Aihearkisto: Tärkkelyksellä terveeksi ja timmiksi

Jokaiselle jotakin

Kyllä meitä kasvisruoan ystäviä nyt hemmotellaan! Vielä jokin aika sitten tuntui, että moni muu maa oli Suomea edellä kasvisruokavaihtoehdoissa, mutta pian alkaa olla toisin. Varsinkin nyt syksyllä kauppoihin on tullut oikein kilpaa erilaisia vegaaneillekin sopivia (valmis)ruokia. Ensin Härkis, sitten Vegepizza ja nyt Jokaiselle!

jokaiselle

Jokaiselle on Helsingin Kalatalo Oy:n uutuustuoteperhe, jonka kaikki kolme ateriaa ovat kotimaisia ja vegaanisia. Valikoima ilostuttaa monipuolisuudellaan: jokaisessa ateriassa on käytetty eri proteiininlähdettä (härkäpapua, soijaa tai tofua) ja myös hiilihydraatit (tärkkelys) tulevat joko perunasta, pastasta tai riisistä. Nerokasta!

Törmäsin Jokaiselle-aterioihin eilen K-citymarketissa, jossa ruokia oli mahdollista maistaa. Tavallisesti kierrän maistelukojut kaukaa, niissä kun harvemmin on tarjolla mitään vegaanille sopivaa. Nyt kuitenkin kuulin esittelypisteellä naisen selittävän kasvisruoasta, ja näin kyltissä ”sopii vegaanille” -tekstin. Niinpä menin esittelypisteelle ihmettelemään, että taasko meitä on siunattu uusilla vegemuonilla!

Kaupassa maistoin härkäpapu-perunasoselaatikkoa (ei kuvassa) ja soija-makaronilaatikkoa, joista ensimmäinen oli suomalaiseen makuun mietoa ja vähän maustettua, jälkimmäinen puolestaan kävi perinteisestä makaronilaatikosta rakenteeltaan ja maultaan. Voin kuvitella sen maistuvan erinomaiselta ketsupin kanssa. Rakenne ei ollut vetinen tai maku teollinen niin kuin joissain muissa valmismakaronilaatikoissa. Esittelypisteen nainen kertoi tofuisen tikka masalan olevan valikoiman maustetuin tuote, joten ostin sen makaronilaatikon lisäksi.

jokaiselle-3

Yllä on kuva linjan tikka masalasta, jonka koristelin kasviksilla. Tuoksu oli mikrotuksen jälkeen huumaava, ja maku täytti kaikki odotukset. Ateria ei ole tulinen millään mittarilla, ja chili onkin ainesosalistan viimeinen aine, mutta makua ruoasta löytyy mm. inkiväärin, valkosipulin ja juustokuminan ansiosta. Kastikkeen ja riisin suhde tuntui optimaaliselta. Tikka masala on varsin onnistunut kokonaisuus, ja samalla oma suosikkini Jokaiselle-aterioista.

Yllätyin kuitenkin tikka masalan korkeasta kaloripitoisuudesta: ateriassa on yhteensä 900 kaloria. Tosin ruoka pitää kylläisenäkin pitkään, ja proteiiniakin siinä on 21,35 g/ateria. Hiilihydraateista sokerin osuus on pieni (2,6 g/100 g) tärkkelyksen osuuden ollessa suuri (45,7 g/100 g), mikä on ravitsemuksellisesti hyvä asia. Linjan muut ateriat ovat paljon kevyempiä: perunasoselaatikossa on vain 200 kaloria ja makaronilaatikossa 378 kcal/ateria.

Maustaminen lienee isoin haaste niin firmalle kuin firmalle, sillä yleistäen suomalaiset ilmeisesti pitävät omaan makuuni liiankin miedoista mauista. Esimerkiksi Saarioisen Vegepizzaa on jo tähän mennessä kommentoitu liian tuliseksi/chiliseksi sankoin joukoin; minulle maustaminen puolestaan on juuri se tekijä, mikä teki pizzasta kirjoittamisen arvoisen! Jos chilin määrää vähennettäisiin (mitä Saarioinen on luvannut harkita), Vegepizza menettäisi luonteensa omassa suussani. Jokaiselle-aterioista jopa tikka masala on paljon miedompi kuin Vegepizza, eli jos chilisyys pelottaa, niin Jokaiselle-valikoima miellyttää taatusti.

