Näinä päivinä makaan usein valveilla öisin.
On vaikea nukahtaa, kun mielessä pyörii erilaisia kiinteistö-aiheisia termejä, kuten yhteisten vesialueiden osakaskunnat, vesijättömaa, venevalkama, Maanmittauslaitos, lainhuuto ja loppukatselmus.
Miksi mielessäni sitten pyörii tuollaisia termejä, joiden kaikkien merkitystä en vielä hetki sitten edes tiennyt? Siihen on vain yksi vastaus: vaikka en tätä suunnitellut, kaavailen usein mielessäni talon myynti-ilmoitusta.
Myynti-ilmoitusta! Myymisen piti olla vain yksi vaihtoehto, jonka vedin hatusta heikkona hetkenä vain rauhoitellakseni itseäni. Silti löydän itseni miettimästä milloin mitäkin myymisen kannalta olennaista. Kuuluuko tonttiin virallisesti oma ranta vai onko kyse vain oikeudesta yhteisiin vesialueisiin, entäpä miten tontin lohkominen tapahtuu ja kuinka paljon se maksaa? Vastaukset löytyvät selvitystyötä tekemällä, ja selviteltyäni asioita tarpeeksi kauan ei ole mikään ihme, että venevalkamat ja osakaskunnat mietityttävät öisinkin.
Yhtäkin kiperää tontin rajoja koskevaa kysymystä selvitin sekä tilaamalla yhden maksullisen tositteen että kysymällä asiaa suoraan eräältä asianosaiselta. Vastaus ei löytynyt kummastakaan lähteestä. Vasta tuijoteltuani zoomattuja karttoja ja asemakaavoja useampana iltana ja pohdittuani näkemääni kolme päivää oivalsin vastaukset itse. Nyt voin olla varma, että mm. rantaa, rantaviivaa ja vesialueita koskevat kohdat myynti-ilmoituksessa eivät vahingossakaan mene väärin, laatipa ilmoituksen sitten minä tai kiinteistönvälittäjä.
Ehkä kaikki tähän mennessä kertomani viittaa siihen, että olen jo aika pitkällä myyntiaikeissani. Miksi muuten käyttää tuntikaupalla aikaa tuollaisten asioiden selvittämiseen? Olen silti hurjan aikaisin liikkeellä selvityksissäni, sillä teenpä talon kanssa niin tai näin, en joka tapauksessa laita sitä myyntiin ennen kuin talofirma on tehnyt vuositarkastuksen ja korjannut kaikki puutteet. Näin ollen myyminen voisi alkaa esim. loppukeväästä, mutta minulla on asiat pitkälle selvitettyinä jo nyt tammikuussa.
Paljon olen miettinyt myös asuinkuntaani. Jostain olin ymmärtänyt, että se on muuttotappiokunnan maineessa, mutta sitten löysin Ylen artikkelin Kuntien vetovoima listattiin – katso miten omasi sijoittuu, ja sen mukaan asuinkuntani on yllättävänkin hotti. Itä-Uusimaa yleensäkin on hyvin edustettuna muuttovetovoimaisimpien kuntien joukossa. Tiedä sitten, miten tuo näkyy juuri meidän talon kohdalla. Se ainakin on varmaa, että isoja taloja on myynnissä huomattavasti pieniä enemmän. Pieni talo erottuu massasta.
Läheisilleni en ole talon myymisestä vielä paljoa puhunut. Sille mahtaa olla moniakin syitä. Ehkä en halua kuulla tiettyjä kysymyksiä enkä varsinkaan vastata niihin. Kuka käytännössä rakennuttaa itselleen unelmiensa talon, asuu siinä vuoden ja laittaa sen sitten myyntiin? Kyllähän se hassulta kuulostaa, varsinkin kun oma lähtöni ei johdu mistään luonnonkatastrofista tai jostain teknisestä, joka on korjattavissa (esim. lattialämmitys). Yleensäkään minulle ei koskaan ollut ongelma kestää talon puutteita, koska tiesin, että ne tullaan korjaamaan ja koska viihdyin talossa niin hyvin.
