Talon ja blogin uudet tuulet

Yli kuukauden jouduin odottamaan tätä näkyä:

Sähkökaapelia ollaan vihdoin kaivamassa maahan, ja muutkin kauan seisoneet hommat ovat jatkuneet tontilla. Tällä viikolla taloon tulee viimeinkin sähköt! Vedenkin kanssa on tapahtunut edistystä; en jaksanut viime kirjoituksessani korostaa, että talosta uupui täydellisesti myös vesiliittymä. Sillä ei ollut niin väliä, koska sähkö on lämmityksen takia tässä vaiheessa niin paljon tärkeämpi keksintö. Vesiputket ja sähkökaapeli tulevat osittain samaan uraan siten, että vesiputket kulkevat paljon syvemmällä maassa sähkökaapelin alla. Niinpä se, että sähkötöissä ollaan pitkällä, tarkoittaa samalla myös sitä, että iso osa vesiputkista on jo asennettu ja peitetty. (Viime kesänä oli vielä epäselvää, saadaanko vesi kaivosta vai putkista. Sittemmin on selvinnyt, ettei kukaan alueen asukas käytä kaivovettä korkeiden radonpitoisuuksien vuoksi, vaan vesi saadaan kunnallistekniikan kautta. Viemäröintiä ei kuitenkaan ole, ja siksi meille tuleekin pakastava vessa.)

Taloprojektille kuuluu siis hyvää, vaikka hukkaan mennyt kuukausi olikin niin tuskaista aikaa. Veikkaan, että pääsen muuttamaan taloon parin kolmen viikon päästä, optimisti kun pohjimmiltani kuitenkin olen!

Huomaa talon putsattu päätyseinä. Se oli kuljetuksen jäljiltä teiltä roiskuneen kuran peitossa, mutta puhdistettuna hohtaa nyt valkoisuuttaan.

Huomaa talon putsattu päätyseinä. Se oli kuljetuksen jäljiltä teiltä roiskuneen kuran peitossa, mutta puhdistettuna hohtaa nyt valkoisuuttaan.

Tällä välin haluan kirjoittaa siitä, mitä olen ajatellut tehdä blogille nyt kun sen semi-lopetuspäätöksestä on kulunut jo yli puolitoista kuukautta.

En ole koskaan aiemmin kirjoittanut blogia näin harvakseltaan kuin viimeisen kuukauden aikana. Tänä aikana olen ehtinyt rauhassa pohtia kaikkea blogiin, kirjoittamiseen ja omaan elämääni liittyvää. Moni asia on selkiytynyt, ja olen tehnyt enimmäkseen positiivisia huomioita.

Ainakin tällaisia huomioita:

  • Blogillani menee paljon paremmin kuin olen antanut itseni ja muiden ymmärtää. Blogin jo olemassa olevaa sisältöä luetaan niin paljon, että lukijamäärät eivät ole viime viikkoina laskeneet juuri ollenkaan, vaikka julkaisin vain kaksi uutta tekstiä.
  • Se, että blogilla menee hyvin, on tässä vaiheessa bloggaajan uraani äärimmäisen tärkeää: en halua tehdä enää tuntiakaan turhaa työtä blogin parissa, ja kun vanhoja(kin) tekstejä luetaan paljon, on varmaa, ettei työni ole ollut turhaa.
  • Kuinka paljon on ”paljon”, sen määrittelee kukin itse. Jos puhutaan numeroista, oman blogini kohdalla se luku on kuusinumeroinen. Olisinko onnellisempi, jos liikuttaisiinkin miljoonissa tai vastaavasti blogi saisi satojatuhansia klikkauksia paljon aiempaa lyhyemmässä ajassa? En. Ottaen huomioon, mitä asioita olen tietoisesti tehnyt ”väärin” blogissani (kerron tästä lisää alla), nykyinen saldo on varsin mittava.
  • Blogi on jo nyt tuonut minulle enemmän mahdollisuuksia kuin olen tajunnut itselleni myöntää. Ne monet mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole tuntuneet mahdollisuuksilta, koska en ole ollut niistä riittävän kiinnostunut.
Kutsuja, kutsuja, kutsuja.