Parhaillaan kuumana käyvää kasvisruokatrendiä on ollut mielekästä seurata. Vaikka kasvisruokia on nyt selvästi enemmän tarjolla ja niitä myös myydään (mm. Härkis on tehnyt hyvää tulosta), myös lihan kulutus on yhä kovaa ja on ollut kasvussa viime vuodet. Joko ihmiset syövät kauttaaltaan enemmän, eli kasvisruoan ja sen päälle vielä liha-aterian, tai sitten jokin kuluttajaryhmä syö oikein korostetun paljon lihaa. Voi toki olla, että mahdollinen (joskin pienoinen) lihan kulutuksen väheneminen näkyy tilastoissa vasta vähän myöhemmin. Kauppojen lihavalikoimat eivät ainakaan merkittävästi tunnu kasvavan, pikemminkin päinvastoin: S-ryhmä vähensi myynnissä olevien leikkeleiden määrää – hävikki pieneni kymmeniä tuhansia kiloja.

Aivan niin kuin Härkistäkään ei markkinoida vegaaneille, vaan kaikille, Jokaiselle-ateriat ovat nimensäkin mukaan jokaiselle. Täydelliseksi kasvissyöjäksi ei kehoteta ryhtymään, vaan pienikin lihan vähentäminen ja kasvisruoan syönnin lisääminen olisi hyvästä. Jokaiselle-linja tekee yrittämisestä helppoa ja maistuvaa, ja valikoimasta löytyy sopiva ateria niin laihduttajalle kuin herkuttelijallekin.

Testissä Saarioisen Vegepizza

Olin todella innoissani, kun mies toi minulle kaupasta vegaanisen pizzan! Niitä kun ei kauppojen valikoimissa juurikaan ole. Saarioisen Vegepizza onkin uutuustuote, jota on saanut kaupoista vasta viikon ajan.

Saarioinen kertoo pizzasta näin:

Maistuva kukkakaalia sisältävä pizzapohja on täytetty maukkaalla yrttisellä kasviskastikkeella. Mehevässä täytteessä on herkkusieniviipaleita, paahdettua paprikaa ja sipulia. Pizzan kasvispitoisuus on korkea 48 %. Tuote sopii myös vegaaniruokavaliota noudattaville.

vegepizza

Itse en ollut järin kova syömään mikropizzoja tai roiskeläppiä (inhoan tuota ilmaisua pizzasta, mutta pakkohan se on tähän yhteyteen kirjoittaa) lihansyöjänäkään tai vegetaristina, ja vegaanina pizzaa on tullut syötyä kaikista vähiten. Muistan kuitenkin mikropizzojen tuoksun ja maun, ja niillä voi olla paikkansa helppona ja nopeana arkiruokana. Suomalaiset mikropizzat eivät yritäkään tarjota italialaista gourmet-elämystä, vaan ovat lopulta aivan erilainen tuoteryhmä. Koska mikropizzat ovat paljon pienempiä ja vähärasvaisempia kuin monet pakastepizzat tai ravintolassa syötävät pizzat, ne ovat siten myös terveellisempiä ja vähäkalorisempia.

Maun puolesta viimeisimmät kokemukseni mikropizzoista ennen Vegepizzaa ovat heikohkoja; muistan pizzat kuivina ja mitättömän makuisina. Ne eivät ole pahoja, ne vain eivät säväytä millään tasolla. Näillä muistikuvilla lähdin maistamaan Saarioisen Vegepizzaa, jonka ainesosalista löytyy alta.

