Tullako kaapista ulos?

Näin pari päivää sitten pitkästä aikaa yhden ystävän, jonka olin nähnyt viimeksi kevättalvella. Oli kiva jutella kaikenlaista; olemme tunteneet 10 vuotta ja olemme muutamaa eroavaisuutta lukuun ottamatta hyvin samanlaisissa elämäntilanteissa mm. avioliiton ja lapsien puuttumisen suhteen. Vain hetkeä ennen kuin olimme sanomassa heipat ja lähtemässä omiin suuntiimme, ystäväni muisti kysyä, teenkö nykyään samoja hommia kuin ennenkin (mm. käännöstöitä). Vastasin, että joitain yksittäisiä töitä oli ollut. Minua harmitti kuitenkin se, etten voinut kertoa ystävälle, mitä oikeasti teen säännöllisesti ja tavoitteellisesti viikoittain. Koska olen alusta alkaen pitänyt blogiani salaisesti, en ole kertonut siitä edes ystävilleni.

blogi

Minulta on viimeisen vuoden aikana kysytty monta kertaa milloin missäkin ja kenenkin taholta, mitä töitä teen. Vastaan aina samalla tavalla: teen freelancerina käännöksiä silloin kun töitä on tarjolla. Vaikka se on täysin totta, välillä tuntuu älyttömältä olla kertomatta blogista, jos/kun olen käyttänyt sillä viikolla esim. 30 tuntia blogijuttujen suunnitteluun, kirjoittamiseen, kuvien ottamiseen ja käsittelyyn ja muiden blogien lukemiseen/kommentointiin. Saatan myös olla todella innoissani kirjoittamistani aiheista, jolloin on typerää, etten voi jakaa innostustani muiden kanssa. Miksi ylipäänsä olen pitänyt blogiani salaisesti ja miksi se on niin tärkeää?

Se johtuu kaiketi vain muutamasta henkilöstä (lue: ex-kumppaneista), joilta olen halunnut pysyä piilossa. Jouduin aikoinaan muuttamaan osoitteeni ja puhelinnumeroni salaisiksi, jotta sain olla rauhassa heidän yhteydenotoiltaan. Menipä yksi tyyppi loukkaamaan yksityisyyttäni jopa rikollisin keinoin. Minulla ei ole koskaan ollut profiilia missään sosiaalisen median palveluissa, jotta juuri nämä ihmiset eivät pääsisi seuraamaan elämääni. Mutta toisaalta en kyllä antaisi muutaman ihmisen muuttaa käyttäytymistäni niin voimakkaasti; jos kutsumus oman elämän jakamiseen esim. Facebookissa olisi joskus ollut valtava, olisin kyllä varmasti liittynyt Faceen omalla naamalla ja nimellä. Se on silti varmaa, että päätin pitää blogiani salaisesti paljolti menneisyyden kokemuksien takia.

Takaisin ystävääni. Päätin lopettaa hölmöilyn ja kertoa hänelle, että minulla on blogi, jota olen pitänyt jo lähes vuoden. Sanoin hänelle, että koska bloggaan anonyymisti, en voi kertoa, mitä blogia pidän. Annoin hänelle siis vain kaksi sanaa: blogi ja anonyymi. Mitään muuta en kertonut, emmekä olleet myöskään jutelleet tapaamisen aikana sanallakaan mistään yleisimmistä aiheistani (esim. tärkkelyksestä, vegaanisesta ruoasta yleensä, kasviväreistä tms.). Myöhemmin saavuttuani kotiin päätin googlata sanat ”blogi anonyymi” (ilman lainausmerkkejä) ja varmistaa, ettei oma blogini näy tulosten joukossa. Tietysti täytyi käydä niin, että Mielekäs miellekartta on ensimmäisten hakutulosten joukossa!

