Kapeniko vyötärö hulavannetreenillä?

Pari kuukautta sitten kerroin ostaneeni hulavanteen.

Tarkoitukseni oli treenata sillä säännöllisesti ja samalla testata, onko hulavanne kaiken hypetyksen arvoinen. Hulavanne nousi valtavaan suosioon kesällä 2019 pitkälti siksi, että mediassa uutisoitiin näkyvästi Helsingin yliopiston tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan hulavannetreeni kaventaa vyötäröä.

Ennen kuin kerron, jaksoinko treenata säännöllisesti ja minkälaisia tuloksia sain, kerrataan, mistä Helsingin yliopiston tekemässä tutkimuksessa oli kyse.

Tutkimuksessa haluttiin selvittää, kapeneeko vyötärö ja vahvistuvatko vatsalihakset, kun treenataan säännöllisesti 1,5 kilon painoisella hulavanteella. Oleellista tutkimuksessa on myös se, että tuloksia haettiin pelkän liikunnan avulla ilman minkäänlaisia ruokavaliomuutoksia.

Saadut tulokset ilahduttivat:

Tutkimuksessa 55 ylipainoista henkilöä satunnaistettiin ensin kuudeksi viikoksi pyörittämään 1,5 kg:n painoista hulavannetta tai kävelemään noin 10 000 askelta päivässä. Tämän jälkeen ryhmät vaihtoivat liikuntalajia seuraaviksi kuudeksi viikoksi. […] Hulavannetta pyörittäneillä vyötärönympärys pieneni merkittävästi kävelyyn verrattuna: päivittäisellä 13 minuutin pyörityksellä vyötärönympäryksestä lähti keskimäärin kolme senttimetriä. Lisäksi hulavannetta pyörittäneiden keskivartalon rasvamäärä pieneni ja lihasmassa kasvoi merkittävästi.

Lähde: Vyö­tä­rö ke­sä­kun­toon hu­la­van­net­ta pyö­rit­täen?
Helsingin yliopisto

Minkälaisin ennakko-oletuksin saatoin itse lähteä testaamaan hulavannetreeniä?

Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat ylipainoisia, minä puolestaan normaalipainoinen. Se tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että minulla ei ole varaa luopua sellaisesta määrästä rasvaa kuin ylipainoisella. (Muistutuksena, että normaalipainoisen painoindeksi on 18 ja 25 välillä, ylipainoisen 25 ja 30 välillä ja lihavan yli 30. Tutkimukseen osallistuneet eivät siis olleet lihavia.)

Toinen tärkeä seikka on osallistujan vatsanseudun kiinteys ennen hulavannetreenin aloittamista. Ylipainoisellakin voi olla vahvat vatsalihakset ja kiinteä keskivartalo. Liikuntaa harrastava, suhteellisen kiinteässä kunnossa oleva ylipainoinen ei saa vyötäröään kaventumaan läheskään samassa tahdissa kuin hyllyvävatsainen, normaalisti liikuntaa harrastamaton osallistuja. Itse olen harrastanut pian 20 vuoden ajan liikuntaa niin monipuolisesti, että minulla oli jo lähdössä vahva keskivartalo.

Miten hulavanteella treenaamisen kävi ja millaisia tuloksia sain?

Olen jaksanut treenata hulavanteella koko ajan, useimmiten päivittäin, mutta kun jokin päivä on jäänyt välistä, olen tehnyt seuraavana päivänä tupla- tai tripla-annoksen. Treenimäärät ovat vaihdelleet 20 minuutin ja yli tunnin välillä. Olen jatkanut hulailua samaan tahtiin myös näiden laskelmien jälkeen, mutta blogijutun tähden laskenta oli lopetettava johonkin.

Hulailin tasan seitsemässä viikossa eli 49 päivässä yhteensä 1 187 minuuttia, jolloin päivittäiseksi keskiarvoksi tulee reilut 24 minuuttia (24,22). Se on merkittävästi enemmän kuin tutkimuksen koeryhmä keskimäärin hulaili, lähes tuplamäärä. Silti en odotetusti yltänyt samoihin tuloksiin eli kolmen sentin kapenemiseen, vaan vyötäröltäni lähti 2 cm ja vatsan paksuimmalta kohdalta 4 cm.

Olen tullut siihen tulokseen, että oma vyötäröni ei voi kaventua yhtään enempää pelkällä liikunnalla, vaan jos haluaisin tästä pienemmäksi, se tapahtuisi ruokavalion avulla. Vieläkin kapeampi vyötärö ei kuitenkaan minua kiinnosta, joten iloitsen nykytilasta.

Lihasmassan lisääntymistä vatsanseudulla en osaa kohdallani arvioida, mutta vatsa tuntuu mukavan kiinteältä kylkiä myöten. Olo olisi taatusti löysempi, jos nuo lähes 1 200 treeniminuuttia olisivat jääneet toteutumatta. Kun vyötärölle alkaa kertyä rasvaa, moni tuntee ja näkee vatsan löllööntymisen ensimmäisenä kyljissä. Hulavannetreeni onneksi kohdistuu kiitettävästi niihinkin, mitä ei voi sanoa läheskään kaikista vatsalihastreeneistä.

Hulavanteella pyöritellessä treenin tehoa voi säätää: mitä nopeampaa pyörittää, sitä enemmän hikoaa ja sitä kovemmin vanne tuntuu iholla. Vyötärön voi tuntea muovaantuvan kaikista tehokkaimmin, kun treeni on reipasta. Hulailun ja huilailun välillä on 100-prosenttinen ero! Jos myös käsille haluaa rasitusta, ne voi hulailun lomassa nostaa välillä ylös vaakatasoon, jossa niitä pitää niin kauan kuin jaksaa.

Vielä treenitaipaleen alussa luulin, että hulailuun kyllästyy yllättävänkin nopeasti, mutta heti kun aloin joko kuunnella musiikkia tai katsoa elokuvia tai muita ohjelmia samalla kun treenasin, hulavanteella pyörityksestä tuli juuri niin kivaa kuin olin toivonut. Jännä/nopeatempoinen musiikki tai ohjelma tuo myös herkästi lisää vauhtia ja siten tehoa treeniin, ja aika kuluu nopeasti.

Koen jääneeni positiivisesti koukkuun hulavannetreeniin, joten en aio lopettaa! Minulla on paljon kokemusta erilaisista vatsalihastreeneistä vuosien varrelta, kuten sadoista rutistuksista kerrallaan ja 10 eri liikkeen lankkutreenistä. Kaikista niistä hulavannetreeni vie hauskuudellaan kirkkaasti voiton.