Avainsana-arkisto: Joanna Soh

Oletko tunnesyöppö vai syötkö tavan vuoksi? – 7 erilaista nälkää

Alkuun muutama lämmittelykysymys:

  1. Milloin viimeksi söit oikeaan nälkään?
  2. Milloin viimeksi söit niin paljon, että sinulle tuli paha olo? Miltä sen jälkeen tuntui? Olitko tyytyväinen ja kylläinen vai harmissasi ja tunsit syyllisyyttä?

On normaalia syödä joskus liikaa, etenkin lomakausina, mutta jatkuvana tapana ylensyönti aiheuttaa hyvin todennäköisesti sekä fyysistä että psyykkistä pahaa oloa.

Tuntuuko sinusta koskaan, että

  • et hallitse syömisiäsi
  • ajattelet aina ruokaa
  • tunnet masennusta, syyllisyyttä tai häpeää syömisen jälkeen?

ruokaostokset

Ylensyöminen johtuu aina jostain muusta kuin oikeasta nälästä. Niinpä tässä kirjoituksessa tutkaillaan seitsemää erilaista nälkää. Jos ruoka ja syöminen tuntuvat joskus tai useinkin ongelmallisilta, on hyödyllistä tunnistaa, minkälaiseen nälkään syö. Ylensyöminen on helpompi saada kuriin, kun ymmärtää omaa syömiskäyttäytymistään. Tarkoitus on oppia syömään tietoisemmin ja olemaan läsnä jokaista suupalaa maistellessa. On todennäköistä, että sovit alla olevista kategorioista useampaan kuin vain yhteen, ts. syöt moneen eri nälkään.

7 erilaista nälkää

1. Fyysinen nälkä

Tämä on ainut oikea nälkä. Nälän voi fyysisesti tuntea vatsassaan. Vatsa kurisee, verensokeri on matala. Virta alkaa loppua ja keskittymiskyky herpaantua. Tällöin kroppa todella tarvitsee ruokaa. On tärkeää alkaa kuunnella kropan lähettämiä viestejä. Itseään ei kuitenkaan kannata päästää niin nälkäiseksi kuin yllä esitetyssä esimerkissä, vaan syödä aina, kun nälkä on kohtalainen. Nälän ei kannata antaa kasvaa liian suureksi, sillä se johtaa helposti huonoihin syömisvalintoihin ja liian ison aterian syömiseen sitten kun vihdoin saa ruokaa, mistä herkästi seuraa painonnousua huonon olon lisäksi.

2. Nälkä ravintoaineisiin

Sanotko usein näin: ”Minulla on aina nälkä ja voisin syödä koko ajan”? Jos asia on niin, on todennäköistä, että syöt paljon roskaruokaa. Roskaruoalla tarkoitetaan ruokaa, josta saa paljon kaloreita mutta vain vähän ravinteita. Roskaruoka vie nälän hetkeksi, mutta pian on taas nälkä. Se johtuu siitä, että kroppa tarvitsee yleisen energian (kaloreiden) lisäksi paljon ravinteita, joita saa ainoastaan ”oikeasta” ruoasta. Kun syö roskaruokaa, aivot käskevät syömään koko ajan lisää ravintoaineiden toivossa. Roskaruokaa syömällä ihmisen päivittäinen energiantarve ylittyy helposti, eli kaloreita saa liikaa, mikä johtaa lihomiseen, mutta olo ei silti ole kylläinen, koska ravinteet jäävät saamatta. Asetelma on varsinainen noidankehä, koska roskaruoasta ei tule koskaan saamaan tarvittavia ravinteita, jolloin ihminen syö niitä yhä enemmän ja enemmän. Lopuksi voi vain ihmetellä, mistä ylimääräiset kilot tulivat.

