Tärkkelyksellä terveeksi ja timmiksi, osa 7: Onko kala terveellistä?

Tärkkelyssarjan seitsemännen osan aiheena on kala ja sen oletettu terveellisyys. Kirjoitusteni perustana toimii John A. McDougallin kirja The Starch Solution (2012).

kalat

Siinä missä punaista lihaa ei pidetä terveellisenä sekaruokavaliossakaan, kala sitä vastoin on väitteiden mukaan lähes parasta ravintoa, mitä ihminen voi itselleen suoda. Kalan maine terveysruokana on niin laajalle levinnyt, että jopa moni kasvissyöjä miettii, onko sen jättäminen turvallista, jos mielii ryhtyä vegaaniksi. Kalaa pidetään perinteisesti myös oivana laihdutusruokana, koska siitä saa paljon proteiinia mahdollisesti kohtuullisen pienellä kalorimäärällä (esim. kuiva tonnikala). Kaikkein parhaiten kala kuitenkin tunnetaan omega-rasvahapoistaan. Jos tietää rasvahapoista edes vähän, on taatusti kuullut väitteen, jonka mukaan kalan omega-rasvahapot ovat elintärkeitä, eivätkä kasvikunnasta löytyvät rasvahapot riitä ihmiselle.

Kalakannat ovat pienentyneet dramaattisesti viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan meret ja järvet ovat saastuneempia kuin ennen, mikä entisestään huonontaa kalojen elämää. Kalojen syöminen voisi näistä asioista huolimatta olla perusteltua, jos ihminen yksinkertaisesti tarvitsisi kalaa elääkseen terveenä. McDougallin mukaan asia on päinvastoin: kala on epäterveellistä ilman elohopeaakin, mutta viimeistään elohopea on se syy, miksi kalaa ei kannata syödä. Olen Suomessa nähnyt usein kirjoitettavan, että kyllä, kalassa todella on paljon elohopeaa, mutta terveyshyödyt menevät silti haittojen ohi. Mutta eikö ole aika hullua joutua tietoisesti syömään jotain epäterveellistä saadakseen jotain terveellistä?

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sivuilta:

Kalan hyvistä ravitsemuksellisista ominaisuuksista huolimatta Itämerestä, etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta pyydettyä lohta tai taimenta ja silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista suuremmille määrille terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Sisävesien petokaloista, etenkin hauesta, mutta myös meressä elävästä hauesta, voi saada tavanomaista suurempia määriä metyylielohopeaa. Mitä iäkkäämpi kala, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä vierasaineita.

Lue myös:

kalat

Kasvikunnan ja kalan rasvahapot

Omega-3- ja omega-6-rasvahapot ovat ihmiselle välttämättömiä rasvahappoja, koska tarvitsemme niitä, mutta keho ei pysty tuottamaan niitä itse, jolloin ne on saatava ruoasta. Näillä kasviperäisillä rasvoilla on monia tärkeitä tehtäviä, kuten solukalvojen muodostaminen ja hormonien syntetisoiminen. Omega-rasvahapot koostuvat hiiliatomien muodostamista ketjuista. Sekä omega-3- että omega-6-rasvahapolle on oleellista kaksoissidos; vain kasvit voivat muodostaa kaksoissidoksen hiiliketjun tiettyihin kohtiin, eli ihmiset, eläimet ja kalat eivät pysty muodostamaan omia omega-3- ja omega-6-rasvahappojaan.

Kasvien tekemät omega-3-rasvat ovat alfalinoleenihappoa (ALA). Kasvikunnan omega-6-rasvahappo puolestaan on linolihappo. Pienet kalat saavat alfalinoleenihappoa syömällä merilevää ja muita leviä. Osa kalan syömästä ALA:sta muuttuu pitkäketjuisiksi rasvahapoiksi, kuten eikosapentaeenihapoksi (EPA) ja dokosaheksaeenihapoksi (DHA), jotka varastoituvat kalan rasvaan. Yleinen harhaluulo on, että ihmisen on pakko syödä kalaa saadakseen kaikki tarvitsemansa rasvahapot. Tosiasia on, että ihmisen keho muuntaa pieniä mutta täysin riittäviä määriä alfalinoleenihappoa EPA:ksi ja DHA:ksi jopa lasten ja raskaana olevien kohdalla.