Lakkasin viihtymästä vasta kun tajusin, ettei minun tarvitse enää olla ja asua yksin. Ja niin kuin sanottu, murjussa asuminen yhdessä miehen kanssa voittaa yksin asumisen ihanassa talossa upeissa maisemissa. Niin yksinkertainen se vastaus lopulta on. On yhdentekevää, vaikka talo olisi isompi, pienempi, uudempi, vanhempi tai millä tahansa muulla tavalla erilainen kuin se on, en silti halua asua yksin nyt kun minulla vihdoin on mahdollisuus asua mieheni kanssa.
Ja vaikuttaa todella siltä, että meidän on fiksumpaa asua pääkaupunkiseudulla kuin maalla. Läheiseni eivät ole joutuneet asumaan vuosikausia yksin ollessaan parisuhteessa, heille yhteenmuutto on tapahtunut nopeasti ja perinteisesti. Suutun jo pelkästä ajatuksesta, että minun pitäisi perustella heille, miksi en halua asua yksin maalla. Eivät he tosin sitä lainkaan ihmettelekään, vaan tuntuvat kannattavan ajatusta talon jättämisestä kesämökiksi. Kävisimme siellä silloin tällöin, keväällä ja kesällä hengailisimme sitten enemmänkin.
On vain se mutta, että en taida olla kesämökki-ihminen. En ole koskaan haaveillut mökistä enkä muustakaan ”kakkoskodista”. Minusta tuntuu haaskaukselta alentaa moderni omakotitalo, joka on rakennettu ympärivuotista asumista varten, kesämökiksi, joka tönöttää suurimman osan vuotta tyhjillään. Kesämökille ei tarvitse mm. markkinoiden kalleinta, kaikista tiukimpia ympäristövaatimuksia täyttävää harmaavesipuhdistamoa, kun taas järven rannalla sijaitsevaan omakotitaloon tarvitsee.
Talo yksinkertaisesti on liian hieno kesämökiksemme. Lisäksi en pidä siitä, miten kaikkea pitää olla kaksin kappalein silloin kun asuinpaikkoja on useita. Kaksi sohvaa/sohvaryhmää, kaksi parisänkyä, muut huonekalut, kahden talouden astiat, aterimet, kaikki. Kaikkea tuplasti. Vain siksi, ettei pysty tai halua asua yhdessä paikassa. Itse olen jo vuosia nauttinut siitä, että minulla on kaikkea maallista materiaa entistä vähemmän, ei enemmän.
Niinpä myymistä kannattaa luultavasti ainakin yrittää. Pieni talo maalla järven rannalla voi olla monen unelma, joko sinkun tai pariskunnan, aivan niin kuin se oli minunkin. Uusilla asukkailla olisi hyvin todennäköisesti auto tai parikin, heillä olisi ehkä töitä lähimmissä kaupungeissa tai he olisivat vaikkapa eläkeläisiä. Monen muun elämäntilanteeseen talo voisi sopia täydellisesti.
Tilanne ei onneksi ole vähänkään karmaiseva, vaikka talo ja maaseudun vetovoima eivät juuri nyt purisikaan ostajiin. Viime päivinä kaikkea selvitellessäni olen törmännyt vaikka minkälaisiin talotapauksiin. Löysin naapurikunnasta sellaisen 200-neliöisen talon, jota myydään puolivalmiina. Rakentaminen on siis jäänyt pahasti kesken, luultavimmin rahan puutteen tai vaikka eron takia, ja nyt jollekulle muulle yritetään kaupata toisten murentuneita unelmia, jotka ostajan pitäisi pystyä kasaamaan kokoon tavalla tai toisella.
Ja sitten on tällaisia kauhukertomuksia, joissa kaupunki saa lunastaa käytännössä ilmaiseksi valtavan osan asukkaan tontista ja samalla tuhota asuinympäristön niin, ettei taloa saa mahdollisesti ikinä myytyä: Omakotitalon ostaneelle ikävä yllätys – HS: Kaupunki tekee tien metrin päähän talosta, korvaus 20 euroa.
Olen siis itse varsin onnekas, jäi maalla asumiseni sitten lyhyeksi tai vähän pidemmäksi. Annan ajan näyttää, tulenko toisiin aatoksiin myyntiaikeissani.
