Aihearkisto: Tärkkelyksellä terveeksi ja timmiksi

Ihanaa tietoa laihduttajalle

Oletko sinäkin dieetillä juuri nyt laihtuaksesi kesäksi? Tuntuuko, että elämäsi pyörii liikaa syömisten ja vatsamakkaroiden puristelun ympärillä? Kuinka monta bikinikuntoon kesäksi -otsikkoa olet jo nähnyt eri medioissa? Onko sinulla sen verran ylipainoa, että ”bikinikunto” ei edes ole mahdollinen vielä tulevaksi kesäksi? Tunnetko, ettei mikään motivoi sinua liikkumaan ja syömään terveellisesti, vaikka sinulla on paljon tietoa kunnollisesta ravinnosta? Ärsyttävätkö sinua joka puolelta kantautuvat laihdutusneuvot ja jo valmiiksi normaalipainoisten ihmisten laihdutusyritykset ja läskiksi voivottelut?

Mikä ikinä tilanteesi onkin, minulla on sinulle ihania uutisia ja valtavasti luettavaa, josta sinulle tulee hyvä olo. On nimittäin erityisen tärkeää, ettei omaa painoa, kehoa ja syömisiään ajattele enää hetkeäkään negatiivisessa valossa.

Puhuttelevatko alla olevat ajatukset sinua?

Kun ihminen alkaa tiedostaa omia tunteitaan ongelmiensa takana, hän pääsee kosketuksiin sisäisen rauhansa kanssa, josta seuraa paljon hyvää oloa ja oivalluksia. Laihtuminen on yksi sivutuote tässä prosessissa (mikäli ylipainoa on kertynyt).

Jos tuomitset minkä tahansa puolesi rumaksi ja ällöttäväksi, se on itsesi hyväksikäyttöä.

Kaikki liikakilot ovat seurausta jostakin, eivät syy itsessään. Lääketiedettä usein kritisoidaan siitä, että lääkkeillä lievitetään oireita, ei paranneta itse sairautta. Sama koskee ylipainoa: pitäisi olla tietoinen niistä syistä, miksi turruttaa omat tunteensa syömällä, jotta kierteen saa vihdoin katkaistua.

Pelko ei ole hyvä motivaattori laihduttamiseen tai tietyn painon ylläpitämiseen. Jopa sydänkohtauksen saaneet potilaat usein palaavat vanhoihin elintapoihinsa vain muutaman viikon päästä siitä, kun saivat kohtauksen ja lupasivat muuttaa elintapojaan. Tahdonvoima ja kurinalaisuus eivät myöskään toimi pitemmän päälle, koska niiden takana on itsensä pakottaminen. Pakottamalla voi saada haluttuja tuloksia millä vain elämän osa-alueella, mutta kyse on aina väliaikaisesta tilasta. Kukaan ei pysty koko elämäänsä pakottamaan itseään, vaan motivaation täytyy kummuta rakkaudesta ja ilosta.

Roskaruualle pitäisi olla helppo sanoa ei, koska tiedämme sen olevan huonoa ravintoa, mutta rakkauden puutteessa roskaruoka näyttää lohduttajalta ja hyvältä ystävältä, joka on tukenamme vaikeina hetkinä. Mieli lörpöttelee meille usein omiaan, ja itseinhon hetkellä se vakuuttaa, että olomme helpottuu, kun syömme paketillisen keksejä. Uskomme samaan lörpöttelyyn joka kerta, vaikka tiedämme, että kekseistä tulee lopulta paha olo.

Ylensyöjä on antanut ruualle sellaisen vallan, jota ruualla ei oikeasti ole. Silloin jopa sellainen ruoka tai ruuan määrä, joka on haitallista terveydelle, saatetaan kokea lohtua ja voimaa tuovaksi. Ensimmäiseksi ihmisen on ymmärrettävä, että hän on jossain vaiheessa alkanut uskoa valheeseen. Valhe on se, että epäterveellinen ruoka pystyisi millään keinolla lohduttamaan ja ravitsemaan ihmistä.

Jos ruoka vastaisi tunneperäisiin tarpeisiimme (esim. rakkauden kaipuuseen), olisimme ikionnellisia ahmimisen jälkeen. Näin ei kuitenkaan koskaan ole.

Kehon kuuluu olla heijastus tai peilikuva siitä, keitä olemme sisimmässämme, ja kukaan ei ole lihava sisimmässään. Sielumme eivät koskaan ole lihavia. Paino, jonka haluat pudottaa, oli tietoisuudessasi paljon ennen kuin se saapui näkyvästi kehoosi. Kehosi on pelkästään valkokangas, jolle ajatuksesi on heijastettu.