Kutsuja, kutsuja, kutsuja.

  • Kerroin aiemmin saavani paljon kutsuja erilaisiin tapahtumiin blogin ansiosta. Monet niistä ovat terveyteen ja liikuntaan liittyviä, ja minut kutsutaan niihin terveystoimittajan asemassa. Jollekulle muulle se voisi olla kunnia ja unelmien täyttymys: päästä terveystoimittajien joukkoon, kun olen jo valmiiksi kielialan ihminen, joka on omasta mielenkiinnostaan kirjoittanut muinoin paljon terveydestä. Kun kävisin useissa terveysalan tapahtumissa ja kirjoittaisin niistä laadukkaasti, ties mitä se poikisi. Onhan blogi poikinut jo tähän mennessä vaikka mitä.
  • Tästä päästäänkin taas uuteen tärkeään huomioon: kuinka kiinnostunut ylipäänsä yhä olen terveydestä ja haluanko enää kirjoittaa siitä? Milloin viimeksi olen kirjoittanut mitään terveyteen liittyvää? Miten taloprojekti liittyy terveyteen? Kerron heti, että minua ei enää kiinnosta tietyt terveyteen liittyvät aiheet, kuten aivan älyttömyyksiin mennyt keskustelu eri ruokavalioista ja niiden paremmuusjärjestyksestä. Hetken ajattelinkin, että minun on karistettava terveysblogin viimeisetkin rippeet blogini kuvauksesta, kategorioista ym., mutta se hetki ei kestänyt kauaa. Terveys tai sen menettäminen kulkee ihmisen matkassa koko elämän. Minua kiinnostaa nykyään etenkin sisäinen terveys eli henkinen hyvinvointi. Uskon vahvasti (ja tiede sanoo samaa), että monet sairaudet lieventyvät/häviävät, kun ihminen hoitaa ennen kaikkea sisintään. Kun hoitaa sisintä, hoitaa samalla myös ulompia kerroksia. Niinpä haluan kirjoittaa vielä paljon terveydestä, ja arvelen, että uudessa kodissa myös oma (mielen)terveyteni tulee kukoistamaan tavalla, jolla se ei aiemmassa elämässäni koskaan pystynyt. Siksi jopa sellainen asia kuin talo, joka itsessään ei liity mitenkään terveyteen, voi vaikuttaa merkittävästi ihmisen terveyteen, vireystilaan ja koko elämään.

Muutamia asioita olen tehnyt tietoisesti ja tahallani ”väärin” blogin kohdalla. Olen rikkonut tiettyjä bloggausohjeita isosti ja alusta alkaen. Kun lukee melkein mitä tahansa blogioppaita (englanniksi), niissä korostetaan varsinkin näitä kahta asiaa:

1. Älä missään nimessä kirjoita kasvottomana ja anonyyminä. Väitetään, että anonyyminä kirjoittajan on miltei mahdotonta vakuuttaa ketään (saati myydä mitään, puhuttiin sitten ajatuksista, tuotteista tai palveluista), koska kirjoittaja voi olla kuka tahansa ja piiloutua tekaistun roolin taakse. Toisaalta myös nimiä ja kasvoja voidaan käyttää väärin kirjoittajan ollessa kokonaan toinen henkilö: moni lienee kuullut tapauksesta, jossa blogia kirjoittava syyrialaislesbonainen paljastui amerikkalaiseksi heteromieheksi. Blogin kuvissa esiintynyt nainen oli kroatialainen, eikä liittynyt Syyriaan tai koko tapaukseen mitenkään. Niinpä nimille ja kasvoille ei tule antaa liikaa arvoa. Suomessa nimet eivät onneksi muutenkaan ole niin tärkeitä, mikä on hyvä asia. Itse esiinnyin blogissa hyvin pitkään kasvottomana, ja tulin esiin pikkuhiljaa neljäsosa kasvoja kerrallaan. Oma nimettömyyteni puolestaan on pitkälti erään käräjäoikeustarinan tulosta.

