Kasviscurry ja raparperi-kaurapaistos (vegaaninen)

Olen toivonut blogiin enemmän ruokaohjeita, varsinkin kun tärkkelysfilosofiaan sopivia ruokaohjeita kysellään aika ajoin. Innostun kuitenkin aina enemmän makeista kuin suolaisista herkuista, mitä osasin odottaakin. Syön kyllä nykyään paljon kunnollisia aterioita, mutta niissäkin minulle riittää hyvin pitkälti samat ruoat uudestaan ja uudestaan (mikä onneksi on McDougallinkin mukaan todella ok), kun moni muu taas ymmärrettävästi kaipaa variaatiota. Niinpä aion hyödyntää kaikki mahdolliset tilaisuudet jakaa hyviä reseptejä, jos niitä tulee vastaan tai pääsen valmiiseen pöytään. Juhannusaaton menusta vastasi äitini ja hän oli minua varten tehnyt ihanaa kasviscurrya (ohje hieman muunneltuna Yhteishyvältä) ja raparperi-kaurapaistosta (ohje reilusti muunneltuna Myllynparhaalta), vegaanisina tietenkin.

kasviscurry 2

Kasviscurry/ 4 annosta

  • 1 sipuli
  • 3 porkkanaa
  • 1 keltainen paprika
  • vajaa 2 rkl rypsiöljyä
  • 1 tl jauhettua korianteria
  • 1 tl jauhettua kurkumaa
  • vajaa 1 tl jauhettua kardemummaa
  • 1 dl vettä
  • 1 tl suolaa
  • 1 dl silputtuja kuivattuja aprikooseja
  • 1 prk (380 g) säilykekikherneitä
  • 1 prk (400 ml) kookosmaitoa
  • 1 – 2 rkl soijakastiketta

Ohra

  • 3 dl rikottuja ohrasuurimoita
  • reilu litra vettä
  • 1 tl suolaa keitinveteen
  1. Kuori ja silppua sipuli. Kuori porkkanat ja paloittele ne sekä paprika.
  2. Kuullota kasvikset ja mausteet öljyssä kattilassa. Varo polttamasta mausteita.
  3. Lisää kattilaan vesi, suola ja aprikoosit. Hauduta kannen alla noin 10 minuuttia, kunnes kasvikset pehmenevät.
  4. Lisää valutetut ja huuhdellut kikherneet, kookosmaito ja soija. Keitä muutama minuutti ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa tai mausteita.
  5. Keitä ohrasuurimoita 20 minuuttia. Ne voi jättää hieman kosteiksi, koska ruoan rasvamäärää on vähennetty.

Äiti maustoi ruokaa voimakkaammin kuin alkuperäisessä reseptissä ja lisäsi ruokaan myös valkosipulijauhetta ja mustapippuria. Hän vähensi hieman rasvan määrää ja täydensi kikherneitä keitetyillä valkoisilla pavuilla, koska kikherneitä ei ollut tarpeeksi. Kuskusin sijaan äiti käytti ohraa. Ruoka on mielestäni todella hyvää, ja sitä on kehuttu kommenteissa Yhteishyvän omilla sivuilla mm. ”parhaaksi kasvisruoaksi”. Aprikoosit ja mausteet tuovat ruokaan yllättävää potkua.

raparperi-kaurapaistos

Raparperi-kaurapaistos

  • 5 dl raparperisosetta
  • 1 tl kanelia tai kardemummaa
  • 2 – 3 banaania
  • 1/2 dl rypsiöljyä
  • n. 3/4 dl kylmää vettä
  • 1 dl tummaa sokeria (intiaanisokeria)
  • 1/2 dl pieneksi pilkottuja taatelinpaloja
  • 2 dl kaurahiutaleita
  • 1/2 dl täysjyvävehnäjauhoja
  • 1/2 dl ruis- tai kauraleseitä
  • 1/2 dl vehnäleseitä
  1. Levitä raparperisose voidellun uuninkestävän paistosvuoan pohjalle.
  2. Viipaloi banaanit ja laita ne raparperisoseen päälle. Ripottele päälle kanelia tai kardemummaa.
  3. Yhdistä öljy ja vesi ja sekoita joukkoon ohjeen loput ainekset. Levitä seos vuokaan raparperisoseen ja banaanipalojen päälle.
  4. Kypsennä 200-asteisen uunin alatasolla n. 20-25 min tai mikroaaltouunin täysteholla (n. 800 W) n. 10 min.
  5. Tarjoile esim. kaurakerman tai kaurapohjaisen vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa.

