Tuulesta temmattu tärkkelysintoleranssi

Hyvin pian sen jälkeen, kun olin alkanut kirjoittaa tärkkelysruokavaliosta viime vuoden keväänä, sain kuulla kommenteissa sellaisesta ilmiöstä kuin tärkkelysintoleranssi. Kommentoija itsekin arveli, että koko ilmiö voi olla ”tuulesta temmattu”, mutta oli silti kiinnostunut siitä vatsaongelmiensa vuoksi. En ollut koskaan kuullutkaan tärkkelysintoleranssista, ja olin muutenkin skeptinen sitä kohtaan, sillä olinhan hiljattain alkanut perehtyä tärkkelysfilosofiaan ja kirjoittanut siitä laajan esittelyn. Olin myös julkaissut McDougallin kirjasta karttakuvan, joka kertoo, kuinka monta tuhatta vuotta ihmiskunta on elänyt tärkkelyksellä. Se ei tietenkään olisi mahdollista, jos ihmisten ruoansulatus ei sietäisi tärkkelystä.

starch eaters throughout history

Pari päivää sitten näin ensimmäistä kertaa maininnan tärkkelysintoleranssista lehdessä. Juttu on Luontaisterveys-lehden takakannesta (6/2015) ja löytyy alta kokonaisuudessaan (suurenee klikkaamalla). Artikkeli ei kerro tärkkelysintoleranssista sen enempää (pian selviää, miksi), mutta muuten siinä keskitytään laajasti tärkkelykseen. Alkuperäinen tavoitteeni oli kommentoida juttua vain muutamalla virkkeellä, mutta eihän siitä mitään tullut, kun luin jutun pariin kertaan ja näin, miten hakoteillä siinä ollaan. Lopuksi googlasin ruotsalaistutkimuksen, josta jutussa kerrotaan, ja havaitsin, että kirjoittajan tekemä johtopäätös on mennyt vielä pahemmin pieleen kuin olisin ensin voinut uskoakaan. Jutun kirjoittaja Tapani Lahti on luontaistuoteyrittäjä, ei lääkäri tai ravitsemusalan asiantuntija.

Luontaisterveys-artikkeli

Käyn alla läpi kaikki jutusta löytämäni ongelmakohdat.

1. Syy-seuraussuhde on pielessä. Artikkelissa puhutaan tärkkelyksen syömisestä kasvisten ja hedelmien ”kustannuksella”. Miksi tärkkelystä syötäisiin kasvisten kustannuksella? Se, että syö tärkkelystä, ei tietenkään tarkoita sitä, että kasviksia ja hedelmiä syödään vähän. Mistään ei voida vetää sellaista johtopäätöstä. Usein tutkimuksissa havaitaan, että nimenomaan kasvissyöjät, jotka syövät keskimäärin enemmän hiilihydraatteja ja tärkkelystä kuin sekasyöjät, syövät myös enemmän kasviksia ja hedelmiä kuin kaikkea syövät kanssaeläjät.

2. Jutussa sanotaan, että ”pastat, pitsat, makaronit, pullat, sämpylät, ruisleivät jne.” eivät vähennä suolistosyövän riskiä. Miksi niiden tarvitsisikaan yksinään vähentää? On hassu olettamus, että esim. pullaa syömällä suolistosyövän riski pienenisi. Jos jokin ruoka ei pienennä syöpäriskiä, se ei tarkoita sitä, että sama ruoka automaattisesti LISÄÄ syöpäriskiä. Myös neutraali vaihtoehto on olemassa.

3. Miksi tärkkelys ja kasvikset kilpailevat toistensa kanssa? Miksi niistä pitäisi valita vain toinen? Tärkkelyksellä ja kasviksilla on omat tehtävänsä ja ne täydentävät toisiaan. Esim. kaura on pullollaan kivennäisaineita (mm. kalsiumia, magnesiumia, rautaa ja sinkkiä) ja siinä on yllättävän paljon proteiiniakin, mutta ei riittävän suuria määriä monia vitamiineja. Kasviksista ja hedelmistä puolestaan saa paljon vitamiineja. On siis hyvä idea syödä puuron kanssa vaikka marjoja sen sijaan, että aamiainen koostuisi pelkästä vihanneskulhollisesta.

4. Tärkkelysintoleranssi on lainausmerkeissä jopa artikkelissa itsessään! Englanniksi googlaamalla tärkkelysintoleranssia ilmenee lähinnä keliaakikoilla. Yksi allergiasivusto mainitsee, että eurooppalaisista yhdellä 5 000 ihmisestä on sokeri- ja tärkkelysintoleranssi.

5. Artikkelin loppupuolella ei enää puhutakaan tärkkelyksestä, vaan vehnästä ja viljasta. Tämä on totta kai hämäävää, koska peruna, bataatti, riisi ym. ovat kaikki tärkkelystä. Olisiko juttu kannattanut otsikoida toisin ja keksiä ”tärkkelysintoleranssillekin” jokin muu nimi, jos/kun puhutaankin vain viljoista?