***

Olen poiminut kaikki yllä olevat kohdat vanhoista teksteistäni. Olen tiennyt kirjoittaneeni laihduttamisesta ja painonhallinnasta hyvinkin paljon blogissani, mutta kaikki ne tekstit ovat olleet Pohdintaa-kategoriassa. Siinä ei sinällään ole ollut mitään ongelmallista, koska tekstini ovat usein luonnostaan pohdiskelevia, mutta tietyt jutut (aikoinaan hyvin suositutkin) saattavat hävitä blogin muuhun massaan, niin etten itsekään löydä tekstejä helposti, mikäli haluan palata niihin. Juuri siksi olen vihdoin saanut aikaan jotain, mitä olen jo jonkin aikaa suunnitellut tekeväni; blogissa on nyt uusi kategoria nimeltään Laihdutus ja painonhallinta. Näin ollen kaikki teemaan sopivat tekstit ovat vain parin klikkauksen päässä.

Vanhojen tekstien parempi kategorisoiminen ei olisi mikään uutinen, mikäli olisin kirjoittanut pelkkää huttua, mutta asia on täysin päinvastoin: olen onnistunut kirjoittamaan oivaltavia tekstejä pitkälti lukemieni kirjojen ansiosta. Melkein joka päivä näen väistämättä laihdutusaiheisia juttuja mm. Blogit.fi-sivuston Terveys-kategoriassa, jonne omakin blogini aikoinaan luokiteltiin. Mielestäni on käsittämätöntä, miten typeriä juttuja siellä toisinaan näkee, vaikka elämme vuotta 2017 ja meillä on niin paljon tietoa asioista. Yhä ihmiset ovat dieetillä laihtuakseen, vaikka dieetit ovat tehottomia keinoja laihtua (lue esim. Laihdu pysyvästi 50:50-menetelmällä ja Läskikeskustelu ja laihdutuksen lopettaminen). Yhä ihmiset vihaavat vartaloaan. Toiset menevät jo valmiiksi hoikkina ja liikunnallisina personal trainerin pakeille, ja heille laaditaan kiinteyttävä ravinto- ja liikuntaohjelma. Parin kuukauden kuluttua he kauhistelevat, miten hirveiltä näyttivät ennen ohjelmaa! Kerrassaan käsittämätöntä. Sitten he levittävät sitä ilosanomaa muillekin: sinun tulee vihata hoikkaa, tervettä ja liikunnallista kehoasi, ja lähestulkoon tappaa itsesi, jos herra varjelkoon olet päästänyt itsesi ylipainoiseksi saati lihavaksi. Häpeäisit edes, vaikka et laiskuudessasi mitään läskeillesi teekään!

Edellä mainituista syistä koen, että blogistani löytyy juuri sellaisia laihdutus- ja painonhallintatekstejä, joiden sanoma tuo kauan kaivattua salvaa haavoihin. Ja kaupanpäällisenä vie mennessään ylimääräiset kilot, mikäli niitä on.

Suosittelen erityisesti näitä tekstejä:

Omaa suhdettani laihdutukseen ja painonhallintaan olen pohtinut mm. seuraavissa teksteissä:

Mistä tahansa Laihdutus ja painonhallinta -kategorian aiheesta oletkaan kiinnostunut, nyt jutut löytyvät vaivatta ja niihin voi halutessaan palata. Minullekin teki kovin hyvää lukea tekstejäni mm. Marianne Williamsonin viisaista sanoista. Kunpa useampi laihdutusbloggaaja tietäisi hänestä, niin ei tarvitsisi yhä tänäkin päivinä törmätä luokattoman huonoihin laihdutusteksteihin, joita itseään vihaavat ihmiset suoltavat.

Maailman paras ruokavalio

Vastaani tuli varsin virkistävää ruokavalioihin liittyvää informaatiota.

miksei-lihaa

alkuperainen-ruokavalio

Nykyinen ruokavalion muutos, joka on johtanut liikalihavuuteen, on tehnyt tyhjäksi vuosituhansien kehityksen. […] Menneisyydestä löytyisi vastaus tulevaisuuden ongelmiin.

