelaamalla tai irtosuhteilla, mikä lopulta kasvattaa entisestään ihmisen kokemaa tyhjyyden ja merkityksettömyyden tunnetta.

Miten korjata tilanne? Älä peitä tunteitasi tai jätä niitä huomaamatta. Älä ”hoida” pahaa oloasi erilaisilla riippuvuuksilla. Myöskään keinotekoiset positiiviset ajatukset eivät auta. Suru on kohdattava ja ahdistus elettävä. Mieti, miksi olet allapäin. Oletko käyttänyt kaikkea potentiaaliasi? Oletko rakastanut itseäsi tarpeeksi, jotta jaksat yrittää kehittyä? Oletko tullut mukavuusalueesi ulkopuolelle, jotta voisit tehdä, mitä haluat, ja saavuttaa unelmasi? Pidätkö taitojasi ja kykyjäsi yllä? Miksi olet luovuttanut? Anna itsesi tuntea kaikki tyhjyys ja kurjuus ja tutki, miksi tunnet niin. Pikkuhiljaa tuntemasi tyhjyyden tilalle alkaa tulla uutta merkitystä, motivaatiota ja luovuutta.

4. Keskityt enemmän muihin ihmisiin ja heistä juoruiluun kuin omaan elämääsi

Kun omat tavoitteemme ja unelmamme eivät ole meille selviä, on helppo keskittyä muiden ihmisten elämään. Se on ajanhukkaa, koska mitä ikinä muiden ihmisten elämässä tapahtuukaan, sillä ei ole vaikutusta sinun elämääsi. Sinun tulisi keskittää energiasi sen pohtimiseen, miten saat oman elämäsi kuntoon tai paremmaksi sen sijaan, että töllötät muiden elämää. Erilaiset somekanavat, kuten Facebook ja Instagram, ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten passivoivaa ja masentavaa muiden elämän tuijottaminen voi olla. Lue esim.

Miten korjata tilanne? Jos käytät energiasi muiden ihmisten elämän pohtimiseen, et pääse kosketuksiin luovuutesi kanssa eikä uusia ideoita synny. Älä haahuile muissa maailmoissa, vaan keskity itsesi kehittämiseen. Muiden ihmisten sotkut vievät sinulta paljon voimia, ja siksi niistä kannattaakin pysyä erossa. Anna muiden olla, missä ovat, ja kulje itsevarmasti kohti omia unelmiasi. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta suurin osa meistä ei silti toimi niin.

5. Keksit jatkuvasti tekosyitä sille, miksi et pysty johonkin

Tekosyiden keksiminen on äärimmäisen tavallista ja helppoa, ja kaikki sortuvat siihen aika ajoin. Kun keksii tekosyitä, ihminen alkaa velloa itsesäälissä, ja hänen tuotteliaisuutensa ja luovuutensa laskee. Tilalle tulee tyhjyyden tunne. Keksimme tekosyitä ohjataksemme itsemme pois syvimmistä haluistamme ja unelmistamme.

Miten korjata tilanne? Onko elämässäsi jokin asia, mitä olet jo kauan halunnut tehdä tai saavuttaa? Mikä sai sinut luovuttamaan? Useimmiten tämä tekosyy: en voi/en pysty. Lakkaa keksimästä tekosyitä ja keskity potentiaaliisi. Sanomalla ”en pysty” ihminen estää tehokkaasti niiden asioiden toteutumisen, mitä hän haluaisi saavuttaa. Yritä huomata, milloin mielesi täyttyy tekosyistä ja korvaa ne rakentavammilla ajatuksilla. Tekosyissä ei ole realismia eikä logiikkaa, niitä ei kannata kuunnella. Vaikeutamme elämää entisestään tekemällä yksinkertaisista asioista vaikeita. ”En ole tarpeeksi hyvä” tai ”on jo liian myöhäistä” ovat tekosyitä. Epäileminen kuuluu asiaan, mutta tekosyitä keksimällä ei kannata antaa koko elämän valua viemäriin. Kuuntele sydäntäsi ja vaistojasi.