blogi anonyymi

Tämä tarkoittaa sitä, että jos ystäväni olisi vähänkin utelias blogini suhteen (itse varmasti olisin, jos joku ystäväni paljastaisi bloganneensa jo lähes vuoden), hän löytäisi sen hyvin helposti. Hänen ei edes tarvitsisi löytää kuvia silmistäni tai vartalostani (jotka nekin löytyvät hyvin helposti) vaan pelkkä blogin kuvaus ja mm. koulutukseni riittäisi kertomaan hänelle, että Mielekäs miellekartta todella on juuri minun blogini. Niinpä tulin tahtomattani kaapista ulos antamalla hänelle vain kaksi sanaa: blogi ja anonyymi. Ne ovat niin tavallisia ja yleisiä sanoja, etten olisi uskonut paljastuvani niillä. Olisi ollut aivan eri asia, jos olisin maininnut esim. sanat ”tärkkelyksellä terveeksi ja timmiksi”. Siinäkin on vain kolme varsinaista sanaa, mutta koska koko käsite on minun keksimäni, noilla sanoilla voi päätyä vain minun blogiini. Mutta että pelkällä anonyymillä blogilla? En ollut tajunnutkaan, että Google rankkaa blogini niin ylös vain kahdella, tuiki tavallisella sanalla. Suomenkielisiä blogeja on sentään satojatuhansia, ja niiden joukossa on tuhansia anonyymejä blogeja.

Harmittaako minua nyt mahdollinen paljastumiseni? Ei ollenkaan! Tunnen, että tällaiselle oli jo korkea aika, vaikka paljastuminen tulikin täytenä yllätyksenä. Bloggaamiseni on ollut haasteellista siksikin, että olen joutunut kasvattamaan blogin kävijämääriä puhtaasta nollasta, koska valmiita lukijoita ei ollut, kun en kerran kertonut blogista juuri kenellekään. Hiljalleen siihen asiaan alkaa tulla muutos.

Vastauksena ystävälleni: tätä siis olen tehnyt jo aika kauan. 😍

6 ajatusta artikkelista “Tullako kaapista ulos?

  1. Veera

    Heipparallaa!
    Mielenkiintoinen teksti. Olen hyvin harmissani, että kohdallesi on sattunut moisia kumppaneita. Mustasukkaisuusrikokset ovat Suomessa pelottavan yleisiä. Ymmärrän, että aihe mietityttää.
    Googlesta sen verran, että ymmärtääkseni (olen nähnyt Ylellä dokkarin aiheesta!) googletetut aiheet tulevat näkyviin hakijan aikaisempien hakujen ja vierailtujen sivujen perusteella. Ystävälläsi on siis varmasti aivan eri tulokset!

    Ps. Kivaa viikonloppua <3

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Heippa!

      Joo, onhan se toki harmillista, että menneisyyteen mahtuu kaikenlaista hölmöä. Onneksi jo monta vuotta on ollut paljon kivempaa. :)

      Kuin tilauksesta Yle on juuri kirjoittanut Googlesta ja sen hakukäytännöistä pitkän artikkelin: http://yle.fi/uutiset/mita_tapahtuu_kun_googlaat_lue_tama_ja_seitseman_muuta_tietoa_hakukoneista/8380016

      Tuo, mitä kirjoitit hakutuloksista, on totta (artikkelinkin mukaan), mutta hakutulosten suodattumiseen liittyy monta muutakin asiaa. Artikkelissa kysytään ”Miten hakutulosten paremmuusjärjestys syntyy?” ja vastaus kuuluu näin:

      ”Kun saat hakuosumat ruudullesi, puolessa sekunnissa enterin painamisesta, osumien järjestys on tarkan suodattamisen tulos. Google kysyy löytämiltään osumilta yli 200 kysymystä. Montako kertaa hakusana esiintyy tällä sivulla? Sisältyykö sana otsikkoon tai sivun osoitteeseen? Onko sivun takana luotettava taho vai onko kyseessä epämääräinen keskustelupalsta tai jopa roskaposti? Kuinka syvällä sivujen rakenteessa osuma sijaitsee? Onko sivulla kuvia? Kuinka usein muut käyttäjät ovat valinneet sivun nähtäväkseen samaa asiaa hakiessaan?”

      Kokeilin samaa hakua kahdella muulla serverillä/tietokoneella, ja toisella kerralla blogini oli kolmantena, toisella kerralla viidentenä hakutuloksena (2. sijoituksen sijaan). Anonyymi bloggaaja -juttuani on luettu kohtuullisen paljon, ja myös sillä on merkittävä rooli hakutulosten järjestykseen. Näiden tietojen valossa ei vaikuta todennäköiseltä, että joku ei saisi blogiani ollenkaan eteensä, vaikka käyttäisi juuri samoja hakusanoja. :)

      Ihanaa viikonloppua myös sinulle!

      Tykkää

      Vastaa
  2. heidi

    Ikävät aikaisemmat kokemukset muokkaavat tunnetusti ihmismieltä. On tietysti niitäkin, jotka eivät sellaisista opi. Tässä mielessä anonyymius on tietysti täysin perusteltua.

