Tähän englannin osaamiseni huipentui

Vaihtoehtoinen otsikko tälle jutulle: Testaa irkkuenglannin taitosi (todellisuudessa corkin taitosi)!

Irlannissa ollessani mainitsin pari kertaa turhautumisestani irlanninenglantia kohtaan blogini kommenteissa. Turhautuminen oli suurinta kämppisteni kanssa, ja koin ymmärtäväni kaikkia muita heitä paremmin. Kaikkiin muihin lukeutui kämppisten tyttöystävät, paikalliset lapset, eri myyjät ja radiossa juttelevat ihmiset. Päättelin ymmärrysvaikeuksien johtuvan siitä, että mitään yleistä irkkuaksenttia ei tietenkään ole aivan niin kuin ei ole mitään yhteistä suomimurrettakaan, vaan yhden maan sisälle mahtuu todella monia eri murteita, ja Corkissa puhutaan hyvin omalaatuisella tavalla (vuokraisäntäni oli syntyperäinen corkilainen, ja myös toinen kämppikseni oli Irlannin eteläosista).

Yllä irlantilainen koomikko imitoi Corkin murretta ja sanoo siitä mm. ”Just join in whenever you recognise a word”.

Turhautumistani lisäsi merkittävästi se, että oma koulutukseni on nimenomaan englannin kielessä. Opiskelin runsaasti kielitiedettä ja eri ”englanteja”, valtaosa opettajistani oli englannin natiivipuhujia eri puolilta maailmaa, ja kävin myös sellaisilla kursseilla, joilla keskityttiin yksinomaan aksentteihin ja murteisiin. Luonnollisesti englanti ei osaltani jäänyt opiskeluihin, vaan se on ollut myös työtäni sen lisäksi, että olen tarvinnut sitä maailmalla. Minähän käänsin ennen elokuvia ja tv-ohjelmia, ja jo pelkästään siinä genressä sain kääntää mm. amerikan-, kanadan- ja australianenglantia brittienglannin lisäksi. Ei siis ihme, että ymmärtämättömyys potutti minua Irlannissa, missä en myöskään kokenut kielitaitoni juurikaan kehittyvän. Nyt tiedän, mistä se johtuu! Ei voida puhua kielitaidon kehittymisestä silloin kun toiset puhuvat kieltä, joka on itselle täysin vieras.

Corkin kieli ei nimittäin ole englantia, ja alla puhuva corkilainen kuvaakin sitä osuvasti näin: corkilaiset puhuvat liian nopeasti, corkin kieli on täynnä keksittyjä sanoja, ja corkia voi puhua englantia osaavien keskuudessa niin, että he eivät ymmärrä siitä mitään. Videossa mies kertoo englanninkieliset käännökset muutamille corkilaisille ilmaisuille. Parhaat viisi ja puoli minuuttia ikinä! :-DDDD Niille, jotka eivät jaksa katsoa videota, mutta haluavat saada käsityksen siitä, miltä corkin murre kuulostaa, suosittelen hyppäämistä kohtaan 3:51. Hatunnosto sille, joka ymmärtää virkkeen!

Itse olin analysoinut corkia mielessäni näin: hyvin sotkuista ja laiskaa, sanat katkaistaan kesken, ne räjähtävät suuhun puhumisen puolivälissä, jossa loputkin imaistaan takaisin kurkkuun. Corkilaisten kanssa ei voi puhua ULOSannista, kun sanat hädin tuskin näkevät päivänvaloa. Se vähä, mikä pääsee suusta ulos, kuulostaa paikoitellen kollikissan maukumiselta. Ilokseni lukuisat irlantilaiset kuvaavat murretta yllättävän samalla tavalla, joskin eri sanankääntein; mm. kissan maukuminen on kauniimmin sanottuna melodista tai laulullista puhetta.

