Kompostikäymälä sisälle?

Rakennuslupa-asiat ovat edenneet siihen pisteeseen, että tuli aika tehdä jätevesisuunnitelma. Sellainen on tehtävä silloin, kun ei ole mahdollista liittyä (kunnan) viemäriverkostoon. Tonttimme alueella ei ole minkäänlaista viemäriverkostoa, eli liittyminen ei ole kustannuskysymys, vaan täysi mahdottomuus.

Kunnollinen jätevesisuunnitelma tarvitaan siksikin, että jätevesilaki on vastikään tiukentunut. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että luontoon ei saa heittää esim. tiskivesiä puhumattakaan siitä, että WC-vedet pääsisivät imeytymään maaperään tai että huussin sisältö kaivettaisiin kuoppaan niin kuin ennen tehtiin. Kaikki jätevesi pitää puhdistaa ja suodattaa hommaan tarkoitetuilla laitteilla, ja pahimmat jätevedet eli WC-vedet eivät monilla alueilla kelpaa suodatettaviksi ollenkaan, vaan kunta voi edellyttää umpisäiliön hankkimista.

Jätevedet jaetaan mustiin ja harmaisiin vesiin. Mustilla vesillä tarkoitetaan WC-vesiä, ja harmailla puolestaan kaikkia muita jätevesiä eli keittiö-, suihku-, lavuaari- ja pesukonevesiä. Myös harmaat vedet täytyy puhdistaa hyvin, vaikka ne ovatkin paljon pienempi ongelma kuin mustat vedet. Omasta talosta unelmoivalle tärkeimmät kysymykset ovat, minkälainen ratkaisu vessa-asioiden kohdalla tehdään ja minne harmaat vedet ohjataan.

Minkälaista systeemiä me sitten olimme itsellemme ajatelleet, ja entä mitä itse pääsuunnittelija meille ehdotti? Olimme ajatelleet umpisäiliötä kakkavesille ja harmaavesipuhdistamoa harmaille vesille. Umpisäiliö on nimensä mukaisesti umpinainen säiliö, joka ei päästä kakkavesiä maaperään. Se on väliaikainen varasto jätevesille, jotka loka-auto tulee imemään maksua vastaan monta kertaa vuodessa (meidän alueellamme vähintään neljä kertaa vuodessa).

Myös harmaat vedet voidaan ohjata umpisäiliöön, jolloin niitä ei siis puhdisteta ja imeytetä maaperään, mutta se ei missään nimessä ole kannattavaa. Ensinnäkin silloin säiliö täyttyisi käsittämättömän nopeasti, mikä tarkoittaisi vielä aiempaa enemmän säiliön kyttäämistä, jatkuvaa loka-auton tilaamista ja suuria menoeriä. Kun harmaille vesille hankkii oman puhdistamonsa, säästyy monilta tyhjennyksiltä, ja puhdistamon mallista ja toimintamekanismista riippuen laitteen voi mahdollisesti puhdistaa myös itse, jolloin loka-autolle ja maksuille ei ole tarvetta. Monista harmaavesipuhdistamoista tyhjennetään pelkkä liete, ja sekin vain kerran vuodessa.

Oli pienoinen kauhun paikka, kun tajusin, että pääsuunnittelija oli piirtänyt asemapiirrokseen umpisäiliön, johon ajettaisiin kaikki jätevedet, siis mustat JA harmaat. Eli juuri se kaikkein huonoin vaihtoehto! Nyt tämä tyttö puuttuu peliin, ajattelin. Tajusin, että minunhan se jätevesisuunnitelma todellisuudessa pitää tehdä, vaikka oikeasti se kuuluukin suunnittelijan tehtäviin. Koska kerroin yllä, ettei kaikkia jätevesiä kannata ohjata samaan säiliöön, pääsuunnittelijan ehdotusta voisi ihmetellä kovastikin. Hän oli kuitenkin varmasti ajatellut asian niin, että vain yhden säiliön asentaminen tulee edullisemmaksi kuin kahden – mutta vain rakennusvaiheessa.