Et ole paha tai tyhmä ihminen, vaikka et olisikaan oikealla elämänpolulla. Monet meistä ovat väärällä polulla vain siksi, koska nykyinen maailmanmeno on niin kaukana todellisesta luonnostamme. Meidän tulisi olla vapaita luomaan. Meidän pitää murtaa kahleet, joissa olemme eläneet. Muutoin elämme yhteiskunnassa, jossa riippuvuudet, masennus, itsemurhat ja tyytymättömyys elämään ovat arkipäivää. Niin ei ole pakko olla. Länsimaissa monilla on kaikki välineet parempaan ja tyydyttävämpään elämään, mutta he eivät toimi. Ala siis uskoa itseesi enemmän ja ryhdy toimeen.

Lähde: 5 Signs You’re Not On The Right Path (And What To Do About It)

Jutun kuvitus: näkymiä polkujen varrelta mammuttivaellukseltamme Mallorcalla

Ylensyönti, tupakointi, juominen, shoppailu… Mistä paheesta sinä haluaisit eroon?

Näinpä taas niin kiinnostavan dokumentin Yle Areenassa, että päätin kirjoittaa siitä eräänlaisen referaatin ja pohdiskelevan arvion. Vaikka kamppailisit jonkin ikävän tavan tai paheen kanssa vain harvoin, dokumentti on luultavasti silti innostavaa katsottavaa. Sitä paitsi useimmilla meistä on moniakin ikäviä tapoja, joista emme tunnu pääsevän millään eroon. Viittaan ohjelmaan Tiededokumentti: Tapojen orjat (Slaves to Habit), joka löytyy Areenasta vielä kuukauden ajan.

Tapojen orjat

Kiinnostuin ohjelmasta, sillä olen kirjoittanut monista siinä käsitellyistä aiheista ennenkin: ylensyönnistä, riippuvuudesta, motivaation ja tahdonvoiman puuttumisesta jne. Pidän erityisesti ohjelman tavasta selittää ja avata ihmisen käyttäytymistä tietyissä tilanteissa. Sain uuden näkökulman moniin asioihin, joita olen aiemminkin pohtinut.

Miksi ihminen kehittää vahingollisia tapoja?

Jos joku kehittää terveen tavan lähteä aina aamuisin reippaalle kävelylle, niin sehän on vain hienoa! Usein kehittämistämme tavoista tulee kuitenkin paheita, joista seuraa esim. masentuneisuutta, sairauksia, velkaantumista yms. Tyypillisiä tapoja tai paheita, joista voi tuntua lähes mahdottomalta päästä eroon, ovat mm. tupakointi, ylensyönti, shoppailu, liika nettailu tai pelaaminen. Mistä kaikki alkaa ja miksi? Minkä tahansa tavan muodostumista voidaan kuvata seuraavanlaisella kaavalla:

Ärsyke —> Rutiini —> Palkinto

Koko prosessin käynnistää jokin ärsyke: se voi olla esim. kellon soiminen aamulla. Rutiini on vaikkapa kahvin keittäminen saman tien sängystä nousemisen jälkeen. Kun ihminen juo kahvia, ja kofeiini alkaa virrata hänen suonissaan, ihmisen aivot viestivät kaivatusta mielihyvästä eli hän saa välittömän palkinnon. Jos ihminen ei välittäisi kahvista/kofeiinista eikä olisi totuttanut itseään tapaan juoda kahvia, silloin ärsykettä kahvin juontiin ei tietenkään synny eikä ihminen koe kahvia juodessaan mielihyvää eikä siten saa palkintoa (itse käyn esimerkiksi tästä, sillä en koskaan juo kahvia enkä siten ikinä kaipaa sitä).