Mielekäs miellekartta 
Kannattaa tutkia myös myyntivoiton verotus, jos et ole jo huomioinut sitä. Lähtökohtaisesti asunnon myyntivoitosta joutuu maksamaan pääomatuloveroa (30-34%), jollei asunnossa ole itse asunut vakituisesti vähintään kaksi vuotta. Sen jälkeen voitto on verovapaata.
En ole ihan varma miten on uudiskohde -kiinteistössä, mitä sen myyntivoiton verottamiseen liittyy, onko erityispiirteitä. Kannattaa ehkä varmuuden vuoksi pirauttaa ja kysyä suoraan verottajalta, niin ei mene turhaa aikaa selvittelyyn. Jos siis et ole jo selvittänytkin myös verotuspuolen :)
TykkääTykkää
Kiitos hurjasti Taru tästä muistutuksesta! ❤ Tuli kommentistasi heti mieleen, että kyllä toisinaan kannattaa julkaista omia ajatuksiaan, niin saa noin tärkeitä huomioita ihmisiltä, jotka tietävät, mistä puhuvat. Teidän omista muutoistahan ei ole kamalasti aikaa, ja muistelen, että se rivitaloasumisenne olisi jäänyt (hyvinkin) lyhyeksi (anteeksi, jos muistan ihan väärin!).
Tämä verotusasia täytyy tosiaan ehdottomasti tutkia ja selvittää. Asiassa on moniakin epäselvyyksiä, koska ensinnäkään en välttämättä saa juuri minkäänlaista myyntivoittoa, mutta sen varaan ei voi laskea. Lisäksi jo ensi syksynä minulla tulee kaksi vuotta omistajuutta täyteen, mutta ei asumista, koska en päässyt muuttamaan taloon heti. Olisi hölmöä myydä talo niin, että jää vain parin kuukauden päähän tuosta verovapaudesta. Voi siis olla, että voin alkaa myyntipuuhiin vasta ensi vuoden keväänä, se ainakin on riskittömin vaihtoehto. Toisaalta siten ehdin tarkastella, miten viihdyn talossa keväällä ja kesällä ja todella arvioida, haluanko yhä myydä vai onko mieleni muuttunut. Kävi niin tai näin, siinä on etunsa, kunhan ei vahingossakaan myy liian aikaisin. Kiitos vielä huolenpidostasi! 💜
TykkääTykkää
No problem 💜 Työtaustasta johtuen tiedän aika paljon kaikenlaisesta, ja olen myös asuntosijoittaja. Asuntoja on elämän aikana tullut ostettua ja myytyä aika tavalla. Vuokralla toki on se taannoinen rivarikin, mihin tarkoitukseen se alunperin hankittiinkin 😉
Aina ei viitti kellekään tuputtaa tietämyksiään, mutta iloista on jos voi jo muutamalla sanalla olla jollekin avuksi. Joten kiitos itsellesi 💜
TykkääTykkää
Ajattelinkin, että sinulla on varmaan myös ammattiosaamista näissä asunto- ja taloasioissa. :) Ja hienoa, että rivari on suunnitellusti vuokralla. ;)
Siskonikin on asuntosijoittaja. Häneltä tulen varmasti saamaan hyviä neuvoja yhden jos toisenkin seikan suhteen, mutta toki useamman asiantuntijan neuvot ovat aina enemmän kuin vain yhden. Niinpä arvostan kovasti sitä, että jaoit tietämystäsi. 💗 Kiinteistöasioissa on niin paljon tiedettävää ja sisäistettävää (kun kerran itse kiinteistönvälittäjillekin sattuu tasaiseen tahtiin mokia, joista mediassakin uutisoidaan), että mikään saamani tieto ei ole tuputusta. :)
TykkääTykkää
Varsinaisesti asuntokauppa-alalla en oo sillä tavalla ollut töissä-töissä, tiedän vaan jonkin verran vähän kaikesta mihin liittyy esim. verotusta tai pykäliä. Talouspäällikkö yksityisellä sektorilla, nyk. Talous- ja liiketoimintakonsultti. Muun muassa. Oon rakentanut toimintani useammista eri alojen töistä 😊 Tuon puolen hommissa teen nykyään yhteistyötä vain sellaisten yritysten kanssa, jotka tekevät aidosti merkityksellisiä asioita, millä on oikeasti tarkoitus. Onnekseni töistä ei silti ole pulaa (päinvastoin), vaikka olen varsin valikoiva asiakkaiden suhteen.
