Olen lopettanut hiusten värjäämisen toistaiseksi.
Ainahan niitä voi taas alkaa värjäillä, jos haluaa, vaikkei juuri nyt siltä tunnukaan. Värjäsin hiukseni viimeksi huhtikuussa Irlannissa työpaikan tarjoamassa asunnossa, eli peräti puoli vuotta sitten. Tältä hiukset näyttävät nyt.
Harmaa ei tule ensimmäiseksi mieleen, kun hiuksiani katsoo päältä päin. Myöskään minkäänlaisesta juurikasvusta minun ei ole tarvinnut huolehtia kasvivärien kulumisen ja haalistumisen vuoksi, ja toki silläkin on paljon merkitystä, että oma värini ei ole koskaan ollut liian kaukana valitun kasvivärin sävystä.
Ulkonakaan hiukset eivät ole järin harmaat.
Koska pidän paljon luonnollisista hiuksista ja luonnollisista hiusten väreistä, voisi ihmetellä, miksi värjäsin hiuksiani alun alkaenkaan. Vastaus löytyy niistä kuuluisista hiusten alemmista kerroksista. Nimittäin…
TA-DAA!
Valkoisia piisaa kaikkialla ja varsinkin ohimoilla. Mutta täytyy sanoa, että tilanne ei näytä omaan silmääni (enää) pahalta. Olen huomannut, että hiusten mallilla (ts. ne eivät vain roiku, vaan niissä on jokin idea) on eniten vaikutusta ulkonäköön ja oloon. Niinpä näytän paremmalta lyhyemmillä ja harmaantuvilla hiuksilla kuin pitkillä ja selässä roikkuvilla, juuri värjätyillä hiuksilla. Toki voisin sekä värjätä että pitää hiukset lyhyempinä, mutta niin kuin jo todettu, en kaipaa värjäystä juuri nyt.
Se, miten harmaisiin hiuksiin ainakin ennen suhtauduttiin, johtuu täysin vanhoista tottumuksista ja yleisesti hyväksytyistä uskomuksista. Yhä on kulttuureita ja maita, joissa harmaantumista pidetään häpeällisenä (esim. Kiina). Harmaa tarkoittaa elotonta, vanhaa, kulahtanutta. Ennenaikaisen harmaantumisen väitetään joskus johtuvan jopa ihmisen terveydentilasta, eli harmaantuva on toisin sanoen sairas, vaikka harmaantuminen johtuu valtaosalla ihmisistä yksinomaan geeneistä.
Onneksi tuli tämä trendi:
Tiedä sitten, kuinka muodikas minusta tulee. Totta puhuen en välitä useistakaan trendeistä, mutta joskus ne avaavat silmät makuasioille, joita ei kuitenkaan ennen kohdeltu makuasioina, vaan väistämättöminä totuuksina. Ja näitä totuuksia on mm. se, että harmaat näyttävät aina kamalilta ja ne tulisi siksi värjätä piiloon.
Kai näissä hiusasioissakin on vain kyse siitä, mihin tottuu ja silmittyy. Pitkää juurikasvuakin pidettiin joskus yhtenä pahimmista hiusmokista, ja nykyään näemme tällaista:
Juurikasvu saa rehottaa vaikka kuinka pitkänä. Mitä pidempi juurikasvu, sitä trendikkäämpi on?
Mielestäni tämän päivän tukkamaailmassa harmaantuvat hiukset eivät yksinkertaisesti pysty kauhistuttamaan ketään!
Juuri laittoi serkun tyttö (20 ja risat) ylpeänä kuvan itsestään FB:iin, kun oli värjännyt ”granny hair”in… Eikä sulla tosiaan päältä päin näe, että ne olisi harmaat. Ja väliäkös sillä, jos on itse sinut tukkansa (tai minkä vaan muun ulkonäköasian) kanssa.
TykkääTykkää
Kiva kuulla, että granny hair vetoaa muihinkin kuin Googlen kuvahaun naisiin! :)
Kauttaaltaan harmaat/hopeiset/valkoisen harmaat hiukset voivat omasta mielestäni olla upeat, mutta jos sellaiset haluaa luonnollisesti eli harmaantumalla, prosessi voi kestää vuosikymmeniä. Ja niiden vuosikymmenten aikana hiusten seassa on sekä harmaita että omaa alkuperäistä väriä, mikä ei välttämättä näytä lainkaan niin coolilta kuin eri mallien täysin harmaat hiukset. Siksi juuri onkin mukava pohtia, voiko myös sellaisilla hiuksilla rokata aina yhtä kovaa, vai pitäisikö keksiä jossain vaiheessa jotain muuta. ;)
TykkääTykkää
Mä seurasin yhtenä kesänä erään työkaverin, noin nelikymppisen naisen, hiusten harmaantumista, ja musta sillä oli kesän lopussakin upea tukka, vaikka muutos oli hurja. Sille sopi se harmaa hyvin, ja se näytti vain sitä paremmalta, mitä enemmän sitä harmaata hiusta oli. Joillekin harmaantuminen voi olla pahakin kriisi, mutta toisaalta niin on synttäritkin, ja musta ne on enemminkin positiivisia asioita. Vaihtoehto kun on, ettei harmaannu/vanhene. Paljon on kuitenkin siitä omasta suhtatumisesta kiinni, ja jos olo on harmaantuvassa tukassa hyvä, kyllä se näkyy ulospäin.
TykkääTykkää
Kiva kuulla tällaisista onnistuneista harmaantumisista! :) Oma huomioni kiinnittyy nykyään automaattisesti harmaantuviin päihin, ja olenkin nähnyt tämän postauksen kirjoitettuani jo kaksi kauniisti harmaantuvaa kuontaloa. Olen koko ajan vakuuttuneempi siitä, että harmaat voivat näyttää hyviltä.
Monella harmaantuminen tosiaan kulkee käsi kädessä ikääntymisen kanssa. Minulla ei näin ole, koska aloin löytää täysin valkoisia hiuksia päästäni 19-vuotiaana, eli hyvin nuorena millä tahansa mittapuulla. Siksi en ole koskaan yhdistänyt omia harmaitani vanhuuteen, ja kaiken lisäksi harmaannun (tuskallisen) hitaasti; jos sama tahti jatkuu, minulla ei ole tuota täysin harmaata trendilookkia edes vielä 50-kymppisenä. ;-D
TykkääTykkää