Lähde: Tiededokumentti: Paras ruokavalio, jakso 1. Suomennos: Anni Koskenniemi

Yle Areenasta löytyy kaksiosainen dokumenttisarja nimeltään Paras ruokavalio. Siinä käydään läpi 50 eri ruokavaliota maailmalta, ja listataan ne parhausjärjestykseen. Laskelmiin ovat vaikuttaneet ainakin seuraavat seikat: millaisia rasvoja maissa syödään, kuinka suurta alkoholinkulutus on, kuinka paljon lihavuutta esiintyy, mikä on ruokavalion yhteys eri syöpiin, ja kuinka pitkään maissa eletään. Jaksot löytyvät alla olevien linkkien takaa.

Intoilin sarjasta varsinkin nähtyäni ensimmäisen jakson, jossa esitellään 30 huonointa ruokavaliota. Toinen osa ei ollut yhtä hyvä ja objektiivinen, eivätkä siinä esitetyt tiedot ole yhteneväisiä monissa muissa lähteissä esitettyjen tietojen kanssa. Se voi tosin johtua siitä, että jossain maassa esim. eletään hieman lyhyemmän aikaa kuin muualla, mutta syöpiä esiintyy paljon vähemmän kuin jossain länsimaassa. Silloin maa ei ole elinajanodotteen suhteen kärkisijoilla, mutta syöpien vähyyden suhteen on. Niinpä eri tekijöitä voi olla vaikea suhteuttaa toisiinsa.

murot

Samasta syystä esim. USA ja Meksiko, joissa on eniten lihavia ihmisiä, eivät kuitenkaan ole listan viimeisiä, koska tyypin 2 diabeteskuolleisuus on vielä korkeampi Marshallinsaarilla. Toisin sanoen tietyn maan tai kansan sijoitukseen vaikuttaa moni tekijä. Katsojan näkökulmasta lienee viisainta poimia parhaat puolet kaikista eri ruokavalioista, mutta tarkkana pitää olla. Esim. Kreikan (Välimeren) ruokavalio esitetään taas totta kai hyvässä valossa, kun todellisuudessa ainakaan joiltain pikkusaarilta ei kovasti yrittämälläkään saa mitään välimerellistä, niin kuin järkytyksekseni lomallamme huomasin. Lisäksi kreetalaiset kuuluvat maailman lihavimpiin ihmisiin (tätä ei sarjassa kerrota). Jos siis haluaa dokumentin perusteella alkaa syödä kreikkalaisittain, niin käytännössä se tarkoittaisi reilua punaisen lihan lisäämistä ruokavalioon, vaikka se ei tietenkään ole dokumentin sanoma.

hoikkuus

Jaksojen perusteella voidaan sanoa, että parhaissa ruokavalioissa syödään paljon kasviksia, palkokasveja, hedelmiä, pähkinöitä, täysjyväviljoja ja kalaa. Samaisissa ruokavalioissa syödään punaista lihaa joko vähän tai ei ollenkaan. Einekset, muut valmisruoat ja yleensäkin pitkälle jalostetut ruoat kuuluvat huonoihin ruokavalioihin. Pohjoismaat pärjäävät vertailussa hyvin. Siis kaikki muut Pohjoismaat paitsi Suomi! Se tuntui mielestäni ensin uskomattomalta ja hurjan epäreilulta, varsinkin kun ohjelmassa hehkutetaan ruisleipää useamman kerran. Ilmeisesti Suomessa kuitenkin käytetään enemmän fruktoosisiirappia kuin muissa (Pohjois)maissa, mikä lienee huonontaneen Suomen sijoitusta. (Luonnollisestikaan 50 maan joukkoon ei mahdu kaikkia maailman eri maita.)

Itseäni suretti eniten Meksikon tilanne. Siellä syödään ja juodaan Yhdysvalloista tuotua moskaa ja varsinkin sokerilimuja, joilla pikkulapset mädännyttävät hampaansa. Meksikon alkuperäiseen ruokavalioon kuuluu vain kasviperäistä ravintoa, ja se käykin täydelliseksi esimerkiksi John McDougallin suosittelemasta tärkkelysruokavaliosta (lainaus postauksen alussa kuvaa nimenomaan Meksikon tilannetta).

Meksikon alkuperäisen ruokavalion lisäksi pidän itse kovasti Etiopian ”maaseutu”ruokavaliosta.

kasviksia-ja-kuitua

Kuitupitoisella kasvisruokavaliolla on omat maailmankuulut terveysvaikutuksensa:

paksusuolensyopa

Kun jäte poistuu ruoansulatuselimistöstä nopeasti, paksusuolen syövän riski pienenee.

Lähde: Tiededokumentti: Paras ruokavalio, jakso 1. Suomennos: Anni Koskenniemi

Kasvisruoka viipyy suolistossa vain hetken, kun taas liha helpostikin tukkii suoliston useiksi päiviksi.