Kaikista vaikeuksista huolimatta satuin siltikin saamaan juhlallisen lopun, ja englannin osaamiseni Corkissa huipentui näin:

Ystäväni ja minä kävelimme kadulla. Meitä vastaan käveli isokokoinen mies, joka katsoi maahan, eikä siksi nähnyt meitä. Mies ei myöskään kuullut tuloamme, minkä vuoksi hän säikähti, kun olimme jo kohdalla ja aloimme väistää häntä. Pysähdyimme hetkeksi miehen eteen hänen selittäessä jotain aivan käsittämätöntä, ja hetken luulimmekin hänen olevan humalassa. Kysyin ystävältäni, tajusiko hän mitään, johon hän vastasi kieltävästi. Niinpä vain sanoin miehelle sorry pari kertaa ja käytin ilmeitä ja elekieltä ilmaistakseni, että tarkoituksemme ei ollut pelästyttää ja että en valitettavasti ymmärrä enkä osaa auttaa häntä. Jatkoimme matkaa. Aloin heti kelata tilannetta. Olin erottanut puheesta tasan kolme sanaa: bill, feet ja please. Mitä vain kolmesta sanasta voi päätellä? Jostain kummasta sen keksin. Mies oli sanonut: ”Could you wear bells in your feet, please?” Se oli siis vitsi! Mies viittasi hiljaiseen kävelyymme ja toivoi, että meillä olisi kellot jaloissamme, jotta hän olisi voinut kuulla tulomme. (Corkissa i- ja e-kirjaimet usein sekoitetaan, eli bell tosiaan voidaan lausua bill ja mm. sanalla meddle (suom. sekaantua) tarkoitetaankin sanaa middle.) Voi että, mitkä henkiset seläntaputukset annoin tuosta oivalluksesta itselleni; koodin murtaminen ja vitsin tajuaminen – vain noin sata metriä liian myöhään.

Mainiona loppukevennyksenä yllä on kunnon pikaopas eri irlanninenglannin murteisiin. Cork kuulostaa hyvin todenmukaiselta, heti tuli muistot mieleen!

16 ajatusta artikkelista “Tähän englannin osaamiseni huipentui

  1. Juanita

    Luulisi että kääntäjänä ottaisit moisen haasteen ilolla ja mielenkiinnolla vastaan? Vaikuttaa siltä että omien taitojen vajavaisuuden myöntäminen otti koville..

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Niin, kielellisille lisähaasteille voi joskus olla paikkansa. Tällä kertaa minulle toi tarpeeksi haasteita unettavaksi käynyt työ, jatkuva riittävän unen ja vapaa-ajan puute, sade ja kylmyys, Suomeen jäänyt rakas mies ja kuolemaa tekevä äiti.

      Tykkää

      Vastaa
  2. Vintagella

    Hyviä esimerkkejä tuossa tokassa videossa, hiljaista olisi ollut meikäläisen elo siellä! Vitsin tajuaminen sata metriä liian myöhään kuulostaa silti tutulle, joskus käy niin ja sitten lähinnä harmittaa, kun ei enää voi kommentoida siihen mitään.

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Niin hurjaa tuo corkin kieli on, että se todella vetää hiljaiseksi. :-D

      Olisi kyllä ollut niin mukava saada vastattua vitsiin, mutta sentään parempi myöhään kuin ei milloinkaan, tajuamisen kanssa nääs!

      Tykkää

      Vastaa
  3. Vivi Vinna

    Olipas mielenkiintoinen postaus! :) En itse tajunnut tuosta corkista mitään, muuta kuin tosiaan muutaman yksittäisen hassun sanan. Mutta minua lohduttaa, kun et siekää, vaikka olet englantia opiskellut. Onnittelut muuten tuosta vitsin tajuamisesta! :) Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! ;)

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Kiva, että pidit postauksesta! Ajattelin, että tällainen voisi olla hauska muillekin, vaikka ei Corkin suuntaan koskaan eksyisikään.

      Ihana Corkissa käynyt ystäväni oli sitä mieltä, että olin kuin olinkin alkanut poimia corkia paremmin korviini kuin mitä itse olin halukas myöntämään, mutta olenkin kielen suhteen aikamoinen perfektionisti. Kävin onneksi lopulta kämppisten kanssa monia pitkiäkin keskusteluja täydellä ymmärryksellä, mutta murteen erikoisuus ei koskaan lakannut hämmästyttämästä, ja keskenään kämppikset puhuivat vielä sotkuisemmin, tv:n aina pauhatessa taka-alalla.