Koska DHA kertyy hermostoon, sillä ajatellaan olevan suotuisa vaikutus mielenterveyteen ja samalla erilaisia aivosairauksia torjuva vaikutus. Sellaista näyttöä ei kuitenkaan ole, jonka mukaan dementiaa ja muita aivojen häiriöitä esiintyisi enemmän niillä kansoilla, jotka saavat rasvahapponsa kasveista ja joilla kalan ja kalaöljyjen käyttö on vähäistä. Tutkimukset osoittavat myös sen, että paljon kalaa syövät sairastuvat dementiaan ja Alzheimerin tautiin yhtä todennäköisesti kuin ne, jotka eivät syö ollenkaan kalaa.

kalat 2

Kalan terveellisyys vs. epäterveellisyys

Kalaa alettiin suositella, kun huomattiin, että paljon kalaa syövillä kansoilla esiintyy vähemmän sydäntauteja kuin niillä kansoilla, jotka syövät nautaa, kanaa ja porsasta. Kaikista tunnetuin kalamaa on Japani. Mutta onko kala japanilaisten terveyden salaisuus? Todellisuudessa japanilaiset syövät eniten riisiä. Ateriat koostuvat paljolti riisistä, jonka kanssa nautitaan kasviksia ja vain muutama suupala kalaa. Juuri tärkkelys on hoikkien ja energisten japanilaisten terveyden perusta. Japanilaiset ravintolat ulkomailla (esim. USA:ssa) eivät useinkaan tarjoa perinteistä japanilaista ruokaa, vaan ateriassa saattaa olla vain vähän riisiä ja paljon kalaa, jolloin aterian terveysvaikutukset kumoutuvat.

Erilaiset terveysjärjestöt suosittelevat kalaa juuri rasvahappojen takia (Suomessa myös D-vitamiinin takia). Samaiset järjestöt myös varoittavat meitä syömästä liikaa kalaa. Kalan ja kalaöljyn jättämisestä ei koidu mitään vaaraa terveydelle, kun taas kalan syöminen on haitallista.

Kalat ovat myrkyllisiä elohopean takia. Merissä, joissa ja muissa vesissä elohopea muuttuu hyvin myrkylliseksi metyylielohopeaksi. Elohopeaa on kaikissa kaloissa, mutta eniten esim. taimenessa, hauessa, tonnikalassa, lohessa, sillissä, makrillissa ja sardiineissa. Juuri niissä kaloissa, joissa on eniten rasvahappoja, on myös eniten elohopeaa. Elohopean lisäksi kaloissa on myös muita myrkkyjä ja kemikaaleja, jotka aiheuttavat mm. syöpää. Elohopeamyrkytyksen syynä on lähes aina kalojen syöminen. Myrkytyksen vakavia oireita ovat sydämen, munuaisten, hermoston ja immuunijärjestelmän vaurioituminen. Aivoissa elohopeamyrkytys voi aiheuttaa mm. muistin menetystä, oppimisvaikeuksia ja masennusta.

Kalan omega-3-rasvahapot ovat verta ohentavia. Tämän on oletettu suojaavan ihmistä sydänvaivoilta, koska esim. sydänkohtaus johtuu usein siitä, että verihyytymä tukkii suonen, jolloin sydämeen ei pääse tarpeeksi verta. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan pystytty vahvistamaan tätä oletusta. Myös elohopealla on vaikutusta verisuoniin; se aiheuttaa vapaita radikaaleja, tulehdusta ja verihyytymiä verisuonten seinämissä. Kalassa on kaikki samat haitat kuin muussakin lihassa, eli siinä on paljon proteiinia, rasvaa, kolesterolia, metioniinia ja happoa. Kalassa ei ole ollenkaan hiilihydraatteja tai kuitua. Kaloissa oleva kolesteroli nostaa veren kolesterolipitoisuutta, ja jo pieni annos kalaöljyä nostaa pahan LDL-kolesterolin määrää.

kolesteroli

McDougall listaa lukuisia tutkimuksia, joissa tullaan lähes aina samaan johtopäätökseen: kalan tai kalaöljyn syömisestä ei koidu mitään terveydellisiä etuja, vaikka tutkittavat ihmiset söivät kalaa tai kalaöljyä jopa vuosien ajan. Yhdessä tutkimuksessa kalasta aiheutui haittaa neutraaliuden sijaan; kalaa tai kalaöljyä syöneiden miesten sydänkohtauksen riski kasvoi kontrolliryhmään verrattuna.