Mikäli tunnistat syöväsi tähän nälkään, ratkaisu on helppo: ala syödä oikeaa ruokaa. Oikea ruoka on usein tuoretta ja vain vähän jalostettua. Kun vihdoin saat tarvitsemiasi ravinteita, nälkä roskaruokaan katoaa vähitellen. Myös paino alkaa tippua itsestään, jos pudotettavaa on.

kasvispihvit

3. Tunnesyöminen

Kulttuurissamme on tapana kääntyä ruoan puoleen, kun jokin vaivaa. Ruoka on vastaus joka ongelmaan. Monelle ruoka/syöminen on yhtä kuin onnellisuus ja tyytyväisyys. Kun on stressaantunut, vihainen, surullinen, yksinäinen tai tylsistynyt, on tavallista etsiä helpotusta ruoasta. Sen sijaan, että pohtisi ongelman ydintä, ihminen haluaa oikotien tyytyväisyyteen. Ruoalla halutaan olo paremmaksi äkkiä. Joillekin pika-”apu” löytyy alkoholista tai huumeista, mutta monelle se on syöminen. Ruoka usein viekin pahan olon mennessään, mutta vaikutus kestää vain hetken, ja pian olo on pahempi kuin ennen syömistä. Vihaat itseäsi, koska repsahdit ja ahmit.

Miten tunnistaa tunnesyöminen?

  • nälkä ei tunnu vatsassa
  • nälkä ei ole nälkää yleisesti, vaan vain tietyt epäterveelliset ruoat houkuttavat (esim. jäätelö, suklaa, keksit ym.)
  • johtaa ei-tietoiseen syömiseen (tulee naposteltua mitä vain sen kummemmin asiaa ajattelematta, pari palaa suklaata muuttuu koko levyksi ja jäätelöpallo paketilliseksi)
  • olo ei ole kylläinen ja tyytyväinen edes sitten kun vatsa on täynnä
  • johtaa katumukseen, syyllisyyteen ja/tai häpeään

Jos olet tunnesyöppö, toimi näin seuraavan kerran, kun meinaat syödä tunteisiisi:

  • laita ruoka pois ja hengitä syvään kolme kertaa
  • kysy itseltäsi: ”Mitä odotan tämän ruoan antavan minulle?”

Älä torppaa sitä tunnetta, mikä melkein johti sinut syömään, vaan ole tietoinen tunteistasi, niin saatat löytää muita tapoja käsitellä niitä. Jos olet yksinäinen tai alakuloinen, juttele ystävälle tai lue jotain itsehoito-opasta, josta voisi olla apua. Jos puolestaan olet hyvin väsynyt, rentoudu, mene lämpimään kylpyyn tai juo kuppi kuumaa kaakaota. Jos sinulla on tylsää, lue kirjaa, katso elokuva tai mene kävelylle. Siirrä ajatuksesi pois ruoasta.

4. Kellontarkka nälkä / Syöminen tavan vuoksi

Syötkö päivän ateriat aina samaan aikaan (esim. aamiainen klo 8.00, lounas klo 13.00 ja päivällinen klo 19.00)? Jotkut tottuvat syömään aina tiettyihin aikoihin. Säännölliset ruoka-ajat ovat monesti vain hyvästä ja estävät ylensyömistä, mutta tavan vuoksi syöminen voi johtaa esim. siihen, että leffaan mentäessä on ”pakko” saada popkornia tai telkkaria katsellessa on aina saatava naposteltavaa. Tällainen syöminen on harvoin oikeaa nälkää. Tavat muodostuvat pikkuhiljaa.

Ratkaisu: Ala opetella uusia tapoja, joihin ruoka ei liity. Tee muuta. Juo vaikka kuppi teetä tai tee käsitöitä sen sijaan, että syöt tottumuksen vuoksi.

bataatti-punasipulisalaatti

5. Hormoneista johtuva nälkä

Tämä nälkä on monelle naiselle tuttu muutamaa päivää ennen kuukautisia. Olet saattanut syödä jo kauan terveellisesti (ja se on saattanut tuntua helpoltakin), kunnes yhtäkkiä kaikki epäterveelliset ruoat houkuttavat hormonitoiminnan muuttuessa.

Ratkaisuna ei ole kieltää kaikkea itseltäsi, mutta olisi hyvä olla tietoinen kropassa tapahtuvista muutoksista ja syödä houkuttelevia ja epäterveellisiä ruokia kohtuullisesti ja tietoisena. Nauti jokaisesta haukkauksesta erityisen paljon. Näin pystyt tyytymään vähempään, eikä laihdutusprojektisi tai nykyisen painon ylläpito kärsi hormonaalisista vaihteluista. Pian epäterveelliset ruoat eivät houkuttele samalla tavalla, ja on mukava palata hyviin ruokailutottumuksiin. Vanha tuttu tasapaino löytyy taas.