Muutokset alkuperäiseen ohjeeseen: raparperiviipaleiden sijaan äiti käytti raparperisosetta, jossa oli vajaa 1/2 dl kookospalmusokeria. Viipaleet käyvät varmasti yhtä lailla, mutta raparperi jää silloin paljon happamammaksi. Lisäksi jauhoseos on erilainen ja rasvaa on ohennettu reilusti vedellä mcDougailun mukaisesti (uusi kiva termi, jonka nimetön kommentoija keksi täällä!). Äidille tärkkelysfilosofian mukainen leipominen on ihan uutta, mutta hän oli kuunnellut juttujani sen verran, että tahtoi testata ”oppeja” käytännössä. Hän korvasi osan muruseoksen sokerista taateleilla, jotka tuovat makeuden lisäksi myös mukavaa rakennetta.

Raparperi-kaurapaistos oli todella herkullista, paljon makeampaa kuin oletin. Se ei tosin ole ihmekään, koska raparperisoseessa oli kookospalmusokeria, mutta koska muruseoksen sokerimäärää oli vähennetty, kokonaisuudessaan makeus pysyi kohtalaisen samana kuin alkuperäisessä ohjeessa. Myös käyttämässämme kaurakermassa oli vain vähän sokeria, eli sekin tasasi makeutta (esim. kaurapohjainen jäätelö olisi ollut paljon makeampaa). Banaanit osoittivat taas moniulotteisen luonteensa; ne sulivat raparperiin, niin ettei niitä varsinaisesti edes maistanut lopullisesta leipomuksesta.

Toivottavasti lukijoiden juhannus on sujunut yhtä maukkaissa merkeissä!

2 ajatusta artikkelista “Kasviscurry ja raparperi-kaurapaistos (vegaaninen)

  1. miina

    En ole vähään aikaan kommentoinut mitään, kun on ollut perheen kanssa kiireitä. Olen kyllä aika napakasti jatkanut tärkkelysmuonien tekemistä ja alan todella pitää niistä, kun niistä saa tosi maukkaita eri viljoja ja kasviksia vaihtelemalla ja maustamalla milloin aasialaiseen, milloin välimerelliseen tyyliin lisänä pavut, kikherneet, linssit etc., tofu ja vegaanisalami/makkara, Ja tietysti uudet perunat eri höysteillä ovat lyömättömät!

    Olen ollut oikein tyytyväinen ja perhekin on syönyt näitä ruokia mukisematta, vaikka mies syö tietysti mielellään myös ”vääräoppisesti”. Se antamasi porkkanakakkuohje on ihan suosikkini kahvileiväksi ja olen tehnyt sitä jo useasti ja pidän aina paloja pakkasessa varoiksi. Nyt tuo raparperi-kaurapaistos näyttää myös sen verran herkulta, että sitä on kokeiltava heti kun saan raparperia käsiini! :)

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Tosi kiva kuulla, että tärkkelysfilosofia on sujunut noin hyvin ja alkanut tuntua suorastaan herkulliselta! Sitä se todella on; tärkkelysmuoniin ei voi kyllästyä, kun niitä alkaa haluta aina vain enemmän. McDougallin mukaan juuri niin tulee ollakin, koska tärkkelys on ihmiselle täydellistä ruokaa. Sekä kroppa että mieli haluaa sitä. Kasvisruoista saa kyllä tosi maistuvia, joista tämä curry on vain yksi esimerkki. Kesä on tosiaan mainiota peruna-aikaa; monen olisikin helppo aloittaa tärkkelysfilosofia juuri nyt. :)

      Lihanhimoisia miehiä voi olla hankala ”käännyttää”, makkarat ja muut vain ovat niin houkuttavia. Onneksi perheenjäseniinkin voi vaikuttaa positiivisesti syömällä ja voimalla itse hyvin. Silloin on elävä esimerkki siitä, mitä toimii ja tuottaa hyvää oloa.

      Porkkanakakku on ehdottomasti omakin suosikkini ja sopii hyvin pakastettavaksi. Raparperi-kaurapaistosta voin suositella myös; meillä kaikki syöjät ottivat useamman palan. :)

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.