Jo parin vuoden asumisen jälkeen pelkkä umpisäiliö, jota joudutaan tyhjentämään yhtenään, tulee kaikista kalleimmaksi tavaksi huolehtia jätevesistä puhumattakaan vuosikymmenten aikana kertyvistä kuluista. Ja kuluthan olisivat moninkertaiset, koska harmaat vedet täyttäisivät säiliötä ennätystahtiin. Ei onneksi tarvitse olla matikkanero tajutakseen, että jos säästän esim. tuhat euroa nyt, ja maksan siitä ”säästöstä” viisi tuhatta euroa lähivuosina, todellisuudessa ei ole kyse säästöstä, vaan päinvastoin menetyksestä ja kalliista ja huonosta valinnasta.

Se siis oli varmaa, että harmaita vesiä ei sekoitettaisi mustien kanssa. Se oli oman suunnitelmani perusta ja ydinajatus. Minua kuitenkin kiehtoi valtavasti ajatus siitä, että mustia vesiä ei syntyisi lainkaan, jolloin umpisäiliötä ja loka-auton kalliita visiittejä ei tarvittaisi koskaan. Vesivessa ja umpisäiliö kulkevat käsi kädessä, eli ilman säiliötä emme voi saada vesivessaa. Olimme oikeastaan jo päättäneet, että haluamme vesivessan.

Olin kuitenkin vertaillut myös huusseja eli kompostikäymälöitä, ja hakenut niistä tietoa. Pidin kovasti niiden ideasta, mutta liian moni seikka tuntui silti tökkivän: vaivalloisuus, mahdolliset hajut, tiettyjen mallien ruma ulkonäkö ja erityisesti tuuletusputket. Sisätiloihin asennettaviin käymälöihin tulee nimittäin lähes aina tuuletusputkia, jotka porataan seinän ja/tai katon läpi. Meille tulee katolle jo yksi putki kamiinasta/takasta, enkä halunnut sen viereen lisää putkia. Seinässä olevat putket puolestaan tulisivat lähemmäs meitä ja kasvojamme, enkä ilahtunut ajatuksesta yhtään.

Sitten kuitenkin löysin sopivan käymälämallin, joka puhutteli! Olin taas antanut intuition ohjata. Juuri intuitio oli kertonut, että umpisäiliö tai lähinnä siitä johtuvat jatkotoimenpiteet eivät ole minua varten (tiedän, että miehestä ja minusta juuri minä olisin kuitenkin aina se, joka valvoisi säiliön täyttymistä, soittaisi loka-auton jne.). Niinpä täytyi olla jokin muu ratkaisu. Ja se ratkaisu näyttää tältä:

Kyseessä on pakastava käymälä! Markkinoilla on ainakin kolme eri merkkistä pakastavaa käymälää, Biolan Icelett, Privetti ja Separett Freeze, ja niissä kaikissa on sama toimintaperiaate: vessa ei vaadi lainkaan vettä, eikä siten viemäröintiä, eikä siihen tule myöskään tuuletusputkia, joita varten tarvitsisi porata reikiä seinään/kattoon. Pakastavat käymälät ovatkin ainoita käymälöitä, joihin (tuuletus)putkia ei tarvita. Vessa asetetaan lattian päälle, eli lattiaakaan ei tarvitse rikkoa toisin kuin joidenkin muiden käymälämallien kohdalla. Vessa vaatii ainoastaan sähköä.

Pakastavista käymälöistä sanotaan seuraavaa:

Pakastava käymälä on ominaisuuksiltaan erinomainen erityisesti kohteisiin, joihin viemäröinnin tekeminen olisi haasteellista. Käymälä tarvitsee ainoastaan normaalin pistorasian ja se on hetkessä käyttövalmis. Lisäksi tätä kuivakäymälää on helppo liikuttaa.

Pakastava käymälä jäähdyttää jätteen nopeasti n. -15 asteiseksi mikrobitoiminnan pysäyttämiseksi, jolloin hajujakaan ei pääse syntymään. Vessa ei tarvitse vettä, viemäriä tai tuuletusputkea ja jätteet voidaan kompostoida normaalisti. Se on helppo pitää hygieenisenä, ja kun sitä ei käytetä, irrotetaan vain töpseli seinästä ja tyhjennetään säiliön sisältö. Pakastava käymälä on myös esteettisesti edustava, sillä se muistuttaa erehdyttävästi tavallista vesivessaa.

