Aihearkisto: Hiukset ja kasvivärit

Otsatukka ei ollutkaan minun juttuni

Viime elokuussa aprikoin, josko leikkaisi itselleen otsatukan. Se kun todistetusti pukee niin monia, muitakin kuin ulkomaalaisia julkkiksia.

Ryhdyin heti tuumasta toimeen, ja niinpä minusta tuli otsatukallinen jo elokuussa. Aloitin leikkaamisen maltillisesti, jotta hiuksista ei vahingossakaan tulisi liian lyhyet. Näytin kuitenkin vihaiselta ja tuimalta osittain silmille ulottuvissa otsahiuksissa, joten jatkoin leikkaamista. Päädyin lopulta niinkin lyhyeen malliin, että kulmakarvatkaan eivät peittyneet. Halusin paksun ja tasaisen otsatukan, ja sellaisen myös sain.

En oikein pitänyt lopputuloksesta, mutta tiesin jo ennen leikkaamista, etten katuisi otsatukan hankkimista. Todistin vuosien varrella monta kertaa, miten äitini menetti kaikki hiuksensa syöpähoitojen takia, joten minulla on sentään jonkinlaista perspektiiviä hiusasioihin ja niiden merkityksellisyyteen. Lisäksi olin niin kyllästynyt vanhaan tyyliini, että tiesin tarvitsevani jotain uutta ja repäisevää.

Levillä elokuussa 2017. Kuvassa näkyy hieman myös ystäväni hiuksia, joita ei tule luulla osaksi otsatukkaani. :D

Levillä elokuussa 2017. Kuvassa näkyy hieman myös ystäväni hiuksia, joita ei tule luulla osaksi otsatukkaani. :D

Otsatukkaan tottuminen ei käynyt hetkessä. Eniten minua häiritsi se, ettei se pysynyt paikallaan edes pienessä tuulessa, saati jos kunnolla liikkui tai juoksi. Pyöräilykypärän kanssa otsatukka oli erityisen mälsä litistyessään, puristuessaan ja hiestyessään otsaa vasten.

Joinain päivinä pidin otsatukkaa silti niin kivana, että aloin kuvitella tulevaa elämääni otsatukallisena. Näin itseni erilaisissa tapahtumissa otsatukan kera, ja yritin tehdä otsatukasta osan identiteettiäni.

Koin, että otsatukka näytti sitä huonommalta, mitä pidemmäksi se kasvoi. Niinpä trimmasinkin sitä vähän siinä vaiheessa, kun se alkoi hipoa ikävästi silmäripsiä. Pieni trimmaus ei kuitenkaan riitä paksun otsatukan kohdalla. Oli siis päätettävä, leikkaanko sen kunnolla takaisin lyhyeksi vai alanko kasvattaa sitä pois. Kokeilumielessä siirsin otsatukan pois otsalta ja pitelin sitä muita hiuksia vasten, jotta näkisin, miltä joskus näytinkään ilman otsatukkaa. Näytin niin paljon paremmalta! Sitä oli melkein vaikea uskoa. Oli kuin olisin parin kuukauden ajan esittänyt jotakuta toista henkilöä, ja vihdoin ”oikea minä” paljastui otsatukan takaa. Elin elo-syyskuussa muutenkin niin merkillistä ja itselleni erikoista aikaa (kodittomana isän luona vain odottaen, että pääsisin joskus muuttamaan omaan taloon), että naamioituminen otsatukan taakse ilmeisesti sopi kuvaan juuri silloin.

Otsatukalla vai ilman? Otsatukka on samanpituinen kummasakin kuvassa, mutta toisessa se on kammattu pois otsalta ja muotoiltu osaksi muita hiuksia.

Otsatukalla vai ilman? Otsatukka on samanpituinen kummassakin kuvassa, mutta toisessa se on kammattu pois otsalta ja muotoiltu osaksi muita hiuksia.

Minua otsatukka ei ainakaan nuorentanut, vaan joskus koin näyttäväni tätimäiseltä. Tämähän voi olla vain oma arvioni, mutta näytän niin paljon raikkaammalta ilman otsatukkaa.

MUTTA! Tämä juttu ei kuitenkaan pääty niin, että nyt vain kasvattelen otsatukkaa pois. Yleinen tukkatyytymättömyys oli nimittäin sitä luokkaa, että repäisin loppusyksystä uudestaan ja menin kampaajalle kunnon käsittelyyn. Tarkoitus on esitellä tämä tuorein hiusvillitykseni ensi postauksessa tai vähintäänkin lähitulevaisuudessa. Stay tuned!

Jos nyt lopuksi haluaa kunnon naurut otsatukkaongelmiin liittyen, niin suosittelen mitä hartaimmin tätä kolmen minuutin videota:

Mitä jos leikkaisikin itselleen otsatukan?