Sarjaa voi ehdottomasti suositella, mutta tiettyihin asioihin kannattaa silti suhtautua varauksella. Esimerkiksi ranskalaista ruokavaliota kehutaan, vaikka se sisältää valtavasti eläinperäistä rasvaa. Väitetään, että ranskalaiset eivät syö oikeastaan ollenkaan höttöhiilihydraatteja. Todellisuudessa tunnemme kuitenkin paremmin kuin hyvin ranskanleivän, patongit ja croissantit. Siispä ranskalaiset jos ketkä syövät nimenomaan valkoisia jauhoja. Hoikkuus vähentää monien tautien riskiä, ja ranskalaiset ovat hoikempia kuin monet muut eurooppalaiset. He kuitenkin syövät usein ruokia, joita ei yleensä pidetä terveellisinä. Onneksi jopa sarjassa ehdotetaan, että hoikkuus ja sen tuoma terveys johtuvat pitkälti siitä, että ranskalaiset syövät hitaasti ja vain pieniä annoksia, eivätkä he napostele aterioiden välissä. Silloin voi helpommin syödä lähes mitä tahansa ilman kummempia terveyshaittoja. Fiksuinta toki silti olisi sisällyttää ruokavalioonsa mahdollisimman paljon terveellistä, ravinteikasta ruokaa ennemmin kuin keskittyä siihen, kuinka paljon epäterveellistä ruokaa voi syödä sairastumatta vakavasti.

Leivonnaisia kasviksista: Terveellisempi porkkanakakku (vegaaninen)

Kuka tai mikä totesi jo vuonna 1989, että:

Kasvikset tekevät kakuista ja leivistä erityisen meheviä. Rasvan määrä voidaan pitää alhaisena, koska kasviksilla on sama vaikutus.

Lainaus kuulostaa John McDougallin tärkkelysfilosofiaan sopivalta aatteelta, mutta on todellisuudessa teoksesta Pirkan kasviskeittokirja (1989). Samaisesta kirjasta löytyy lupaavan kuuloinen porkkanakakkuohje.

pirkan-porkkanakakku

Porkkanakakku on yksi omia lemppareitani, ja siksi blogista löytyykin jo kaksi, keskenään hyvin erilaista porkkanakakkureseptiä: toinen on raaka ja erikoinen, toinen puolestaan on hieman perinteisempi ja kypsempi, joskin sekin tavallista terveellisempi ja todella herkullinen.

Tähän aikaan vuodesta moni yrittää syödä kevyemmin, ja huomasinkin Pirkan reseptin olevan melko täydellinen juuri nyt. Reseptissä ei ole lainkaan lisättyä rasvaa, eikä sattumoisin edes vehnää tai muitakaan viljoja, joita jotkut haluavat välttää. Olen muokannut reseptiä vain kananmunien osalta, muuten se on suoraan kirjasta. Oma kakkuni näyttää täysin samanlaiselta kuin kirjan kakku, vaikka en käyttänyt munia.

Porkkanakakku (n. 12 palaa)

  • 3 porkkanaa (n. 250 g)
  • 250 g mantelia tai pähkinää
  • 3 rkl perunajauhoja
  • 6 kananmunan verran kananmunankorviketta (luultavasti myös pelkkä perunajauho toimii munien tilalla mainiosti)
  • 2 dl sokeria
  • 1/2 sitruunan mehu ja raastettu kuori
  • 1 tl kanelia

Koristeeksi

  • tomusokeria
  1. Kuori porkkanat ja raasta ne hienoksi. Jauha mantelit tai pähkinät (kuorineen). Sekoita ne perunajauhoihin.
  2. Sekoita kananmunankorvike veteen paketin ohjeen mukaan. Lisää sokeri, porkkanat, mantelit, sitruunan mehu ja -kuori sekä kaneli.
  3. Kaada taikina voideltuun tai leivinpaperilla vuorattuun (irtoreunaiseen) vuokaan. Kypsennä kakku ritilällä uunin alaosassa 175 asteessa n. 50 min.
  4. Anna kakun jäähtyä. Siivilöi pinnalle tomusokeri.

pirkan-porkkanakakku-2

Eikö omasta versiostani tullutkin aika lailla identtinen kirjan kakun kanssa? Tätä helppoa ja maistuvaa ohjetta voi suositella, se on mukava lisä jo jakamieni porkkanakakkureseptien joukkoon!

pirkan-porkkanakakku-3