Ihanaa, että lähipiirissä on tarvittaessa ihmisiä joilta saa myös vinkkejä ja tietoa 💜 Se on ihan varmasti kullan arvoista.
TykkääTykkää
Vau, kuulostaapa hienolta työltä! Ja nimenomaan merkityksellisellä tavalla hienolta. :) En muista, että olisit vanhassa blogissasi koskaan kertonut suoraan työstäsi, mutta tuon kiireen eli asiakkaiden liiallisenkin riittämisen muistan. Onneksi saat ja osaat valikoida! Sekin on upeaa, että merkityksellisten asioiden äärellä riittää töitä, se kun ei todella ole mikään itsestäänselvyys. Kun itse katson työpaikkailmoituksia, näen koko ajan enemmän ilmoituksia paikoista, joissa pitäisi tehdä kovaa tulosta ihan hirveillä riistoaloilla. Jos taas haluaa tehdä jotain merkityksellistä, se pitäisi tehdä ilmaiseksi tai nälkäpalkalla. Mahdottomia yhtälöitä! Onneksi sinulla on työasiat noin hyvällä tolalla❣ 😊
TykkääTykkää
Totta, sivuutin monia asioita ihan tarkoituksella. Oman tarkoitukseni vuoksi 😊 Halusin tulla kohdatuksi puhtaasti ja aidosti ihmisenä, ja toisinpäin. On niin tuhannen turhauttavaa, kun usein arvotetaan sekä itseä että toisia jollain muulla perusteella kuin sillä että joku on ihminen. Joko alaspäin tai ylöspäin, mikä on kumpikin ihan pönttöä puuhaa, koska ihmisyys itsessään on tärkeintä ja olennaisinta. Ja kun mun motto on ”ole itse se valo jonka haluat nähdä”, niin minähän toteutan sitä vaikka mikä olisi 😊
Noo, aina ei ole helppoa tai yksinkertaista, mutta kun pitää omista tärkeimmistä arvoista kiinni (ja ensin tietty päättää ne), kulkee aina oikealla polulla. Tai luo sen kokonaan itse, sivuseikoista välittämättä. Elämä on niin lyhyt ja ainutlaatuinen, ettei sitä kannata tuhlata jonkun toisen arvojen palvelemiseen.
(Kylläpä meillä muuten lähti ihan lapasesta tää keskustelu 😄 Hih. Ihanaa illan jatkoa ystäväiseni, sä olet hieno ihminen ❤️)
TykkääTykkää
Välillä on niin kiinnostavia aiheita, että keskustelu rönsyää, mutta sehän on vain mukavaa! Lämmittää mieltä saada noin ihanaa palautetta kaltaiseltasi huipputyypiltä. ❤ 😍
Ymmärrän hyvin tuon asioiden sivuuttamisen. Joidenkin ihmisten suhtautuminen tosiaan helposti tai joskus jopa väistämättä muuttuu, jos heille selviää, että vaikka joku ituhippinä blogiaan pitänyt onkin lakimies tai kirurgi. Lisäksi on usein niin, että ns. kovat tieteet voittavat mennen tullen pehmeät tieteet, kun arvotetaan ihmisiä ylös- tai alaspäin. Humanistina tiedän hyvin, kuinka korkealle yllän arvoasteikolla. ;) Minua ei onneksi häiritse ollenkaan se, mitä valtaväestö ajattelee humanisteista, mutta se häiritsee kyllä paljonkin, että itse humanistinen tiedekuntakin vähättelee humanismia! (Humanismihan käsittää kymmeniä eri pää- ja sivuaineita kielistä filosofiaan ja historiaan.) Juuri hetki sitten luin yhdestä yliopistoblogista, kuinka kielitieteilijät tarvitsevat ”muutakin kuin kielitiedettä”. Kuinka montaa lääketieteen opiskelijaa käsketään opiskelemaan ”muutakin kuin lääketiedettä” tai juristeiksi tulevia ”muutakin kuin oikeustiedettä”? Miksi edes opettaa korkeakoulutasolla pääaineina tieteitä, jotka eivät tiedekuntien itsensäkään mukaan riitä mihinkään? Älytöntä! Itseni olisi mahdoton kaupata tuotetta tai palvelua, johon edes minä en uskoisi.