      Oi kiitos, vitsin tajuaminen todella lämmitti mieltä, varsinkin kun mies oli käsittämättömän puheen lisäksi muutenkin vähän sekaisin. :)

      Tykkää

      Vastaa
  4. Menninkäinen

    Tää kuulosti nin tutulta! Muuttaessani Kanarialle takanani oli 12 vuotta espanjan opintoja. Kun sitten lähdin ensi kertaa mieheni kanssa treffeille, en illan aikana suoraan sanottuna tajunnut hänen puheestaan puoliakaan. Ja minä olin kuitenkin suht alusta alkaen puhunut ”kevyellä” kanarian murteella. Oli tosi raivostuttavaa, kun yhtäkkiä et tajunnutkaan mitään.

    Kanariaakin voi halutessaan puhua juuri kuvailemallasi tavalla; laiskasti, sanojen loput niellen ja käyttäen ilmaisuja, joita muut espanjankieliset eivät ymmärrä. Täytyypä katsoa oikein ajan kanssa nuo corkin kielen videot; saa nähdä saako mitään selvää!

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Aivan mahtava tarina ja juuri sitä, mitä tarkoitin! :D

      Miten edes ”valmistautua” tuollaiseen tilanteeseen paremmin, kun sinulla oli noin vahva osaaminen ja vieläpä nimenomaan kanarian murteeseen? Näemmä kielellä ja murteella ei ole kauheasti edes väliä, jos keskustelukumppani ei välitä vähääkään artikuloinnista. Ajan kanssa häntä oppii ymmärtämään, mutta silloin kyse ei niinkään ole kielitaidon paranemisesta, vaan kielikorvan hioutumisesta juuri tietyn ihmisen puheen ymmärtämiseen.

      Nuorempana minulla oli sellainen supisuomalainen ystävä, joka puhui niin nopeasti, että sain ystävyytemme alkuvaiheessa yhtenään vastata ”mitä?” hänen jutuilleen. Muutamassa viikossa opin ymmärtämään häntä, ja seurasin mielenkiinnolla, kuinka kaikki uudet tuttavuudet vastasivat hänen jutuilleen ”mitä?” eivätkä saaneet usein apua toistostakaan. Saman huomasin välillä myös Corkissa: toistaminen ei auta, jos keskustelukumppani ei tajua edes pyydettäessä puhua tippaakaan selkeämmin!

      Tykkää

      Vastaa
  5. myco2quota

    Kuulostaa minustakin tutulta. Asuin pari vuotta Tanskassa ja siellä tuli myös yllätyksenä, miten vähän ymmärsin puhetta, vaikka osasin ruotsia mielestäni aika hyvin. Kyseessä on tietysti eri kielet, mutta kirjoitettua tanskaa olin ymmärtänyt etukäteen hyvin. Suomessa ruotsin tunneillakin oli annettu ymmärtää, että ruotsilla pärjää kaikissa pohjoismaissa. Nykyään en pärjään ruotsillani edes Ruotsissa 😃

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Onpa kiva kuulla tällaisestakin kokemuksesta! :) Siinä on tosiaan paljonkin samaa kuin omassani, ja pidetäänhän corkiakin videolla eri kielenä kuin englantia. ;)

      Eikös Tanskasta usein sanota, että pohjoisessa pärjää hyvin ruotsilla, kun taas etelässä tanska alkaa kuulostaa enemmän saksalta? :) Alueellisia murre-eroja mahtuu siis niinkin pieneen maahan reilusti. Kyllä se aina tuntuu tulevan enemmän ikävänä kuin mukavana yllätyksenä, ettei ymmärräkään hyvin kieltä, jota tietää osaavansa. Kielitaidon rapistuminen on myös harmillista, joskin väistämätöntä, jos kieltä ei enää käytä samoin kuin ennen. Onneksi kielitaito myös palaa helposti silloin kun kielestä on vankat pohjatiedot. :)

      Tykkää

      Vastaa
      1. myco2quota

        Kööpenhaminassa ja lähistöllä ymmärretään hyvin ruotsia, joten oman asiansa saan kyllä hyvin perille, mutta vastauksesta ei välttämättä saa mitään tolkkua 😃 Lähempänä Saksaa puhe menee vielä epäselvemmäksi, eivätkä kööpenhaminalaisetkaan kuulemma aina ymmärrä sitä. Suomessa kuitenkin ihmiset ymmärtävät toisiaan murteista huolimatta, vaikka kaikkia sanoja ei aina tietäisikään.