2. Valitse blogillesi tietty aihealue tai teema, ja kirjoita vain siitä. Jos kirjoittaa mistä sattuu, lukijoiden on vaikea hahmottaa, mistä koko blogissa on kyse. Sellaisessa sekamelskassa blogi menettää lukijoita ja blogin kasvu tyrehtyy. Tämä väite pitää ehdottomasti paikkansa. Niin monta kertaa olen itsekin huomannut, että blogini saa uusia tilaajia välittömästi esim. jonkin laihdutusjutun jälkeen, ja kun en sitten enää kirjoitakaan laihduttamisesta, menetän juuri samat tilaajat, ja toki syystä. Minun blogissani rasvaiset ja viljattomat raakakakut muuttuvat hetkessä päinvastaisiksi, eli rasvattomiksi ja täysjyvävehnäisiksi tärkkelysleipomuksiksi (!), ja laihdutusjuttujen tilalle tulee yhtäkkiä monen kuukauden ajan Irlanti-kuulumisia ja myöhemmin taloprojekti. Mitään näistä asioista en ole osannut ennustaa. Olen aina tiennyt, että ideaalitapauksessa blogia pidetään juuri tietystä aiheesta, mutta tiesin aina myös sen, että omalla kohdallani sellainen ei koskaan olisi toiminut. Jos en olisi vapaa kirjoittamaan mistä tahansa, mitään blogia ei olisi ikinä syntynyt. Jätin siis huomiotta myös tämän bloggausohjeen, vaikka olikin selvää, että blogi kärsii siitä. Kärsimys on kuitenkin pienempi paha kuin se, ettei olisi ollenkaan olemassa!

Johtopäätös

Elämää ja omia mielenkiinnon kohteita ei tule rajoittaa. Itse tartun aina täysillä kaikkeen, mistä innostun, koska en tiedä, kuinka kauan saankaan odottaa seuraavaa innostumista. Olen kertonut huipuista ja laskuista, joista olotilani usein koostuu, enkä välillä innostu kuukausikaupalla mistään (uudesta).

Ei rajoja, ei kontrollia, ei tietoa tulevasta, paljon epävarmuutta, avoimia kysymyksiä, heittäytymistä. Sellaista pitkälti haluan elämän olevan, ja se näkyy myös blogissa. En tiedä, mihin blogi on menossa. En ole koskaan tiennyt, ja niin se tulee olemaan vastaisuudessakin. Epätietoisuus on rikkautta.

6 ajatusta artikkelista “Talon ja blogin uudet tuulet

  1. tubettini

    Moi!
    Itse seuraan kymmenkuntaa blogia, jotka ovat kaikki hyvin erilaisia. Totuudenmukaisesti luen useimmista otsikon ja silmäilen läpi. Sinun blogisi luen kuitenkin läpi. Mistä se johtuu? Taloprojektisi on mielenkiintoinen, kirjoitustapasi on helppoa luettavaa, vaikutat sympaattiselta ja kokemuksiin on helppo samaistua.
    Ajattelin vain kertoa. Usein mietin oman blogini kohdalla, että nauraako kukaan muu jutuilleni ja mistä syistä sitä seurataan.
    Kiitos siis, että kirjoitat.
    -Tubettini

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Ihanaa, että ”ajattelit kertoa” kaiken tuon ja myös teit niin! 😊 Kiitos siis arviostasi ja upeasta palautteesta; kielialan ihmisenä minulle merkitsee hurjasti se, että näinä pinnallisina aikoina joku kertoo todella lukevansa blogiani silmäilyn sijaan. 💜 (Ei sillä, etteikö silmäilyblogeillekin olisi takuuvarmasti paikka tässä maailmassa, mutta itse en voisi sellaista pitää.)