Luontoystävällinen valinta ei tarvitse käyttöönsä kemikaaleja, vettä tai seosaineita, joten se ei rasita ympäristöä.

Lähde: Coolcenter

Pakastava käymälä ei tosiaan vaadi kuivikettakaan toimiakseen, mutta näkösyistä sitä voi halutessaan käyttää. Edellä mainitun Coolcenterin mukaan pakastavien käymälöiden sähkönkulutus on niin pientä, että kaikki vessan käyttämä sähkö maksaa vain 25 – 35 euroa vuodessa! Se on kovin eri summa kuin 440 euroa, minkä verran pelkän mustan veden tyhjentäminen tonttimme alueella maksaa vuodessa (kun käyttäjiä on vain kaksi ja kun säiliön koko on tyypilliset viisi kuutiota).

Sähkö tekee vessasta pakastimen, joka eliminoi hajut. Siksi sähkö tuo vessaan sellaista käyttömukavuutta, mitä vieläkin perinteisempi huussi ei pysty tarjoamaan, ilman tuuletusputkia varsinkaan. Pakastava vessa on makuumme ylellisempi kuin mikään muu käymälämalli. Väitteet laitteen estetiikasta todella pitävät paikkansa, sillä monet käymälät näyttävät seuraavanlaisilta:

Noissakaan ei ole kerrassaan mitään vikaa ulkohuussissa tai mökillä, mutta uuden talon moderniin kylpyhuoneeseen ne eivät sovi.

Myös polttavat käymälät olivat harkintalistalla, mutta koska niissä jätteet poltetaan 600 asteessa, ne kuluttavat paljon pakastavia käymälöitä enemmän sähköä, ja syntyville sauhuille putkia vasta tarvitseekin! Lisäksi polttavissa käymälöissä on käyttörajoituksia (ts. kuinka monet tarpeet niissä voi polttaa päivässä), ja joka ikiselle vessahädälle tarvitaan oma pussi; niinpä 10 vessakäyntiä tarkoittaa kymmentä pussia. Pakastavassa käymälässä pusseja kuluu esim. yksi viikossa, kun käyttäjiä on kahdesta neljään, ja lopulta pussi, toisin sanoen jäinen kalikka, viedään kompostoriin.

Kompostorejakin ehdin jo katsella, ja toistaiseksi nätein löytämäni on Biolanin, isoa kiveä jäljittelevä maisemakompostori:

En mene sen enempää kompostointiin juuri tässä kirjoituksessa, mutta yleisesti voi sanoa, että käymäläjätteet vaativat jälkikompostoinnin, joka kestää vuoden tai parikin. Se, että käymäläjätteet laitetaan kompostoriin jäisenä, hidastaa kompostoitumista. Tosin talvella jäte ei kompostoidu muutenkaan tavallisessa kompostorissa, vaan kompostoituminen käynnistyy taas keväällä ilmojen lämmettyä. Minulla ei ole mikään kiire saada valmista multaa, joten en usko hitaan kompostoitumisen häiritsevän. Lisäksi voin hankkia useamman kompostorin tarpeen vaatiessa, sillä tilaahan tontilla riittää.

Vessa-asiat ovat siis näin ollen kunnossa, ja jätevesisuunnitelmaan tarvitaan vain harmaavesipuhdistamo. Mahtavaa! En malta odottaa, että pääsen puljaamaan käymälän ja kompostorin kanssa. Harva varmaan iloitsee käymälästään siten kuin minä, mutta tuntuu vain niin hyvältä löytää ratkaisu, jonka tietää itselleen parhaimmaksi. Löysin sopivan käymälän eilen, kerroin siitä kaikille suu vaahdossa, ja ääneni on vielä tänäänkin käheä. Blogin ansiosta jännistä jutuista pääsee onneksi kertomaan myös kirjallisessa muodossa!