Viime aikoina olen ollut hieman kyllästynyt hiuksiini. En ole tiennyt, mitä niille enää voisi tehdä, koska olen jo leikkauttanut niitä reilusti, ja värjäyskokeiluissa minua kiinnostavat vain ruskeat sävyt.

Otsatukan leikkaamista en ollut ajatellut koskaan sen jälkeen, kun siitä viimeksi luovuin yli 20 vuotta sitten. Vielä hetki sitten ajattelin, että otsatukka on viimeinen asia, mitä hiuksiini haluan. Jostain mahdollinen otsatukan leikkaaminen kuitenkin pälkähti mieleeni aivan yhtäkkiä, ja aloin googlailla eri otsatukkamalleja. Havaitsin, että hurjan monet ihmiset (Googlen tapauksessa useimmiten julkkikset) näyttävät paljon paremmilta otsatukan kanssa. Otsatukka piristää, nuorentaa, elävöittää ja/tai korostaa upeasti silmiä ja kasvonpiirteitä. Samaten väitetään, että otsahiukset sopivat useimmille. Ovaalin muotoisille kasvoille sopii mm. hiusten ja silmälasien kohdalla miltei malli kuin malli, ja tiesin, että omat kasvoni ovat juurikin perusmuotoiset eli ovaalit.

Ihastuin etenkin Sandra Bullockin otsahiuksiin yllä ja muutaman muun julkkiksen hiuksiin alla.

Mikä ero! Reese Witherspoon näyttää tuntuvasti kauniimmalta, raikkaammalta ja nuoremmalta otsatukan kanssa kuin ilman.

Emma Stonelle sopivat monenlaiset hiustyylit, mutta näistä kahdesta otsatukallinen malli on omaan makuuni miljoonasti parempi.

Myös Kate Middleton sai nuorekasta hehkua ja tyylikkyyttä ilmeeseensä otsatukan ansiosta.

Taylor Swift on säkenöivämpi ja sähäkämpi otsatukalla kuin ilman. Ilman otsatukkaa hän näyttää huomattavasti tavallisemmalta.

Kun otsatukka näyttää pukevan niin monia, niin miksei minuakin? Se voisi olla juuri sitä, mitä hiuskyllästymisessäni kaipaisin. Nyt jään vielä pohtimaan, minkä pituisen ja mallisen otsatukan itselleni leikkaisin tai leikkauttaisin.

Kaikkien kuvien lähde: Slice

Kesähiukset

Aina ei ole selvää, mitä kaikkea blogissa haluaa jakaa, mistä syystä ja kenelle. Tällä kertaa tiesin kuitenkin heti, että uudet kesähiukset on laitettava blogiin. Ovathan hiukset yksi aiheistani muutenkin, mutta nyt postaus toimii myös todistusaineistona: kukaan läheiseni ja tuttuni ei nimittäin huomannut uutta polkkaani ollenkaan!

En toki halunnut hiusten leikkausta siksi, että joku tuttuni sen huomaisi ja sitä kommentoisi. Yllätyin kuitenkin siitä, ettei kukaan huomannut hiuksissa mitään eroa, sillä itse pidän sitä todella näkyvänä. Olen tottunut siihen, että pitkissä hiuksissa isoakaan pätkäisyä ei usein huomata, koska hiukset ovat leikattuinakin yhä pitkät. Lyhyemmissä hiuksissa pienempikin trimmaus puolestaan usein näkyy selvästi. Omat puolipitkät hiukseni leikattiin tällä viikolla perinteisimpään polkkapituuteen. Myös parturoijani kysyi, haluanko varmasti, että hiuksia leikataan niin paljon, kuin pyysin. Pelkäsinkin hetken, että niistä tulee liian lyhyet, kunnes tajusin, etteivät muut näe hiuksissani mitään eroa!

Niinpä lukija voi nyt halutessaan testata näkökykyään. Näetkö alla olevissa kuvissa mitään eroa hiusten pituudessa?

Ehkä edes pienen eron?

Itse olen joka tapauksessa polkasta innoissani! Uudella leikkauksella on piristävä ja energisoiva vaikutus. Kun on viettänyt valtaosan elämästään pitkätukkaisena, aidosti lyhyempi malli tuntuu aina jännittävältä ja elävöittävältä. Omat hiukseni eivät kuitenkaan ikäväkseni pysy lyhyinä kauaa, vaan kasvavat nopeasti, enkä jaksaisi käydä leikkauttamassa niitä parin kuukauden välein. Niinpä juuri nyt on kaikista kivoin hetki, kun hiukset ovat vastaleikatut!