Muuttopäivä

Täällä sitä nyt ollaan! Muutin taloon aiottuna päivänä eli kaksi päivää sitten keskiviikkona 22.11.2017.

Muuttopäivän maisema oli kuin talvisesta postikortista. Jo matkalla meille valkeni, että täällä oli enemmän lunta kuin Helsingissä.

Pakkasin viimeisiä tavaroitani tiistain ja keskiviikkoaamun, ja kun saavuimme tontille keskiviikkona yhden aikoihin, meitä odotti tällainen näky:

Edistystä oli tapahtunut, mutta moni asia oli yhä näkyvästi kesken.

Terassikatoksessa ei ollut varsinaisia kattolevyjä, vaan vasta pelkkä runko. (Nuo maisemaa häiritsevät, vaakatasossa ja vinottain olevat laudat tuovat tukea ja turvallisuutta rakennusaikana, mutta eivät kuulu lopulliseen terassiin.) Samaten portaita ei ollut rakennettu ollenkaan; nuo lavat, jotka ovat palvelleet meitä portaina, ovat tietenkin vain väliaikainen ratkaisu. Myös rännit loistivat yhä poissaolollaan.

Talon pohjasta emme vielä tässä vaiheessa tienneet, mutta sisälle meneminen paljasti lattian paikoin niin kylmäksi, että tiesimme heti, että myöskään lattian lisäeristämistä ei vielä ollut tehty.

No, peli ei kuitenkaan vielä ollut menetetty, sillä veden saaminen taloon oli ykkösasia, eikä meillä vielä ollut tietoa, olivatko vesiasiat kunnossa. Sisälle tultaessa emme heti päässeet testailemaan hanoja, koska pääsuunnittelija oli meitä vastassa, ja jouduin käymään hänen kanssaan läpi käyttöönottotarkastusta varten tarvittavan paperin.

(Varsinainen käyttöönottotarkastus siirrettiin myöhemmäksi, eli tavallaan talossa asuminen on vielä laitonta, mutta täällä maalla näillä asioilla ei kuulemma ole niin väliä toisin kuin olin luullut. Pääsuunnittelijahan on hyvää pataa rakennusvalvojan kanssa.) Kun suunnittelija lähti ja pääsin kylpyhuoneeseen, vihdoin oli aika ilahtua.

Pakastava vessa oli viety paikalleen ja kytketty sähkövirtaan! Se on iso juttu, sillä WC:n kohdalla ei aiemmin ollut pistorasiaa, mikä näkyy vertailukuvasta alla.

Kaiken lisäksi en ollut pyytänyt talofirmaa ottamaan sähköä seinästä pöntön vierestä, vaan olin varautunut eteiskäytävän puolelta tulevaan rumaan jatkojohtoon. Firmassa oltiin siis oma-aloitteisesti ajateltu, millainen vessa on kyseessä ja päädytty fiksuimpaan ja siisteimpään ratkaisuun. Pisteet siitä firman sähkömiehelle!

Vessa jo itsessään riitti kertomaan, että talossa oli todella oltu ja jotain tehty. Niinpä ei ollut ihme, että myös hanat toimivat! Vesi oli siis saatu päälle, vaikka niin moni muu asia olikin kesken.

Tänään perjantaina timpurit tulivat jatkamaan keskeneräisiä töitä. He olivat työn touhussa pimeälläkin ja lähtivät vasta hetki sitten, joten en saa vielä kuvattua valmista terassia, rännejä ja portaita. Pihalla on kuitenkin vieläkin paljon puutavaraa, ja lattia on yhä kylmä, eli talofirman työt eivät vieläkään ole täysin tehdyt.

Mutta kyllä täällä nyt jo kelpaa oleilla! Mies nappasi minusta kuvan, kun olin lumitöissä terassilla:

Tällaiselta saman tien hommiin joutunut onnellinen talonomistaja näyttää!