Tyypillisesti tutkimuksissa on keskitytty rutiinien tarkasteluun (meidän esimerkissämme kahvin keittämiseen ja juomiseen) ja sen toiminnan lopettamiseen tai muuttamiseen. Kukaan ei kuitenkaan juo kahvia ilman ärsykettä. Siksi on hedelmällisempää tutkia ärsykettä ja alkaa miettiä uusia toimintatapoja vanhan tavan tilalle. Lopussa seisoo yhä palkinto, mutta se tulee jostain muusta, terveellisemmästä tavasta (esim. tiukan paikan tullen ei tarvitse syödä lohduksi viittä donitsia, vaan voi soittaa hyvälle ystävälle ja saada häneltä tukea).

Tapojen orjat 2

Miksi emme tee hyviä päätöksiä luonnostaan?

Ihmisessä on kaksi puolta, kaksi selviytymismekanismia. Toinen puoli on kiinnostunut välittömästä tyydytyksestä/mielihyvästä, eikä haluaisi sietää kipua tai minkäänlaista epämukavuutta lainkaan (ts. ei halua kieltäytyä mielihyvää tuovista asioista). Se puoli ihmisessä tekee hyvin erilaisia päätöksiä kuin toinen puoli, joka on kiinnostunut pitkän tähtäimen tavoitteista ja onnellisuudesta ja jolla on syvempiä arvoja ja laajempi kokonaiskuva kantajansa elämästä. Jos ihminen kuuntelisi aina jälkimmäistä puolta, hän ei koskaan tupakoisi/söisi epäterveellisesti tms., koska sellaiset toimet eivät tue hänen hyvinvointiaan pitkällä tähtäimellä. On täysin normaalia, että nämä kaksi puolta ihmisessä kamppailevat keskenään joka päivä ja joka hetki. Riippuu ihmisestä ja hänen olotilastaan, kumpaa puolta hän milloinkin kuuntelee. Toiset ovat alttiimpia houkutuksille kuin toiset. Kaikilla on onneksi kyky muuttua ja päästä eroon paheistaan, vaikka se on useimmille vaikeaa ja tapahtuu hitaasti ja pienin askelin.

Riippuvuus vai tapa?

Jos ihminen on koukussa tupakkaan, alkoholiin tai leivoksiin, milloin voidaan puhua riippuvuudesta ja milloin puolestaan opitusta ja pinttyneestä tavasta? Jälleen kerran ohjelma yllättää vastauksellaan. Jotkin aineet, kuten huumeiden sisältämät opiaatit, ovat jo lähtökohtaisesti riippuvuutta aiheuttavia, mutta monien aineiden kohdalla puhutaan fyysisestä riippuvuudesta vain muutaman päivän ajan. Jos esim. on viikon ilman tupakkaa tai makeisia ja muita herkkuja, niihin ei enää silloin ole fyysistä riippuvuutta, vaan niitä kaivataan ja halutaan totutun tavan vuoksi. Eikö olekin aika metkaa?

Itse kaipasin makeita herkkuja yli kuukauden kestäneen sokerilakon jälkeen, ja kaipaan niitä yleisestikin monta kertaa joka päivä. Haluaisin aina makeaa ja voisin syödä kaikenlaisia makeita herkkuja yhtenään. Minulla on siis hyvin voimakas tapa haluta ja syödä paljon makeaa. Ohjelmassa ei millään lailla väheksytä tapojen vahvuutta ja sitä, kuinka vaikeaa niistä on päästä eroon. Monet mieltävätkin tavat riippuvuuksiksi. Silti minusta on lohdullista tietää, että makeanhimo on ”vain” tapa, jota voi vakavuudestaan huolimatta muuttaa. Tunnen, että tapaa on paljon helpompi hallita ja hillitä kuin riippuvuutta, joka pahimmillaan vie ihmisen mennessään.

Tapojen orjat 3

Miten ikävän tavan jättämisessä tai muuttamisessa voi onnistua?