Pohja: vehnäjauho, kukkakaali, vesi, rypsiöljy, hiiva, vehnälese, jodioitu suola, nostatusaineet (E 450, E 500), sokeri, psylliumkuitu. Täyte: tomaatti, kasvirasvavalmiste (vesi, kookosöljy, muunnettu peruna- ja tapiokatärkkelys, säilöntäaine E 202, väri E 160a, aromi), herkkusieni, paprika, porkkana, linssi, sipuli, vesi, oliiviöljy, valkosipuli, jodioitu suola, sokeri, muunnettu maissitärkkelys, mausteet (mm. chili, mustapippuri, sinapinsiemen), kasvisliemijauhe (maltodekstriini, hiivauute, aromi, rypsiöljy, väri E 141). Kasvispitoisuus 48 %. Kuitupitoinen.

vegepizza-2

Mietteitä Vegepizzasta ja sen mausta:

  • Pakkausdesign on onnistunut ja kutsuva, kaunis vihreän sävy kiinnitti heti huomion.
  • Suomen sana ”vege” on merkitykseltään laajempi (ts. sisältää myös vegetaristeille sopivat ruoat), kun puolestaan tuotteen ruotsinkielinen nimi Veganpizza kertoo välittömästi, että tuote on vegaaninen. Pizzasta löytyy silti helposti ja isolla fontilla tieto vegaanisuudesta myös suomeksi.
  • Pizzan päällä näyttää olevan oikeaa juustoraastetta, ja täytteessä olevassa kasvirasvavalmisteessa onkin samoja aineita kuin vegaanisissa juustoissa yleensä.
  • Pizzasta tuli jo lämmityksen aikana hyvä tuoksu keittiöön, samanlainen kuin mikropizzoista yleensäkin.
  • Pizza on paljon mehevämpää kuin aiemmin syömäni mikropizzat, mikä johtuu varmasti siinä olevasta yrttikastikkeesta. Pizza on yllättävän maistuvaa ja selvästi maustetumpaa kuin monet muut mikropizzat. Makua voisi luonnehtia jopa erittäin miedolla tavalla tujuksi, sillä chilin tuntee varsinkin jälkimaussa. Pizzaa tekee mieli ottaa uusi pala.
  • Tuomio: Ehdottomasti paras koskaan maistamani mikropizza! Odotukseni ylittyivät moninkertaisesti. Olen todella iloinen, että Saarioinen ylipäänsä on halunnut vegaanisen pizzan valikoimiinsa (tietäen, että vaikka pizzasta tulisi kuinka suosittu tahansa, lihapizzoja myydään silti aina kasoittain enemmän).
Minulla on tapana lisätä kasviksia jo valmiiksi kasvispitoisiin ruokiin, mikä selittää nämäkin tomaatti- ja kurkkuviipaleet.

Minulla on tapana lisätä kasviksia jo valmiiksi kasvispitoisiin ruokiin, mikä selittää nämäkin tomaatti- ja kurkkuviipaleet.

Ravitsemuksellisesti Vegepizzaa kuvaavat samat totuudet kuin monia muitakin (valmis)kasvisruokia; siinä on enemmän kuitua ja vähemmän rasvaa kuin esim. Saarioisen jauhelihapizzassa. Proteiinia puolestaan on vähemmän: 6,3 g/100 g siinä missä jauhelihapizzassa on 9,7 g. Vegepizzan proteiinipitoisuutta olisi totta kai helposti saatu korkeammaksi esim. palkokasveilla (ilahduttavasti pizzassa onkin käytetty linssejä), pähkinöillä tai jopa parsakaalilla, mutta nykyinen lopputulos on varmasti osaksi kustannuskysymys.

Joka tapauksessa tuotetta voi suositella, ja kasviskammoiselle Vegepizza voi olla hyvä tapa nauttia tavallista enemmän kasviksia.

Maailman terveellisin dieetti

Nyt syksyn tullen huomaan blogin tilastoista, että ruokavalio- ja laihdutusaiheisia kirjoituksiani luetaan paljon enemmän kuin kesällä. En muistanut odottaa sitä, vaikka viime vuonna kävi samoin. Erityisesti tärkkelyssarjan tekstejä on luettu, mistä tuli mieleen John McDougallin täysin tuore, syyskuun lopussa julkaistava kirja nimeltään The Healthiest Diet On The Planet.