6. Miksi viljakuitujen täytyisi yksinään taistella syöpää vastaan, ja kun ne eivät siinä onnistu, ne ovatkin sen jälkeen syöpäriskiä lisäävää ravintoa?

7. Jutussa sanotaan, että ruotsalaistutkimuksen tarkoitus oli selvittää ”ravinnon ja suolistosyövän todelliset yhteydet”. Jos se olisi totta, silloin ei ole mitenkään mahdollista, etteivät punainen liha ja jalostetut lihatuotteet nousseet tutkimuksessa esiin suurimpina suolistosyövän aiheuttajina. Miksei jutussa siis puhuta lihasta mitään?

8. Artikkelissa sanotaan, että hedelmien ja vihannesten syöminen liittyy pienempään syöpäriskiin. Se on hyvä, odotettu ja muun tutkimustiedon kanssa yhtenäinen havainto. Mutta miten se liittyy tärkkelykseen? Tärkkelys ja kasvikset eivät yhäkään sulje toisiaan pois.

9. Johtopäätelmässä tehty virhe on kaikista pahin: Lahden mukaan runsaasti tärkkelystä syövällä ihmisellä, joka syö niukasti kasviksia ja hedelmiä, on ”suurin riski sairastua suolistosyöpään”.

Löysin jutussa viitattavan ruotsalaistutkimuksen abstraktin. Siinä todetaan selvästi, että

We observed no association between colorectal cancer risk and the consumption of cereal fiber, even at amounts substantially greater than previously examined, or of non-cereal fiber. Conclusions: Individuals who consume very low amounts of fruit and vegetables have the greatest risk of colorectal cancer. Relatively high consumption of cereal fiber does not appear to lower the risk of colorectal cancer.

Toisin sanoen viljakuitu tai muu kuitu ei vaikuta suolistosyöpäriskiin suuntaan tai toiseen. Niillä, jotka syövät kaikista vähiten kasviksia ja hedelmiä, on suurin riski sairastua suolistosyöpään, millä puolestaan ei ole mitään tekemistä tärkkelyksen kanssa.

tarkkelysta ja kasviksia

Loppujen lopuksi jutussa on kyse kirjoittajan omasta näkemyksestä. Koska hänen oma suhtautumisensa tärkkelykseen on negatiivinen, tärkkelyksestä olisi mukava saada syntipukki jopa silloin, kun se ei liity tutkimukseen ollenkaan tai tuo täysin neutraalin tutkimustuloksen. Kuinka moni artikkelin lukija jaksaa analysoida tekstiä ja mennä lukemaan siinä kerrottavasta tutkimuksesta tarkemmin? Hyvin harva. Niinpä valtaosa lukijoista jää siihen käsitykseen, että tärkkelys on syöpää aiheuttavaa myrkkyä. Kun siis lukee jotain, mitä itsekin epäilee tuulesta temmatuksi, hälytyskelloja on todella syytä kuunnella. Tärkkelys on terveellistä, ravitsevaa ja täyttävää, edullista ja usein kotimaistakin. Luulisi, että niin mahtava ravinto saisi vähän enemmän kiitosta ja arvostusta osakseen.

2 ajatusta artikkelista “Tuulesta temmattu tärkkelysintoleranssi

  1. miina

    Itse jo vastasit kysymyksiisi: luontaistuoteyrittäjän tehtävä on myydä lisäaineita ym. nappeja niille herkkäuskoisille, jotka eivät välitä syödä terveellistä ja monipuolista tärkkelyspitoista ruokaa kasviksilla höystettynä. Heille uskotellaan, että keinotekoiset lisäaineet korvaavat kehnon ruokavalion puutteet. Bisnes on bisnestä luontaistuotealallakin…

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Noinhan se totta kai on. Silti harmittaa, että luontaistuotealakin on tällä lailla ”mätä”. Sitä toivoisi, että luontaistuotteita ei tarvitsisi myydä valheiden avulla. Nehän voisivat toisinaan olla varteenotettava vaihtoehto sille ylilääkitsemiselle, mitä Suomessakin harrastetaan. Mutta ei, sen sijaan kirjoitetaan kehno teksti ja vääristetään johtopäätös pahimmalla mahdollisella tavalla. En sitä paitsi usko, että luontaistuotteista löytyy mitään nappia tärkkelyksen väitetyn syöpäriskin torjumiseen, vaikka tokihan artikkelin vieressä on heti mainos tuotteesta, joka auttaa sulattamaan ”tärkelyksen” (juuri noin kirjoitettuna)! Niin sen täytyy olla, että kun kenelläkään ei ole aitoa tarvetta ostaa tiettyä tuotetta, sitä on pakko yrittää myydä väärän tiedon avulla, mikäli tällaista bisnestä haluaa alkujaankaan tehdä.

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.