6. Aistien kautta tuleva nälkä

Tunnistatko itsesi tästä: Olet menossa kahvilaan ystävää tapaamaan aikomuksenasi juoda vain kupillinen kahvia. Kun saavut kahvilaan, näet kaikki herkullisilta näyttävät kakut ja muut leivonnaiset vitriinissä, ja yhtäkkiä vatsassasi onkin tilaa niille. Et tilaakaan pelkkää kahvia, vaan tilaat kakkua kyytipojaksi. Et kuunnellutkaan kroppasi viestejä siitä, ettei sinulla ollut nälkä, vaan annoit aistien (näkö, haju, maku) päättää puolestasi.

Ennen kuin teet impulsiivisen päätöksen seuraavalla kerralla, pysähdy hetkeksi, katso kaikkia houkuttelevia ruokia ja kysy itseltäsi: ”Onko minulla nälkä? Tuleeko minulle tuon kakkupalan syömisen jälkeen hyvä olo?” Jos vastauksesi on ei, ja katuisit pian valintaasi, kävele pois herkkujen luota. Jos puolestaan päätät syödä kakkupalan, älä hotki, vaan nauti kakusta kaikin aistein. Katso, miten kaunis se on, haista, miten hyvältä se tuoksuu ja syö kakku pienin lusikallisin. Arvosta kakun makua ja rakennetta täysin. Kakkupalan nauttiminen silloin tällöin ei pilaa kenenkään ruokavaliota ja/tai painonpudotusprojektia, mutta säännöllinen hotkiminen ja tiedostamaton syöminen hyvinkin saattaa.

tofua ja kasviksia

7. Ympäristön aiheuttama nälkä

Syöminen perheen ja ystävien kanssa on hyvä tapa lähentyä ja seurustella. Juuri niissä tilanteissa tulee kuitenkin helposti syötyä liikaa. Kun ruokaa ja sortteja on paljon tarjolla ja kaikki muutkin syövät (paljon), itsenkin on helppo syödä liikaa. Joillain perheenjäsenillä voi olla myös taipumus kannustaa enempään syömiseen (”Ota lisää” ja ”Sun on pakko maistaa, mä leivoin nää itse”).

Jos tilanne kuulostaa tutulta, sinun täytyy oppia sanomaan ei ja lopettaa syöminen siinä vaiheessa, kun olet syönyt tarpeeksi. Älä anna ruoan olla tapaamisen keskiössä, vaan keskity ihmisiin. Voitte vaikka pelata pelejä, tanssia tai käydä antoisaa keskustelua.

*

Jos et vielä tiedä, mihin nälkään useimmin syöt, ja haluat ottaa siitä selvää, listaa kolmen päivän ajan kaikki syömisesi ja nälät, joihin söit kyseisiä ruokia. Olitko aidosti nälkäinen vai esim. stressaantunut tai tylsistynyt, söitkö tavan vuoksi vai siksi, että kaikki muutkin söivät?

Keskity kuuntelemaan kroppasi tarpeita ja ala syödä tietoisemmin.

Lähde: Joanna Soh – How to STOP Overeating: 7 Types of HUNGER

***

Auttoivatko kategoriat tunnistamaan omat nälkäsi? Itse huomasin olevani ajoittainen tunnesyöppö, ja ravintoaineisiin kohdistuvan nälän kuvaus sopii minuun hyvin, jos olen syönyt pari päivää mitä sattuu. Vuosien mittaan myös kuukautisia edeltävät syömishimot ovat tulleet erittäin tutuiksi ja käyneet voimakkaammiksi. On aina helpotus tajuta, että parin päivän ajan jatkuva, joskus lähes holtiton syöminen johtuikin hormoneista sen sijaan, että olisin aina niin nälkäinen!

Sänkyjumpasta apua kaamosrasitukseen

Valitessani tälle jutulle otsikkoa tuli mieleen, että sänkyjumppahan voisi tarkoittaa myös sitä perinteisempää, usein nautinnollisempaa sängyssä jumppaamista. Kaikenlaisista sänkyjumpista on varmasti apua kaamosrasitukseen, mutta harvallapa on joka aamu mahdollisuutta siihen kivoimpaan sorttiin. Niinpä pitää ottaa (kevyt) treeni avuksi!

