Neuroottista puuhaa: hiiriverkon asentaminen jälkikäteen

Viime päivät ovat kuluneet hiiriverkkoa asentaessa.

Kerroin kattokirjoituksessa, että hiiret äkkäsivät talomme ensi kertaa viime talvena ja että niiden touhut häiritsivät minua tavattomasti. Saimme onneksi toisenkin hyvän tai oikeastaan pakottavan syyn asentaa taloon hiiriverkko, sillä verkko on samalla yksi suositelluimmista keinoista estää lumen liiallinen pääsy yläpohjaan.

Sain netistä idean kiinnittää hiiriverkon niittipistoolilla, sillä sellaista oli käytetty yhden verkkomyyjän mainoskuvissa. Niittipistooli paljastuikin erinomaiseksi hankinnaksi, joka helpotti asennusta tuntuvasti. Koska asensimme verkot jälkikäteen, kädet eivät olisi riittäneet samalla pitelemään verkkoa, taittamaan sitä oikeaan muotoon ja sitten vielä tarttumaan naulaan ja vasaraan. Niittipistooli mahdollisti yksin työskentelemisen juuri siinä kohdassa, jossa oli menossa. Lisäksi niitit toki kiinnittävät verkon laajemmalta alueelta kuin yksittäiset naulat.

Aloitin urakan yksin käymällä läpi kahden ulkoseinän alapuolet. Sen jälkeen isä ja mies purkivat sen verran terassia kuin oli mahdollista ja asensivat verkot kahteen jäljellä olevaan seinään, alapuoliin taaskin. Kävin tarkastamassa, millaista jälkeä he olivat tehneet, ja ensimmäiset neuroottiset ajatukset puskivat heti pintaan. Itse olin käyttänyt vähintään 10 niittiä sen kokoisella alueella, jolla he olivat käyttäneet vain yhden! Toisaalta itse olinkin mennyt kaikessa niittailussa liiallisuuksiin, sillä hiirimuistoni viime talvelta ovat niin hirveitä. Siksi olen valmis näkemään PALJON vaivaa sen eteen, ettei yksikään hiiri pääse lähellekään talomme rakenteita.

Miesten käyttämä niittimäärä on kaiken järjen mukaan riittävä, mutta aloin silti varmuuden vuoksi vahtimaan heidän tekemisiään, lataamaan pistoolia tiheään tahtiin ja vakuuttamaan, että ”joo, myös se kohta pitää verkottaa” aina kun he tuumivat, että jokin aukko oli liian pieni tarvitakseen verkkoa päälleen.

Hiiriverkoista ja -esteistä käytävistä nettikeskusteluista käy hyvin ilmi, että taloa on aivan turha verkottaa pelkästään alhaalta tai ylhäältä, sillä hiiret käyttävät toista reittiä, jos vain yksi on suljettu. Niinpä meille oli selvää, että räystäsalue verkotetaan myös, ja juuri siellähän katon vesivahingonkin syy piili. Räystäsaluetta ennen verkotimme kuitenkin myös kaikki talon kulmat, sillä olin silmäillyt ulkoverhouksessa olevia rakoja epäilevänä. Vaikka hiiret mahtuvat pienistä aukoista, nekään eivät pysty taipumaan liian tiukkoihin kulmiin, mutta en ollut valmis ottamaan pienintäkään riskiä. Tarjouduin leikkaamaan miehille juuri sopivat palat kulmiin niitattaviksi, ja niinpä verkotimme myös kulmat koko pituudelta.

Myös sähkökaapista tulevien putkien ympärille laitettiin teräsvillaa ja silikonia, mikä on tiettyihin paikkoihin paras yhdistelmä pitämään hiiret loitolla.

Vihdoin oli räystäsalueen vuoro. Talon takaseinän räystäsalue oli haasteellinen verkotettava, mutta etupuoli sujui helpommin, koska miehet saivat maata terassin katoksen päällä.

Talo alkaa siis olla niin hiirenpitävä kuin mahdollista, mutta silti minua vieläkin vähän arveluttaa. Ehkä saan rauhan vasta ensi talvena, kun en toivottavasti havaitse yhdenkään hiiren liikkeitä talon rakenteissa. Voin lohduttautua myös sillä, että vaikka hiiri jostain rakenteisiin pääsisikin, pitäisi olla helppo selvittää, mistä se on niihin päässyt, sillä niin monet alueet ovat poissuljettuja. Toisaalta kun mihinkään ei nyt ole jätetty pienintäkään reikää, ja verkot on kunnolla kiinnitetty, talon pitäisi olla täysin suojattu. Aion silti vielä käydä talon kauttaaltaan läpi sokkelia myöten.