Kysymisen arvoista on, aionko kirjoittaa kirjasta, noudatanko tärkkelysfilosofiaa eli Starch Solutionia ylipäänsäkään enää, ja mitä tärkkelyssarjalle tapahtui (ts. lopetinko The Starch Solutionista (2012) kirjoittamisen).

Ei, en jättänyt The Starch Solutionista kirjoittamista kesken; käsittelemättä on vain kaksi lukua, joista toinen kertoo lihansyönnin ja muiden eläintuotteiden syömisen vaikutuksista ympäristöön, ja toinen USA:n omista ravitsemussuosituksista ja niiden takana vallitsevista epäkohdista. Kumpikin aihe on minusta kiinnostava ja tärkeä, ja varsinkin ensimmäinen on harvinainen lääkärin kirjoittamassa kirjassa, jossa huomion voisi olettaa kiinnittyvän vain terveyteen, ei ympäristöasioihin. Kumpikaan aihe ei kuitenkaan liity ruokavalioihin, ja aionkin joskus käsitellä ympäristöasiaa omana, itsenäisenä kirjoituksena.

Ja kyllä, pidän tärkkelysfilosofiaa yhä todella toimivana ja erittäin terveellisenä ruokavaliona, ja noudatan sitä toisinaan enemmän, toisinaan vähän vähemmän. En kyttää rasvan määriä niin tarkasti kuin kirjassa suositellaan, koska en ole laihdutuskuurilla, ja syön muutenkin suositeltua enemmän epäterveellisiä herkkuja, ajoittaen ne mieluiten juoksulenkkipäiviin ylimääräistä virtaa antamaan. Syön kuitenkin säännöllisesti paljon perunoita, palkokasveja, riisiä, täysjyväviljoja, kasviksia ja hedelmiä. Tärkkelysfilosofiaan on myös aina houkuttelevaa palata epäterveellisemmin syödyn kauden jälkeen (olkoon kauden kesto mitä tahansa parista päivästä muutamaan viikkoon). Olisi hienoa, jos ihminen osaisi syödä terveellisesti luonnostaan, ilman jonkun muun laatimaa ruokavaliota, mutta käytännössä näemme, että terveellinen syöminen ei sittenkään ole monille helppoa, ja niinpä McDougallin neuvot toimivatkin kiitettävänä ohjenuorana.

Jos painoni on noussut parilla kilolla ja olo on löysistynyt huonomman syömisen seurauksena, olen aina päässyt vanhoihin mittoihini hyvinkin nopeasti vain jättämällä mm. pähkinävoit ja muut ostoherkut hetkeksi pois. Niiden tilalla olen syönyt mielin määrin perunoita, puuroja, papuja, linssejä ja paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä, voinut hyvin, tuntenut oloni kylläiseksi ja energiseksi ja päässyt lihotuista kiloista eroon. Siitä ei toki ollutkaan epäilystä, etteikö tärkkelysfilosofia toimisi painonpudotuksessa, niin kuin allakin näkyy.

Minua voisi kiinnostaa McDougallin uusi kirja, mutta tiedän jo nyt sen olevan hyvin lähellä The Starch Solutionia. McDougall ei ole koskaan lähtenyt kulloistenkin trendidieettien kelkkaan, vaan on kirjoittanut tärkkelyksestä jo 1980-luvulta lähtien. McDougallin omien nettisivujen mukaan uuden kirjan isoin ero vanhempaan on värikuvat suositeltavista ja välteltävistä ruoista, samaten monista resepteistä. Värikuvat sananmukaisesti kyllä värittäisivät McDougallin sanomaa, sillä The Starch Solution on pelkästään mustavalkoinen, eikä siinä ole kuvaa yhdestäkään ruoasta/reseptistä. Teksti on kuitenkin kaikkien veikkausteni mukaan niin samankaltaista, että en nyt ainakaan ennakkoon ole uutta kirjaa vielä tilannut.

Blogini tärkkelyskategoria saa joka tapauksessa jatkoa muodossa tai toisessa niin kuin tähänkin asti, koska asia tärkkelyksestä ja vegaanisista ruokavalioista yleensä ei loppunut The Starch Solutioniin.