Kotiinpaluusta, matkakuumeesta ja Kreikan kriisistä

Olemme nyt palanneet kotiin reissultamme, joten kirjoitan viimeisen matka-aiheisen postauksen tällä erää.

Skopelos Town

Skopelos Town

Matkoilla on niin ihanaa, että matkakohteen jättäminen tuntuu usein haikealta. Matkamoodissa oleminen on niin toisenlaista kuin normaali arki kotona. Elän kaikin puolin ihan mukavaa elämää Suomessa, joten minulla ei sinällään ole syitä haluta täältä pois. Mutta sen kerran, kun tulee lähteneeksi, matkat useimmiten loppuvat liian pian, ja uusi reissu häämöttää jossain liian kaukana lievittääkseen matkakuumetta. Mielellä on onneksi mieletön kuvittelu- ja huijauskyky, ja testasin sitä tänään. Olin vanhempieni takapihalla ja haistoin jotain kukkaa, jonka nimeä en tiedä. Laitoin silmät kiinni ja tunsin raikkaan ja viileän kukan tuoksun. Kuvittelin olevani yhä Skopeloksella. Sielläkin pysähdyin haistelemaan kukkia vaellusten lomassa. Vain tuuli ja lämpötila olivat paljon kylmempiä kuin Skopeloksella, mutta huijaus onnistui silti muutaman sekunnin ajan. Tuntui upealta olla edes pieni hetki taas matkalla!

Jotta pääsisin pahimmasta haikeuden tunteesta pian eroon, listaan muutamia asioita, joita en tule matkalta kaipaamaan.

  • Ötökät. Skopeloksella oli hyttysten lisäksi niin paljon erilaisia pörriäisiä, sirkkoja ja muurahaisia, että useimmilla vaelluksilla emme voineet pysähtyä istumaan edes eväiden syömisen ajaksi. Ampiaisia oli tuhansittain, ja ne lensivät naamaan päin ja tulivat aivan korvan juureen pörisemään. Kylmät väreet kulkivat sääriin asti, kun ensin jokin lensi ja kopsahti otsaani ja sitten toinen peukalon kokoinen äänekäs surisija oli hetkessä korvakäytäväni suulla. Koko ötökkäfarssi johti lopulta siihen, että esim. reppua ei kannattanut vain laittaa selkään, vaan varmistaa ensin, ettei selässä ollut ampiaista, joka jäisi pian repun ja selän väliin.
  • Ruoka. On ilmiselvää, että kaipasin matkalla kunnon ruokaa ja ruokakauppoja. Muistelin kaihoisasti Suomen lähikauppojen valikoimia, jotka eivät todellakaan ole mahtavia moniin isompiin kauppoihin verrattuna, mutta silti aivan valtavia Neo Kliman minimarkettiin nähden.
  • Sähköpistokkeiden vähyys. Meillä oli hotellissa vain kaksi pistoketta, joista toisessa oli aina jääkaapin johto. Niinpä kamera, sähköhammasharja, parranajokone, tietokone ja kännykät oli kaikki ladattava samasta pistokkeesta. Myös sähkölevyt vaativat pistokkeen, eli jouduimme toisinaan kisaamaan siitä, kumman vuoro oli käyttää sähköä ja kuinka kauan.
  • Jalkakäytävien olemattomuus. Lähes ainoat reissun ahdistavat hetket koimme saaren päätiellä, jolla oli käveltävä tuhatta ja sataa ajavien autojen välittömässä läheisyydessä.

Niitä asioita, joita kaipaan, on tukusti miinuksia enemmän. Niitä ovat tietysti aurinko ja lämpö, mutta vielä paljon enemmän yleinen tunnelma, kiireettömyys ja sisäinen rauha. Liikkuminen mäkisessä maastossa. Ympärivuorokautinen ajanvietto miehen kanssa. Kelluminen suolaisessa meressä auringonlaskua katsellen. Plussia voisi listata kyllästymiseen asti.

Mamma Mia! -elokuvan kirkko eli Agios Ioannis.