sankyjumppaa

Kaamos ei ole koskaan iskenyt minuun samalla tavalla kuin tänä syksynä. Ainahan kaamosaika jossain tuntuu, mutta tällä kertaa se on vienyt kaikki mehut. On ollut monia hetkiä, kun ei jaksaisi eikä huvittaisi tehdä oikein mitään. Henkisesti en koe olevani erityisen uupunut, mutta fyysisesti hyvinkin, varsinkin kun ottaa huomioon, miten paljon olen tottunut liikkumaan arkielämässäni. Duodecim kertoo kaamosrasituksesta seuraavaa:

Noin 1 % väestöstä kärsii talvisin toistuvista kaamosmasennusjaksoista. Tämän lisäksi 10–30 % väestöstä kärsii talvikuukausien aikana lievemmästä kaamosoireilusta ilman varsinaista masennustilaa. Tätä talvikuukausina ilmenevää lievempää tilaa kutsutaan kaamosrasitukseksi. Esimerkkinä tällaisesta kaamosrasituksesta on talvikuukausina ilmenevä makeannälkä, lihominen, väsymys ja liikaunisuus.

Minulle selvin merkki kaamosrasituksesta on se, että en meinaa jaksaa harrastaa liikuntaa lainkaan siten kuin yleensä. Se innostus, mikä minulla aina liittyy esim. juoksemiseen, on tiessään, ja lähden kyllä silti lenkille, mutta juokseminen ei tunnu samalta. Normaalisti juoksulenkit ovat kuin palkinto minulle; en joudu patistamaan itseäni lenkille, koska rakastan juoksemista. Voi miten odotankaan sitä tyypillistä innostuksen tunnetta (luotan siihen, että se tulee takaisin), sillä jo muutamassa viikossa olen sen unohtanut, vaikka minulla on 15 vuoden juoksuhistoria. Koska vain makoilu huvittaisi, päätin alkaa jumppailla sängyssä saadakseni vireystilaani paremmaksi.

Olen kokeillut YouTuben laajasta treenitarjonnasta monia jumppia (suosikkini on äärettömän raskas viiden minuutin lankkutreeni). Kaamosaika on kuitenkin nyt niin rankkaa, että itsensä liikkeelle saaminen saattaa vaatia erityisen paljon ponnistelua. Itse ajattelen tällä hetkellä, että jos mieli on maassa ja/tai on fyysisesti aivan poikki, treenaaminen ei voisi silloin vähempää kiinnostaa. Se ei tunnu silloin tärkeältä; kaikki puheet kaloreiden ja rasvan polttamisesta ovat turhia, koska sellaisilla asioilla ei yksinkertaisesti ole mitään väliä maailmankaikkeudessa. Niinpä kaamosaikaan pyrinkin liikkumaan vain virkistyäkseni ja saadakseni energiatason nousemaan. Näissä tavoitteissa minua ovat auttaneet alla olevat jumpat, jotka ovat helppoja ja (erittäin) lyhyitä mutta tehokkaita. Mitään välineitä ei tarvita, vaan pelkkä oma kroppa riittää. Kaksi ensimmäistä jumppaa tehdään sängyssä ja/tai sängystä tukea ottaen, kolmas puolestaan on pimeää syksyä piristävä tanssitreeni.

Tämä viiden minuutin jumppa on lyhyt, kevyt ja helppo toteuttaa. Kaikilla on viisi minuuttia aikaa, mutta onko jaksamista? Ainakaan minulla ei kaamosaikaan meinaisi olla, mutta tämän tekee vaikka väkisin, jos/kun sen avulla herää ja virkistyy. Olennaista on se, että jumppaamalla päivä alkaa (ja siten myös jatkuu) parempana kuin ilman jumppaa. Lyhyt treeni kohdistuu erityisesti vatsan alueelle, mutta sopii herättämään kaikki muutkin raajat.

Vain kolme minuuttia edellistä pitempi, hiestyttävämpi rasvanpolttotreeni koko vartalolle. Tehokas ja taaskin hyvin helppo toteuttaa. Antaa hyvän startin päivälle ja tekee olon paljon aiempaa energisemmäksi.

Tämä ei ole sänkyjumppa, mutta on tanssillisuuden vuoksi piristävämpi kuin mitkään staattisemmat treenit, jotka eivät taatusti innosta kaamosaikaan, jos ne eivät innosta muulloinkaan. 20 minuutin treeni on yllättävän tehokas ja kiva tehdä, ja rehkiminen myös tuntuu seuraavana päivänä jaloissa.