British Medical Journal ei löytänyt vuoden 2006 julkaisussaan kalasta mitään terveyshyötyjä, vaikka se kävi läpi 15 159 tutkimusartikkelia kalan ja kalaöljyn vaikutuksesta terveyteen. Mukana oli 48 satunnaistettua vertailukoetta ja 36 913 osallistujaa, jotka söivät rasvaista kalaa tai kalaöljyä. Omega-3-rasvahapoilla ei havaittu olevan vaikutusta kuolleisuuteen, sydän- ja verisuonitauteihin tai syöpään.

American Journal of Cardiology totesi vuoden 2007 toukokuisessa julkaisussaan, että kalan tai kalan rasvahappojen (EPA ja DHA) ei voida nykytutkimuksen valossa väittää vaikuttavan suotuisasti sydäntauteihin. Kalaa syöneet henkilöt olivat välttäneet tyydyttyneitä rasvoja (nauta, juusto, kananmuna), he eivät tupakoineet ja he liikkuivat säännöllisesti. Kaikki edellä mainitut valinnat ovat sydämen terveyttä edistäviä, jolloin terveysvaikutusten ei voida mitenkään väittää johtuvan kalasta.

Loppuun McDougall, joka nuorempana ja tietämättömänä oli innokas kalamies, toteaa, että hän söisi pakosta ennemmin jopa lihaa kuin kalaa. Lihan tai kalan vaikutus ihmisen terveyteen on suurin piirtein yhtä paha, mutta kalat ovat sukupuuton partaalla toisin kuin miljardit tuotantoeläimet.

Syötkö sinä tai söitkö ennen (paljon) kalaa? Oletko aina uskonut, että kala on terveellistä?

6 ajatusta artikkelista “Tärkkelyksellä terveeksi ja timmiksi, osa 7: Onko kala terveellistä?

  1. EevaRG

    Ennen kuin aloin vegaaniksi söin kalaa juurikin ”terveyssyistä”. Nyt varsinkin tuo uhanalaisuustilasto-kuva näyttää todella surulliselta. :l

    Tykkää

    Vastaa
  2. Riikka

    Söin joskus niin harvoin kalaa, että aloin vartavasten lisäämään sen syömistä juuri noiden terveysväitteiden takia. Nykyään pidän varsinkin lohesta ja olen oppinut kokkaamaan hyviä kalaruokia. Tavallaan on vaikea uskoa kalaa niin huonoksi ruuaksi mutta toisaalta elohopeasta ja kai muistakin myrkyistä ollaan eri maissa samaa mieltä eli eivät ne ole terveellisiä missään. Vain suositellut määrät näkyvät vaihtelevan ja paljon myrkkyjen kohdalla, minkä näin laittamastasi Ruotsi-linkistä. Suomessa on höllempää tässäkin asiassa. Kai sitä kalan syöntiä olisi vähennettävä… :-/

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Toivotaan, että voit kääntää kokkausintosi johonkin muuhun ruokalajiin (esim. kasvisruokiin), jos päätät vähentää kalan syöntiä. :) Kyllä elohopea ja muut myrkyt tosiaan tekevät kalasta riskaabelia ravintoa. Pienentyneet kalakannat eivät myöskään kannusta syömään kalaa. Suomessa on käsittääkseni aika paljonkin tiettyjä kaloja, koska ne ovat niin saastuneista vesistä, etteivät ne kelpaa ulkomaille myytäviksi. Myrkkykaloja meillä siis on, mutta on ihan toinen asia, haluaako niitä syödä.