No, nämä ovat juuri niitä kuuluisia rönsyjä. 😄 Näissäkin asioissa auttaa kummasti, jos tietää kulkevansa oikealla polulla, sanoivat muut mitä hyvänsä, juuri niin kuin kirjoitit. :)
TykkääLiked by 1 henkilö
Oliksiko vuokraaminen vaihtoehto? Joku muu saisi kokeilla maalla asumista ja sinä voisit kartuttaa omaisuutta. Ehkä jossain tulevassa elämänvaiheessa on taas ajankohtaista asustella maaseudulla, siellä ne eläkepäivätkin siintävät horisontissa ;)
TykkääTykkää
Vuokraaminen voisi hyvinkin olla vaihtoehto. En yhtään osaa arvioida vuokratalojen menekkiä noilla seuduilla, mutta se ei toki estä yrittämästä. Jäisihän silloin tosiaan tuo vaihtoehto, että maalle voisi itse asettua myöhemmin. Harmi, kun ei millään voi tietää, mitä sitä haluaa 10 vuoden päästä, puhumattakaan 20 tai 30 vuoden päästä!
TykkääTykkää
Niinhän se on, että elämä ei mene aina niin kuin oli etukäteen suunnitellut. Todellista rohkeutta onkin uskaltaa kääntää suuntaansa ja elää niin kuin omasta mielestä sillä hetkellä parhaalta tuntuu. <3 Läheisiään ei voi miellyttää, ja oikeasti rakkaat ihmiset kyllä hyväksyvät päätökset, olivat ne millaisia tahansa.
Onnea asunnon myyntiin, jos päädyt siihen ratkaisuun! Ja onnellisia hetkiä miehesi kanssa. <3
TykkääTykkää
Kiitos kovasti, Satu! 💚 On totta, että minun pitäisi saada myydä omilla rahoilla ostamani talo, jos niin kerran haluan tehdä, ilman läheisten ihmettelyä. Jos olisin aina tehnyt heidän ehdotustensa mukaan, minä muun muassa asuisin yhä pimeässä kerrostaloasunnossa, josta olin jo kauan halunnut pois, ja eläisin ilman ihanaa miestäni, koska ihan kaikki läheisistäni eivät aikoinaan tajunneet, mikä aarre hän on. Miten kamalaa elämää se olisikaan! Omaa intuitiota pitää kuunnella, ei missään nimessä sokeasti sitä, mitä omat, ”hyvää tarkoittavat” läheiset toitottavat.
Kiitos vielä kommentistasi ja jänniä seikkailuja teille sinne etelään!
TykkääTykkää
Rohkea päätös, jos päätyy toteukseen! Teet niin tai näin, niin uskon sen varmasti olevan oikea ratkaisu. :) Tsemppiä talokuvioihin!
TykkääTykkää
Kiitos, Vivi! ❤ Intuitiota seuraamalla päädyn varmasti oikeaan ratkaisuun. On ihanaa, ettei tarvitse päättää mitään nopeasti esim. rahapulan takia, vaan saan toimia sen mukaan, mikä tuntuu parhaalta. :)
TykkääTykkää
Järkytyin jo joulun jälkeen luettuani muuttouutisistasi, mutta nyt vasta pääsin kommentoimaan. 😊 Joka tapauksessa ihanaa, että voitte vihdoin asua miehesi kanssa yhdessä.
Minä varmaan yrittäisin vuokrata taloa ensin, niin sitten jäisi vielä itselle mahdollisuus muuttaa sinne joskus myöhemmin. Olisikohan siellä seudulla kysyntää vaikka Airbnb-kohteelle? Silloin sinne voisi mennä itse viettämään vaikka kesälomaa.
TykkääTykkää
Kiva, että pääsit kommentoimaan ja kiitos myötäelämisestä ja ehdotuksestasi talon suhteen. :)
Vuokraaminen on varmasti kelpo vaihtoehto, joskaan en osaa arvioida talon menekkiä vuokrakohteena, oli sitten kyse lyhyempi- tai pidempiaikaisesta vuokrajaksosta. Kokeilemalla sekin onneksi selviää! Saatan hyvin laittaa talon vuokralle esim. samaan aikaan, kun mahdollisesti myyn sitä; sitten näkee, kumpaa matoa kala syö.