Mamma Mia! -elokuvan kirkko eli Agios Ioannis.

Olisipa jokin keino matkustella vielä enemmän. Yleisimmät esteet matkustelulle ovat ajan ja/tai rahan puute. Minä voin ottaa kannettavan tietokoneeni (jolla teen kaikki mahdolliset työt) mihin vain maailman kolkkaan, eli en ole sidottu kiinteään työpaikkaan Suomessa. Voi siis sanoa, että aikaa löytyy. Rahaa ei tietenkään ole loputtomiin, mutta matkustelu voi olla aika edullista (ei tällaisena kylmänä kesänä tietenkään) sesonkien ulkopuolella. Jos minulla siis on sekä aikaa että hieman rahaa, enkö voisi tehdä edes yhden tai kaksi reissua lisää vuodessa entiseen nähden? Siinä riittää pohdittavaa pitkäksi aikaa. Kunhan vain ei jäisi toteutus uupumaan.

Kriisistä

Kreikan kriisi ja neuvottelut olivat kuumimmillaan, kun saavuimme Skopelokselle. Siksi meitä kiinnosti kovasti, miten kriisi näkyy Kreikan-lomalla. Oma arvaukseni oli, että kaikesta median pelottelusta huolimatta kriisi ei juurikaan näkyisi. Päätimme silti miehen kanssa, ettemme pidä mölyä suomalaisuudestamme, koska Suomen Kreikka-kanta euroasioissa paljastui niin jyrkäksi. Onneksi melkein kukaan ei kansalaisuuttamme kysynyt. Emme taida näyttää kovin suomalaisilta muutenkaan, koska miestä luullaan usein puolalaiseksi ja minua veikattiin edellisellä Kreikan-matkalla espanjalaiseksi, ranskalaiseksi ja jopa romanialaiseksi. Vainoharhojen maailmassa ajattelisimme tietysti, että meiltä otettiin lämmin vesi pois suomalaisuuden takia, mutta siitä ei varmastikaan ollut kyse; kuulimme muidenkin kiljuvan omissa kylpyhuoneissaan!

loma 2

Yleisesti ottaen voi sanoa, ettei Kreikan kriisi näkynyt ainakaan Skopeloksen kokoisella Kreikan saarella mitenkään. Ihmiset eivät olleet levottomia, kukaan ei jonottanut pankkeihin tai nostoautomaatille. Mielenosoituksiin pystyisi yhdestä kylästä osallistumaan ehkä kolmisen ihmistä, joten sellaisissakaan ei ole järkeä. Ihmiset elivät niin kuin mistään kriisistä ei oltaisi koskaan kuultukaan. Turisteihin suhtauduttiin ystävällisesti ja uteliaastikin. Saarilla eläminen ja oleminen on muutenkin kovin erilaista kuin mannerelämä. Vähän niin kuin Helsinki ei ole koko Suomi, Ateena ei ole koko Kreikka. Saarilla eletään ja työskennellään sesonkien mukaan, ja jotkut muuttavat talvikaudeksi pois lomakohteista. Jos saarille matkustaminen epäilyttää kriisin takia, niin tässä on lohduttava juttu Rodokselta, joka on paljon Skopelosta isompi ja turistisoituneempi saari: Kokenut Rodoksen-matkaaja: Kreikan kriisi näkyy vielä vähän ja kuuluu vain kysyttäessä.

Myös Ulkoasiainministeriön mukaan Kreikka Ja Kreikan saaret ovat turvallinen matkustuskohde. Yleensä kun varautuu pahimpaan, saakin yllättyä iloisesti. Me varauduimme taskuvarkaisiin, mutta Skopeloksella jätettiinkin lompakot, kännykät ja vastaavat lojumaan ravintoloiden pöydille, eikä kukaan kähveltänyt niitä sillä välin, kun lompakon haltija liisi ties missä.

Me jäämme muistelemaan Skopelosta lämmöllä (ja ties vaikka joskus palaisin vielä Glossaankin).

aurinko ja vene

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s