      Sinun blogia varmasti seurataan monistakin eri syistä, koska aiheitakin riittää (esim. lapset ja perhe-elämä, yrittäminen ja sitä kautta työelämä, intohimo ruokaan totta kai, ja sitten vielä paljon huumoria ja arjen realismia päälle). Huumori kyllä välittyy, eli voit olla huoleti. :) Sarjakuvan pohjalta olinkin ehtinyt miettiä, millainen suhde sinulla mahtaa olla anoppiisi, ja sitten satuitkin kehumaan häntä viimeisimmässä kirjoituksessasi. Loistavaa matskua! 😁

      Tykkää

      Vastaa
  2. Taru

    Niin hienoa, että talolla hommat etenee! Kyllä se jonkin tärkeän varttuminen, joka ei ole millään lailla itsestä kiinni, on todella rassaavaa.

    Samoja havaintoja oon tehnyt omassa blogissa. Kävijämäärät ei merkittävästi heilahda, vaikken olisi postannut esimerkiksi kuukauteen. Ja juuri niin, täysi vapaus pitää olla, muuten ei tuu mittään. Sanokoon mitkä tahansa ohjeet mitä vaan, yksi lysti :)

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Sinulla tuntuukin olleen jo kauan hyvä bloggausfilosofia. :) (Tai ehkä sinulla oli selvät sävelet jo sisustusblogissa, mene ja tiedä, mutta Valossa ainakin on!) Ei noita ohjeita tosiaan voi pidemmän päälle noudattaa, mikäli haluaa blogata omalla tyylillään. Omaa tyyliähän ei edes löydä, jos ei ole lainkaan kokeilullinen, vaan vain noudattaa muiden antamia ohjeita!

      Kiitos talotsempeistä! Sinä jos kuka ymmärrät talohommiin liittyvät odottelut, turhautumiset ja juurikin nuo muiden ihmisten käsissä olevat asiat, joille ei voi itse tehdä mitään. Onneksi pahin on vihdoin ohi!

      Tykkää

      Vastaa
  3. Menninkäinen

    Minusta on ollut kivaa, että sinulta on putkahdellut posteja edelleen. Ei sillä ole väliä kuinka usein niitä tulee. Kiva nähdä, että taloprojekti on taas nytkähtänyt askeleen eteenpäin ja toivon todella, että jouluna olet jo asettunut mukavasti kotiisi!

    Minäkin rikon monia noista ”säännöistä”, eikä blogini lukijamäärät pullistelekaan tuhansissa, saati sadoissa. Minusta on silti kiva kirjoitella vähän siitä sun tuosta niille muutamille mukaville, jotka vaikuttavat samanhenkisiltä ja jaksavat lueskella mun juttuja.

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Sulla on oikein toimiva ja leppoisa bloggaustyyli, jossa on aina myös tiettyä yhtenäisyyttä (kaksikielisyys), ja Kanaria-teema on niin kantava, että voit kirjoitella matka- ja Espanja-aiheisten postausten välissä huoletta myös kaikkea muuta. :) Itse olen toisinaan ”valloittanut” ensin jonkin aihealueen (esim. työskentely ja asuminen Irlannissa), saanut tietyn lukijajoukon kiinnostumaan juuri siitä aiheesta, ja sitten olen lopettanut siitä aiheesta kirjoittamisen kokonaan. Sellainen ei yleisellä tasolla tee hyvää blogille, olkoon se kuinka pieni tai suuri, mutta tokikaan en voi kirjoittaa tietyistä aiheista enää sitten, kun ne eivät kosketa minua. Sanoisin, että elämän ja blogin on annettava kulkea vapaasti uusiin suuntiin, jos sikseen. :)

      Kiitos blogi- ja talokannustuksesta! Katsotaan, toteutuuko jouluennustuksesi; en kyllä kestä, jos en joulunakaan vielä asuisi talossa, ja toivonkin, että pääsen asettumaan taloksi paljon ennen sitä. :)

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.