Miksi kaikki videot ovat Joanna Soh’lta? Pidän hänen tyylistään paljon, hänen treeninsä ovat toimivia ja tehokkaita, ja olen ennenkin jakanut hänen materiaaliaan blogissa (hänellä on mm. monia vegaanisia reseptejä). Olen aika tarkka fitness- ja aerobic-ohjaajien kanssa, sillä en pidä teennäisestä yli-innokkuudesta (eri asia on, jos on aidosti superinnokas) enkä liioimmin ”Jaksaa, jaksaa!” -karjunnasta, joka aina menettää liian aikaisin tehonsa. Joanna Soh’n tapa innostaa toimii ainakin minun kaltaiselleni suomalaiselle. YouTubesta löytyy myös monia tehottomia treeniohjeita, eli oman suosikkivetäjän löytymiseen vaikuttaa toki moni muukin asia kuin hänen tyylinsä ja persoonansa.

***

Onko kaamos kolhinut ketään muuta siten kuin minua? Jaksaako liikkuminen innostaa vai olisiko sänkyyn jääminen kiinnostavinta?

Suklaakiisseliä ja kauratoffeeta – millaisia herkkuja tärkkelysfilosofiassa voi syödä?

Olen saanut aikaiseksi tehdä muutamaa tärkkelysfilosofian mukaista jälkiruokaa/herkkua, ja jaan resepteistä nyt kaksi. Kaikki ohjeet ovat siis vegaanisia ja useimmiten vähärasvaisia tai lähes rasvattomia. Poikkeuksena on sellaiset itsessään rasvaiset ruoat, jotka ovat pieninä määrinä sallittuja tärkkelysfilosofiassa. Niitä ovat esim. avokado ja maapähkinävoi. Rasvaisten ruokien kohdalla on se idea, että rasvaa ei syödä erillään varsinaisesta ruoasta, niin että esim. oliivien sijaan syödään oliiviöljyä ja avokadojen sijaan avokadoöljyä, vaan rasva tulee luonnostaan ruoan mukana.

Ohjeet eivät ole sokerittomia. Joissain ohjeissa, kuten kauratoffeessa, ei perinteistä sokeria ole, mutta niin kuin kirjoitin täällä, juoksevat makeuttajat ovat kaikin puolin sokeria aivan niin kuin kiinteä sokeri. Koska en käytä keinotekoisia makeuttajia enkä steviaa tai vastaavaa, ja makeat herkut on luonnollisesti saatava jollain keinolla makeiksi, vastauksena on aina sokeri jossain muodossa. Tärkkelysfilosofiassa sokeri ei suinkaan ole mikään terveysruoka, mutta se ei ole samalla lailla haitallinen aine kuten esim. rasvat ja eläinkunnan tuotteet. Ja koska tärkkelysfilosofian mukaisissa jälkiruoissa on tärkkelystä, ne eivät ole pelkästään neutraaleja tai huonoja valintoja, vaan herkun mukana tulee myös hyviä aineita (tärkkelyksen lisäksi esim. hedelmiä, marjoja tai jopa kasviksia mm. porkkanakakun kohdalla). Sokeria ei välttämättä muutenkaan käytetä paljon, mutta herkkujen tulee totta kai maistua.

Suklaakiisseliohjeen nappasin Valiolta, ja muokkasin sen vegaaniseksi, ja kauratoffeeohje on Joanna Soh’lta.

suklaakiisseli

Suklaakiisseli

  • 4 dl kauramaitoa
  • 2 rkl maissijauhoa
  • 1/4 dl kaakaojauhetta
  • n. 2 – 3 rkl sokeria
  • 1/2 tl vaniljauutetta tai -jauhetta
  1. Mittaa paksupohjaiseen teräskattilaan tai teflonkattilaan kauramaito, maissijauhot sekä kaakaojauhe-sokeriseos.
  2. Kuumenna koko ajan sekoittaen. Anna kiehua 5 – 7 min. Lisää vanilja. (Tarkista makeus, lisää sokeria halutessasi.)
  3. Nosta kattila altaaseen kylmään veteen. Sekoittele ja jäähdytä huoneenlämpöiseksi. Näin tehden kiisseli ei kuoretu.
  4. Tarjoa esim. kaurapohjaisen vaniljakastikkeen kanssa.