Ensiksi elämästä pitää eliminoida kaikki ne tilanteet, ihmiset ja asiat, jotka pitävät ikävää tapaa yllä. Yhteisöllisyys, taakan jakaminen ja muiden tuki auttavat. Tuki ja yhdessä tekeminen (esim. pariskunnasta kumpikin on tupakkalakossa tai laihdutusryhmässä) aktivoivat niitä alueita aivoissa, jotka vastaavat itsehillinnästä. Jos pystyy pitämään edes viiden minuutin tauon ennen kuin tarttuu kiellettyyn hedelmään, myös se aktivoi itsehillinnästä vastaavia aivojen osia. Stressi ja unenpuute puolestaan vaikuttavat negatiivisesti niihin aivojen osiin, jotka vastaavat viisaasta päätöksenteosta ja tahdonvoimasta. Ei siis ole mikään ihme, että väsyneenä syö mitä vain jaksaakseen ja selvitäkseen päivästä. Tahdonvoima voi tuntua riittämättömältä, mutta niillä, jotka uskovat riittävään tahdonvoimaan, on sitä oikeastikin enemmän, mikä johtaa onnellisempaan ja menestyksekkäämpään elämään. Tahdonvoimaa voi myös opetella, ja se on tarttuvaa. Tahdonvoima ja itsehillintä kulkevat käsi kädessä itsekurin kanssa.

Repsahdukset kuuluvat muutosprosessiin. Viisainta on tajuta, että lipsahdukset ovat normaaleja, ja antaa ne itselleen anteeksi. Syyllisyyttä ei kannata tuntea, sillä pienet muutokset (esim. tupakoinnin vähentäminen ja lopettaminen hiljalleen) tuovat useimmiten pysyvämpiä tuloksia kuin kertaharppaukset.

Ohjelma loppuu tällaiseen ajatukseen: aivot kyllä kertovat sinulle, mitä sinun tekee mieli, mutta tyydytyksen hankkiminen aivojen viestittämällä tavalla ei välttämättä johda onnellisuuteen. Mielestäni tässä ollaan aivan totuuden ytimessä. Käskyt nopean mielihyvän hakemiseen tulevat aivoista, mutta ihmisen ei ole pakko olla niiden orja.

Siitä lähes kaikki lienevät samaa mieltä, että tyydytyksen saaminen (donitsi) ei johda onnellisuuteen (ihminen pysyy mahdollisesti ylipainoisena ja onnettomana ylensyömisen vuoksi), mutta aivojen lähettämien käskyjen vaikutuksesta ihmisen toimintaan monillakaan ei ole todenmukaista käsitystä. Olen aina ärsyyntynyt väitteestä: ”Kun on riittävän kauan ilman makeaa, sitä ei enää tee mieli.” Olen pitänyt väitettä potaskana, koska itse himoitsen herkkuja vaikka kuinka pitkän tauon jälkeen. Ohjelman mukaan asia on juuri niin kuin olen itse tuntenut, eli ihmisessä on aina se puoli, joka hakee välitöntä tyydytystä tai mielihyvää selviytyäkseen (ts. se puoli ei ole katoamassa mihinkään). Sen puolen kanssa voi kuitenkin elää tietoisena sen olemassaolosta, ja himo voi laantua sitä mukaa kun ihminen kieltäytyy houkutuksesta kerta toisensa jälkeen. Tällainen tieto tuntuu minusta voimaannuttavammalta kuin latteudet siitä, kuinka suklaanhimoon kannattaa nakertaa raakaa lanttua, niin ei aikaakaan, kun suklaanhimo on poissa. Niin varmaan!

Tapojen orjat 4

Onko sinulla ikäviä tapoja tai paheita, joista haluaisit päästä eroon? Oletko yrittänyt muuttaa niitä tapoja aiemminkin? Onko sinulla esimerkkejä onnistumisista vai kamppailetko samojen paheiden kanssa vuodesta toiseen?

Kuvakaappaukset: Tapojen orjat, Yle Areena