Avainsana-arkisto: dieetti

Ruokavalio kuntoon pelätyillä hiilihydraateilla?

Tällä kertaa pääsiäiseeni kuuluu kyläilyä, töitä ja suklaapuputikkareita. Kyläily on ymmärrettävää, työt eivät niinkään, ellen freelancerina voisi tehdä töitä kotoa milloin tahansa. Entäs ne tikkarit? No, on sentään pääsiäinen ja minä olen minä. Makea siis maistuu. Joskus onnistun välttämään kaiken muun makeansyönnin raakaherkkujen avulla, mutta nyt minulla ei ole aikoihin ollut motivaatiota sokerin vähentämiseen/jättämiseen muutamaa päivää pidemmäksi ajaksi.

   

Kun motivaationi katoaa minkä tahansa asian suhteen, en saa sitä helposti takaisin enkä pysty tekemään juuri mitään ilman sitä. Vaikka kuinka itkisin motivaation perään, se on poissa eikä se välttämättä palaa aikoihin/koskaan. Saatan nähdä pienen vilahduksen motivaatiosta pitkän odottelun päätteeksi, mutta se ei silläkään kerralla ole jäämässä luokseni. Terveellisen syömisen suhteen motivaationi on liian usein kateissa, ja se harmittaa. Joskus jopa mietin, pitäisikö luovuttaa terveellisen syömisen suhteen ja syödä vain mitä huvittaa. Jos syömisistä ei koskaan stressaisi eikä tuntisi huonoa omaatuntoa, saattaisi olla, että ruokavalio ”terveellistyisi” jossain vaiheessa itsestään edes hiukan, ja sekin olisi hieno edistysaskel. Vaikka en jaksa nähdä riittävästi vaivaa terveellisen syömisen eteen, voisin kuitenkin iloita niistä asioista, jotka sujuvat minulta luonnostaan (mm. liikunta). Minulla ei ole minkäänlaisia huonompia kausia liikunnassa, toisin kuin syömisissä, vaan liikun tasaisesti vuoden ympäri.

Nyt onnistuin pitkästi aikaa innostumaan syömisistä edes sen verran, että tilasin kolme kiinnostavan oloista kirjaa. Niissä kaikissa on ideana syödä runsaasti kasvikunnan tuotteita eli hiilihydraatteja ja vain vähän proteiinia ja etenkin rasvaa. Kyseessä on siis täysin erilainen ajattelutapa kuin nykypäivän trendidieeteissä, joissa hiilihydraatit ovat kirosanoja, ja (eläin)proteiinia ja rasvaa syödään yllin kyllin. Tilasin nämä kirjat:

Odotan innolla pääseväni lukemaan nämä! En vielä esittele kirjoja sen enempää, koska en halua tutustua niihin liikaa ennakkoon, vaan lukea ne rauhassa sitten kun saan ne. Aion kuitenkin kirjoittaa jokaisesta kirjasta blogissani, sillä nämä ovat aika lailla maailmankuuluja omassa sarjassaan. Näille kaikille on yhteistä ilmeisesti (täysin) vegaaninen ruokavalio, jossa suositaan tärkkelystä nimenomaan kasvisten muodossa ja syödään mahdollisimman vähän/ei lainkaan prosessoituja ruokia. Kaloreita ei lasketa, vaan saa syödä niin paljon kuin jaksaa (minä en muutenkaan ole dieetillä). Minua on jo kauan kiinnostanut erilaiset ruokavaliot, niiden ehdottomuus ja se, kuinka eri ruokavalioita noudattavat ihmiset hyökkäävät toistensa kimppuun ja kuinka erilaisista tutkimuksista poimitaan ne kohdat, jotka sopivat omaan käsitykseen kunnollisesta ja terveellisestä ruuasta.

Olen jo sen verran vanha, että olen huomannut ehdottomuuden olevan tavallisinta nuoruudessa. Nuori on altis tietynlaiselle informaatiolle herkemmin kuin vanhempi ihminen, jonka kelkkaa ei voi enää yhtä helposti kääntää. Olen lukenut kasvissyöjistä, joista on tullut vegaaneja ja jotka elettyään 20 vuota vegaaneina alkavat syödä 50-kymppisenä kalan lisäksi jopa riistaa. Olen myös lukenut vegaanin kokemuksista kasvispihvistä, jossa ei pitänyt olla kananmunaa. Kun selvisi, että pihvissä oli sittenkin kananmunaa, järkytys oli valtava ja vegaani joutui oksentamaan. Loppupäivä sujui hänellä surkeissa merkeissä. Kun lukee tällaista tarinaa, tulee väkisinkin mieleen, että nyt on upean aatteen idea hieman vääristynyt. Minä olen jo mennyt tällaisen vaiheen ohi, ja tiedän siksi, että en hurahda näihinkään oppeihin, joista pian luen, mutta nyt elämämme hiilaripelon aikakautena minua kiehtoo kovasti asiantuntijoiden näkemykset ruokavalioista, jotka sisältävät pääosin hiilihydraatteja.

   

Liikkujana pidän kovasti hiilihydraateista. Joku on joskus luullut, että syön raakaherkkuja vältelläkseni viljoja. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan raakaherkut innostavat minua eniten pähkinöiden ja kuivattujen hedelmien takia (lisättyä sokeria/makeutusta ei siis tarvita). Viljojen välttely on mielestäni mennyt jo liiankin pitkälle; kukaan ei tarvitse valkoista vehnäjauhoa, mutta itselleni suurin piirtein kaikki muut viljat ovat hyvä juttu. Eikö suunnilleen meillä kaikilla ole isovanhempi tai vanhempi, joka eli 90-vuotiaaksi syömällä juuri sitä mössöä, mitä kulloinkin oli saatavilla? Minun yhdeksänkymppisten mummojeni ruokavalio oli pitkälti juuri leipä- ja perunavoittoista. Olen ymmärtänyt, että tilaamissani kirjoissa ei kuitenkaan ylistetä erityisesti viljoja, mutta perunaa ja muita kasviksia kylläkin.

Kuinka monta kertaa olet kuullut väitteen, että dieetit eivät toimi? Väite saattaa tuntua naurettavalta, koska on itse voinut laihtua jotain dieettiä noudattamalla. Todellisuudessa dieetit siis laihduttavat ja tuovat toisinaan tuloksia hyvinkin nopeasti. Hommaan liittyy kuitenkin valtaisa mutta. Tulokset eivät usein ole pysyviä. Kilot voivat pysyä poissa pitkäänkin, mutta ajan kanssa, vaikka painonnousu olisi hidastakin, kilot tulevat takaisin (ja harmittavan usein koron kanssa). Se on täysin ymmärrettävää, sillä dieetin jälkeen ei voi tietenkään palata aikaisempaan ruokavalioon päätymättä samaan tilaan, jossa oli ennen dieetin aloittamista. Tilaamissani kirjoissa ei ole dieettejä, vaan ruokavalioita, joita noudattamalla ei tarvitsisi koskaan olla dieetillä. Ajatus pysyvyydestä vetoaa minuun erityisesti, koska olen niin monta kertaa laihtunut (esim. vain sen parin halutun kilon verran) ja aina kilot tulevat takaisin ennätystahdissa. Siispä katsotaan, mitä kirjoilla on tarjota!

Millaista ruokavaliota sinä noudatat/haluaisit noudattaa? Vannotko lihan ja rasvan nimeen hiilareita kammoksuen vai syötkö hiilihydraatteja mielin määrin? Miten löysit ihanneruokavaliosi (esim. ottamalla selvää ja testaamalla itse, lukemalla yleisiä ravitsemussuosituksia tms.)?