Tärkkelysruokavalion aikana minun ei ole tehnyt mieli läheskään yhtä paljon makeaa kuin ennen, mutta minulla on ollut muutamia sellaisia mielitekoja, joita en aiemmin ole kokenut. Muun muassa suklaakiisseliä en syönyt ennen juuri koskaan, mutta yksi ilta minulle tuli aivan mieletön himo suklaakiisseliin. En tiennyt ollenkaan, onnistuuko sellaisen teko kauramaidolla, joka on 90-prosenttisesti vettä, mutta oli pakko kokeilla. Lehmänmaidolla nesteen olisi ohjeen mukaan pitänyt alkaa ”kiisselöityä” jo kahdessa minuutissa, mutta minun seokseni oli siinä vaiheessa vielä ihan vetistä. Kun jatkoin sekoittamista, seos alkoi kuin alkoikin kiinteytyä, ja lopputuloksena oli kaikin puolin herkullinen ja hyvin perinteinen suklaakiisseli.

kauratoffee

Kauratoffee

Alkuperäisessä ohjeessa käytetään mittana yhtä kuppia, ja vaikka myös grammamäärät on laskettu, yksinkertainen ohje muuttuu grammoissa turhan monimutkaiseksi. Niinpä käytin kuppina muumimukia, ja toisella kerralla käytin desilitramittaa. Voit siis valita minkä tahansa mitan, kunhan aineiden suhde on oikea. Kauratoffeesta tulee maistuvaa pelkällä kolmella aineella, mutta halutessaan voi lisätä myös muuta.

  • 1 kuppi kaurahiutaleita
  • 1/2 kuppia maapähkinävoita
  • 1/4 kuppia agavenektaria tai muuta juoksevaa makeuttajaa
  • (1 rkl kaakaojauhetta)
  • (1 rkl auringonkukansiemeniä)
  1. Sulata maapähkinävoi vesihauteessa ja sekoita hyvin agavenektarin kanssa.
  2. Lisää kaurahiutaleet (ja muut aineet) ja sekoita hyvin.
  3. Levitä ja painele massa mille vain alustalle, esim. lautaselle. Leivinpaperia ei tarvita. Laita toffee jääkaappiin kovettumaan ja samoin säilytä jääkaapissa.

Joanna Soh sanoo videolla, että nämä kauratoffeet ovat niin hyviä, että saa todella taistella vastaan, ettei syö kaikkea kerralla. Eikä hän liioittele lainkaan, nämä tosiaan ovat aivan ihania! Kun mies sanoi maistettuaan näitä, että ”Näähän on parempia kuin Reese’s peanut butter cupsit”, huomasin hänen olevan ihan oikeassa. Ja minähän rakastan Reesen maapähkinävoikuppeja, niillä oli avainrooli USA:ssa, jossa lihoin reilusti lyhyessä ajassa. Nyt olen löytänyt niille vegaanisen vaihtoehdon, joka on vieläpä niitä parempi ja terveellisempi! Kauratoffeet ovat parempia kylminä kuin lämpiminä, eli ota ne esiin vasta kun aiot syödä ne.

kauratoffee 2

Loppuun pieni päivitys siitä, miten uuden ruokavalion kanssa on mennyt. Tärkkelysfilosofian noudattaminen on sujunut mallikkaasti ja olo on ollut hyvä. Lenkki on kulkenut, kunhan olen tajunnut syödä riittävästi. Tärkkelys on niin täyttävää, että sitä syö herkästi liian vähän. Esim. kulhollisessa kaurapuuroa on vain 1/3 kiinteää ainetta eli kauraa, ja 2/3 on vettä. Silti en jaksaisi syödä heti puuron päälle mitään muuta, vaan minun on sulateltava sitä ensin. Suoliston toiminta on ollut ihanteellista ja nopeaa, ruoka ei viivy suolistossa pitkään. Laihduin heti alussa 1,5 kiloa, ja se paino on myös pysynyt poissa. Tavoitteeni oli pudottaa 2 – 3 kiloa ja olen jo nyt lähellä sitä. Voin kyllä suositella tätä ruokavaliota kenelle vain. Saa syödä niin paljon kuin haluaa, ruoka tyydyttää sekä henkisen että fyysisen nälän ja olo on energinen ja mitä mainioin. Samalla koko maapallo eläimineen kiittää. Voiko tämän parempaa enää olla?