      Tykkää

      Vastaa
  3. Maaria

    Hei! Haluaisin mielipiteesi seuraavanlaiseen asiaan: selluliitti!!! Luin ohjeita selluliitin poistoon ja törmäsin sellaiseen väittämään, että tärkkelyspitoinen ruokavalio lisää selluliittia. Apua! Itse ainakin haluan eroon selluliitista. Onkohan tämä totuus? T: Maaria

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      En ollut koskaan kuullutkaan tuollaista väitettä ennen kuin kirjoitin Googleen ”selluliitti tärkkelys” ilman lainausmerkkejä. Ja tuloksia tosiaan tuli kasoittain. Aina ensiksi on arvioitava lähteiden luotettavuus. Hyvin pian havaitsin, että kaikki ns. lähteet ovat joko erilaisia lehtiä tai keskustelupalstoja. Erityisesti naistenlehtiin ja keskustelupastoihin ei ole koskaan luottamista; naistenlehdet sisältävät hyvin vähän mitään arvokasta tietoa ja ne on tehty silmäilyyn sopiviksi mahdollisimman laajalle yleisölle (ei tiedonjanoisille yksilöille).

      Lisäksi huomasin, että lehtien jutuissa sanaa tärkkelys käytetään suurin piirtein synonyymina valkoisille jauhoille, pizzalle, pastalle ja jopa sokerille! McDougall puhuu tärkkelyksen kohdalla monimutkaisista hiilihydraateista (complex carbs), eli täys- ja kokojyväviljoista perinteisten perunoiden, bataattien, maissin, täysjyväriisin ja palkokasvien lisäksi. Kaikki edellä mainitut ovat erinomaista ravintoa, jossa on kaikki vitamiinit ja hivenaineet tallella. Lehdet eivät siis ensinnäkään tiedä, mistä puhuvat, ja kaiken lisäksi eivät tiedä, mitä tärkkelys tarkoittaa. Olisivat voineet puhua esim. höttöhiilareista, joka olisi kuvaavampi ja varsinkin naistenlehtiin sopiva ilmaus.

      Pitää myös muistaa, että monet nämä ns. lähteet on kirjoitettu lihansyöjille, jolloin myös eläinkunnan tuotteet ovat pannassa. Mm. Elle toteaa: ”Jos haluaa eroon selluliitista, kannattaa syödä runsaasti tuoreita kasviksia ja vihanneksia. Tärkkelyksen ja eläinproteiinien määrää tulisi pitää silmällä.” Veganismissa eläinproteiineja ei syödä, ja kasviksia taas syödään runsaasti, eli selluliitin pitäisi jopa Ellen väitteen mukaan vähetä nimenomaan vegaanisella ruokavaliolla.

      Jos mennään lopuksi kunnollisten lähteiden pariin, niin kasviperäinen ruokavalio (sisältäen tärkkelystä eli esim. kokojyväviljaa) voi ainoastaan vähentää selluliitin määrää, mikäli selluliittiin tehoaa lopuksi enää mikään (toisinaanhan hyvin hoikillakin ihmisillä on selluliittia). Täältä voit lukea aiheesta: http://nutritionfacts.org/2013/10/24/can-cellulite-be-treated-with-diet/. Jos on liian hankalaa, niin täällä on kolmen minuutin video aiheesta: http://nutritionfacts.org/video/can-cellulite-be-treated-with-diet/. Video on aika visuaalinen, eli ei haittaa, vaikka ei ymmärtäisi kaikkea kieltä.

      Voit olla varma, että tärkkelysfilosofiaa/vähärasvaista vegaanista ruokavaliota noudattamalla et missään nimessä saa selluliittia! Se voi joko vain vähetä tai pysyä samana. Jos ylimääräistä rasvaa on, selluliitin määrä vähenee jo pelkästään laihtumalla. Jos puolestasi olet jo normaalipainoinen tai hyvinkin hoikka ja sinulla on selluliittia, sitä kaikkea ei välttämättä saa pois, mutta niin on silloin ruokavaliosta (ja liikunnasta) riippumatta. Paljon kasviksia ja kunnon tärkkelystä syömällä selluliitti saa kyytiä niin paljon kuin vain voi! :)

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s