Yhdessä asuminen on kyllä ollut ihanaa. Toivottavasti teilläkin on ollut ihanaa yhdessä, kaikilla kolmella! ❤
TykkääLiked by 1 henkilö
Hei. Löysin blogisi vahingossa ja luin vasta parit teksti. Mutta heräsi valtava mielenkiinto talostasi ja päätin kysyä. Elikkäs missä päin tämä oli. Varmasti se kävisi selväksi mutta nyt en löydä sitä mistään. Millaisella hinnalla tämä tulis myyntiin?
Rakennus virheet on helppo korjata mutta ne pitäisi tehdä mahdollisimman pian.
TykkääTykkää
Kiitos kommentistasi ja mielenkiinnostasi talon suhteen! En itse asiassa koskaan ole kertonut talon tarkkaa sijaintia yksityisyyteni suojelemiseksi. Olen kertonut vain, että talo sijaitsee Itä-Uudellamaalla ja että Helsingin rajalle sieltä ajaa 45 minuutissa. Kerron toki mielelläni lisää esim. sähköpostin välityksellä, mikäli olet yhä kiinnostunut.
Hinta riippuu siitä, minkä kokoisen tontin haluaa eli lohkotaanko nykyistä vai ei; maata on enimmillään myynnissä yli hehtaari, vähimmillään ehkä neljäsosa siitä. Omistan tontin yhdessä kolmen muun ihmisen kanssa, ja muut ovat esittäneet, että koko tontti myytäisiin ilman lohkomisia. Siitäkin voi kyllä neuvotella. Rakennusvirheet korjataan tänä keväänä heti vuositarkastuksen jälkeen. Ne on tosiaan helppo korjata, ja erilaiset virheet ovat arkipäivää niin rakentajalle kuin rakentajalle. Saattaa jopa olla, että talossa ei välttämättä ole yhtäkään varsinaista rakennusvirhettä, vaan lähinnä jotkin luvatut asiat, kuten lattialämmitys, on jätetty kokonaan asentamatta, mikä on valtava puute, mutta ei virhe nykyisissä rakenteissa. Vaadin totta kai taloon kaiken, mikä minulle myytiinkin, eli kaikki tulee kuntoon. Taloon tehdään myös mm. tiiveysmittaus, jota ei aiemmin tehty, koska sitä ei laissa vaadita alle 50-neliöisiltä taloilta. Mittaustulosten avulla taloon saadaan tehtyä juuri oikeat muutokset.
Olen juuri nyt reissussa, mutta pystyn vastailemaan sinulle kunnolla viimeistään ensi viikon lopussa, mikäli haluat keskustella sähköpostin välityksellä. Osoitteeni on mielekas.miellekartta@gmail.com.
TykkääTykkää
Sama meillä, jouduttiin ottamaan kaikenlaisia mittoja myyntiä varten. Itsellä myös meinannut unista tai työteosta tulla mitään myynnin aikaan. Se on hyvin aikaa vievää hommaa.
TykkääTykkää
Niinpä, voin kuvitella. Ja kirjoitetaanhan talojen myyntiprosesseista välillä mediassakin, ja paljon useammin ongelmista ja pitkästä myyntiajasta kuin mistään positiivisesta. Oman taloprojektini kohdalla sain onneksi huomata, että maalla on huomattavasti rennompaa mittausten ja rajojen kanssa kuin vähänkään keskeisemmillä alueilla tai asemakaava-alueilla.
TykkääTykkää
Kiitos mielenkiintoisesta pohdinnasta. Meillä on ollut maapalan tai mökin osto mielessä jo useita vuosia. Kummasti tosiaan tulevat mainitsemasi termit, kuten maanmittaus, vesijättömaa ja vesialueiden osakaskunnat tutuiksi siinä hommassa. Yllättävää on myös se, että maa-alue täytyy vielä uudelleen mittauttaa ennen lainhuudatusta. Paljon huomioitavaa näissä maakaupoissa.
TykkääTykkää
Mukavaa, että pidit tekstistä!
No huh, noin reilun byrokratian määrä saa kyllä pään pyörälle. Itse onneksi vältyin lopulta kaikelta tuolta, kun laitoinkin kohteen vuokralle. 😊
TykkääTykkää