        Tykkää

      2. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

        Ilahduttavaa, että edes Kööpenhaminassa todella pärjää ruotsilla. On kyllä aina yhtä ärsyttävää, kun vastauksesta ei saa selvää.

        Saksan kielen vaikutus tanskaan etelämmässä on siis sekin puhdas fakta, hyvä tietää. :)

        Olen Suomessakin kuullut parista tapauksesta, jossa toisen suomenkielisen ymmärtäminen on hankalaa. Kuuluisa on mm. raumalainen sanonta ”San snääki mnuu mnuuks, ni mnääki sano snuu snuuks”. Raumalaista ja netistä löytynyttä on myös tämä: ”Tleestis snääki vauhkottlema stää Julkkis-Galleriaha! …. traditsuuni ja uudema sorttiset taitte lyäväk kätt tuarema musiikim belamisen gans”. (Lähde: https://issuu.com/marvagroup/docs/raumlaine_2014) Aika hurjaa suomea tuokin! :D

        Tykkää

  6. myco2quota

    Kööpenhaminassa ja lähistöllä ymmärretään hyvin ruotsia, joten oman asiansa saa hyvin perille, mutta vastauksesta ei välttämättä saa mitään tolkkua 😃 Jyllannissa tanska muuttuu vieläkin epäselvemmäksi, eivätkä kööpenhaminalaisetkaan kuulemma aina ymmärrä sitä.
    Kielitaidon rapistuminen on kyllä todella ärsyttävää ja se tapahtuu ainakin omalla kohdallani todella nopeasti, jos kieltä ei pääse käyttämään.

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Muu kommentin osa tulikin jo perille, mutta tässä oli vielä maininta kielitaidon rapistumisesta. Kielet tosiaan tuntuvat vaativan aika reilua ja laajaa käyttöä, jotta kielitaito pysyy yllä. Onneksi nykyään on esim. YouTube ja yleensäkin netti, josta voi hakea materiaalia vaikka millä kielellä, ja siten yrittää pitää yllä tiettyjen kielten kielitaitoa, mutta tokikaan mikään ei ole sama asia kuin tietyllä kielialueella asuminen ja oleminen. Kirjallista osaamista voi onneksi parantaa missä vain, mutta puhumisen kanssa on toisin.

      Tykkää

      Vastaa
      1. myco2quota

        Ai ensimmäinenkin kommenttikin tuli perille. Luulin että netti katkesi ja kommentti katosi taivaan tuuliin, kun se vain katosi näkyvistä, enkä sitten jaksanut heti uudestaan kirjoittaa 😃
        En tiedä tuleeko tanskan epäselvyys saksasta vai mistä, kun saksalaiset puhuvat mielestäni aika selkeästi. Ehkä tanskalaiset vain haluavat puhua omaa salakieltään ilman että ruotsalaiset ja norjalaiset ymmärtävät 😃
        Onneksi Suomessa kuitenkin melko harvoin tulee tilanteita, ettei ymmärtäisi toisen suomenkielisen puhetta. Joitakin sanoja olen joskus joutunut kysymään. Noista esimerkeistäsi en kyllä tajunnut oikein mitään 😃

        Tykkää

      2. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

        Kivempi aina niin päin, että kommentti tulee perille sen sijaan, että häviää, jälkimmäinen kun on niin paljon yleisempää nettiongelmien aikana, ja aina yhtä harmillista!

        Tanskalaisilla voi hyvinkin olla oma salakielensä, samoin kuin raumalaisilla Suomessa. :) On nimittäin totta, että useinkaan ei kuule käsittämätöntä suomea, vaikka joillain murteilla pystyykin tuottamaan puhetta, josta monikaan ei tajua juuri mitään. :D

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s