    Miten aiot toimia tämän ystäväsi kanssa, josta kirjoitit? Jos hän on löytänyt blogisi, hän saattaa olla loukkaantunut, ettet ole aiemmin kertonut ja tapaamisellannekin jätit asian kertomisen puolitiehen. Toisaalta jos hän on kerran hyvä ystävä, hän saattaa tietää ex:istäsi ja ymmärtää matalan profiilisi.

    Kai nyt sitten kerrot muillekin ystävillesi? Olisi kiva kuulla, miten he suhtautuvat pitkään vaikenemiseesi. :-o

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Ystäväni onneksi tosiaan tietää menneisyyden kokemuksistani ja ymmärtää siten varmaankin, että anonyyminä bloggaaminen oli minulle luonnollinen valinta. Hän tietää myös kirjoitusharrastuksestani ja lukuisista kirjoituskursseista, joilla olen ollut valmistumisen jälkeen; blogihan on mitä erinomaisin tapa päästä kirjoittamaan, ja kerroin hänelle jo viime keväänä kirjoittavani.

      Juu, aion kyllä alkaa kertoa blogista nyt muillekin. :) Onhan se kieltämättä jännää, koska täällä on asian lisäksi paljon henkilökohtaisia mietteitäni, mutta lähimmät ystävät toki tietävät paljosta muutenkin. Ajattelin, että alan pikkuhiljaa kertoa blogista avoimesti kaikille, jotka varta vasten kysyvät, mitä hommia teen. :)

      Tykkää

      Vastaa
  3. myco2quota

    Olen itse vähän samanlaisessa tilanteessa, etten ole kertonut blogistani ystävilleni, enkä oikeastaan edes tiedä miksi. Minulla ei ole kokemusta vainoajista, mutta jotenkin mieleeni ovat iskostuneet kouluaikaiset opetukset internetin vaaroista ja kuinka siellä voi pilata elämänsä ja uransa. Toisaalta hölmöä siinäkin mielessä, että juuri niiden asioiden parissa haluaisin työskennellä, joista kirjoitan blogissani. Ystäville ja kaikille mahdollisille tutuille blogista kertominen toisi varmasti blogiin myös lisää lukijoita.

    Minuakin kiinnostaisi kuulla myöhemmin, miten ystäväsi ottavat blogiuutisesi vastaan.

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Onpa kiva kuulla toisesta, joka on vastaavassa tilanteessa. Blogimaailmassa meitä on varmasti monia. :)

      Niin, on kyllä todella mielenkiintoista pohtia, miksi blogistaan ei ole kertonut ystäville. Tuosta elämän ja uransa pilaamisesta netissä olen minäkin lukenut ja nähnyt elokuvia. Tosin niihin tapauksiin ehkä liittyy usein esim. koulumaailma ja hyvin nuoria, kypsymättömiä teinejä. Ehkä aikuisen ei ole niin helppo pilata elämäänsä netissä, jos/kun kirjoittaa asiallista blogia? Tosin harva nyt muutenkaan menee itse pilaamaan omaa elämäänsä, vaan sen tekevät kiusaajat. Haluan kuitenkin ajatella, että kun oman blogin sisältö ei ole esim. nakukuvia tai muuta arveluttavaa materiaalia, ihminen on turvassa eikä kenelläkään voi olla mitään näyttöä häntä vastaan.

      Jos omasta blogista paasaisi ihan kunnolla kaikille mahdollisille tyypeille ystävien lisäksi, lukijoita varmasti tosiaan saisi lisää.

      Voin kertoa myöhemmin, miten ystävät suhtautuivat, jos he ylipäänsä reagoivat asiaan oikein mitenkään. :) Minulla on yllättävän paljon sellaisia tuttuja, jotka eivät koskaan lue blogeja, eivät käytä sosiaalista mediaa eivätkä kai oikein muutenkaan hengaile netissä. Kun sellaisille henkilöille kertoo blogista, sillä ei ole mitään vaikutusta suuntaan tai toiseen. Kenties juuri siksi jätin kertomatta heille blogista (ts. ajattelin sen olevan turhaa). Voin kuvitella, että monen muun ystäväpiiri on erilainen ja nykyaikaisempi kuin minun. :-D Tsemppiä sinulle mahdollisen blogipaljastuksen tekemiseen!

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s