Vaikka olen hiiriasian suhteen äärimmäisen neuroottinen, kaikki netissä olevat pelottelut eivät suinkaan ole tosia. Hiiret eivät mm. syö metallia eivätkä ne pysty jyrsimään teräsvillaa, joka saa niiden suun verille. Hiiret eivät myöskään ole niin pieniä kuin monet luulevat, sillä valtaosa ihmisistä kamppailee metsähiirten kanssa, ja ne ovat paljon kotihiiriä suurempia. Ne eivät siksi mahdu kulkemaan niin pienistä aukoista kuin joskus luullaan. Hiiret ovat ovelia ja hurjan taitavia kiipeilijöitä, mutta älykkäiksi niitä ei voi sanoa: netti on pullollaan liikekameroilla kuvattuja videoita, joissa näkyy, kuinka hiiri menee samaan ansaan kuin serkkunsa, vaikka jälkimmäiset makaavat kuolleina aivan uuden uhrin vieressä. Hiiri ei siis aisti vaaraa, vaan ruoanhimo vie sen mennessään. Minusta on mielekkäämpää estää hiirten pääsy talon rakenteisiin kokonaan kuin tappaa niitä.

6 vastausta artikkeliin “Neuroottista puuhaa: hiiriverkon asentaminen jälkikäteen

  1. Hei! On olemassa pistorasiaan laitettava hiirikarkotin toimii.Meillä mökillä ympäri vuoden.

    Tykkää

    1. Kiitos vinkistä! Meillä oli pistorasioissa jo viime talvena karkottimet, mutta niillä ei ollut vaikutusta rakenteissa tapahtuvaan mekkalointiin. Sisätiloissa karkottimet voisivat auttaa, mutta meillä hiiret eivät tekemiemme korjausten jälkeen muutenkaan pääse sisälle asuintilaan, se tuli todistettua monen kuukauden ajan jo viime talvena. Olisi ihanaa, jos karkottimien piippaus ulottuisi myös rakenteisiin, mutta jopa käyttöohjeissa itsessään todetaan, että ääni kulkee vain avoimessa tilassa ja katkeaa seinään ja jopa pelkkiin huonekaluihin, verhoihin ja vastaaviin. Upeaa silti, että teillä on hyviä kokemuksia karkottimista!

      Tykkää

  2. Aikamoinen hommahan tuo on, mutta totta, varmasti mielekkäämpää estää niitten pääsy kuin tappaa. Suomi-kodissa en remontin jälkeen enää havainnut hiiriä tai supiaisia sisällä, mutta yöllä kuuluu, kun ullakolla on hiiribileet. :P

    Toivotaan, että siun talosta hiiret nyt pysyy poissa (siis totta kai ne pysyy, kun teitte noin huolellista työtä). :) Ja onhan tuo verkko tosiaan hyvä lumiasioitakin ajatellen. :)

    Tykkää

    1. Kiitos kovasti kannustuksesta! ❤ Hiirten tosiaan pitäisi kaiken logiikan mukaan nyt pysyä poissa, mutta osaan silti kuvitella kaikenlaisia kauhuskenaarioita, koska en yksinkertaisesti siedä kutsumattomia vieraita kodissani. Sisällä en missään nimessä, mutta en myöskään rakenteissa. Tunnistan onneksi, että useimmat kauhukuvitelmani ovat täysin epärealistisia ja juontuvat neurooseistani. Tiedän myös, että jopa isot ja vanhat talot on mahdollista saada täysin hiirenpitäviksi (YouTubessa on aiheesta videoita ennen ja jälkeen remontin), joten pienen ja modernin talon suojaus ei suinkaan ole mahdottomuus.

      Hyvä, että sinullakin remontti auttoi pitämään sisätilat puhtaina! Tiedän monen olevan tottunut noihin ullakkobileisiin, kun minäkin saan vähän väliä kuulla ties keneltä maalla asuvalta, että ”hiiret kuuluvat taloihin”. Ehkä heidän 100 vuotta vanhaan mökkiinsä, jolle ei ole tehty vuosien saatossa mitään, mutta ei meidän taloon! Niin minä aina ajattelen, pidän siitä ajatuksesta tiukasti kiinni ja teen kaiken tarvittavan sen toteutumiseksi. :)

      Se sentään tosiaan oli tässä verkotuksessa mukavaa, että lumen liiallisen pääsyn yläpohjaan pitäisi nyt olla historiaa. Tutkin talon kattopiirustuksia, joissa selvästi näkyi kaikista ammottavin tuuletusrako, josta lumi on varmasti päässyt pohjaan helpoiten. Juuri sen raon päällä on nyt kaksi eri verkkoa, kahdella eri silmäkoolla, eli asensimme tuplaverkon kuitenkin niin, ettei tuulettuvuus kärsi. :)

      Tykkää

  3. Onhan tuo kätevää, että menee hiiret ja lumet samalla konstilla. Ja parempise on tehdä kerralla ja huolella kuin että myöhemmin alkaa paikkailla virheitä. Kuulostaa kyllä siltä, että jos hiiret haluaa sisälle, niin joutuvat kyllä koputtamaan ensin….

    Tykkää

    1. Kiitos ihanasta ennustuksestasi! Juuri noin soisin asian menevän, jätän siis vain vastaamatta koputukseen. :) Kunnolla ja kerralla tekeminen on tosiaan paljon parempi vaihtoehto kuin paikkojen tilkitseminen sekalaisesti sieltä täältä. Ja on kyllä niin kivaa, että verkolla pitäisi hoitua myös lumen esto juuri suositellulla tavalla, ei millään ihmeellisillä omilla virityksillä.

      Tykkää

Vastaa käyttäjälle Menninkäinen Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.