Onko vehnä myrkkyä? Onko Eroon vehnästä -kirja oikeassa?

vehnäpelto

Kirjoitin hiljattain Eroon vehnästä -kirjasta ja sen kohuväitteistä, joissa oli voimakas kaupallinen katku. Lisäksi kirjan kirjoittaja William Davis käyttää niin naurettavaa kieltä demonisoidessaan vehnän, että vähänkään kriittisempi lukija ei mene lankaan, vaan huomaa hyvin pian, että kirjassa on jotain mätää.

Lupasin käydä tarkemmin läpi Davisin väitteitä ja luotettavia lähteitä, joissa hänen väitteensä kumotaan monin osin. Löysin hyvinkin useita artikkeleita ja tutkimuksia (googlatessani englanniksi) ja myös suomalaisia artikkeleita, jotka listaan postauksen lopussa. Englanninkielisistä lähteistä suosittelen erityisesti alla olevia, ja niitä myös itse käytin tätä kirjoitusta varten.

Listan ensimmäinen artikkeli on Julie Jonesin kirjoittama ja hyvin perinpohjainen tutkimus. Laskujeni mukaan hän analysoi tekstissään peräti 49 väitettä Eroon vehnästä -kirjasta. Hyödynsin eniten hänen tutkimustaan ja valitsin väitteistä mielenkiintoisimmat, yleistajuisimmat ja mielestäni kattavimmat (esim. vehnän vaikutukset yleensä terveyteen ja painoon koskevat isompaa ihmisryhmää kuin mm. keliaakikkoihin keskittyminen, kun heidän osuutensa väestöstä Suomessa on kaksi prosenttia).

Jones on luokitellut Davisin väitteet neljään pääryhmään. Ne selittävät, miksi Davisin listaamissa lähteissä on niin paljon joko spekulaatiota, väärää tietoa tai miksi ne koostuvat vain hänen omasta näkemyksestään. Tämä on kiinnostavaa siksikin, koska päällisin puolin Davisin käyttämät lähteet vaikuttavat hyviltä, ts. hänellä on tarjota lähteitä ja hän viittaa niihin.

Kirjassaan Eroon vehnästä (englanniksi Wheat Belly) William Davisin käyttämät lähteet luokittain:

  1. Hän viittaa luotettavaan, olemassaolevaan tutkimustietoon.
  2. Hän viittaa kiistanalaiseen tutkimustietoon (on näyttöä kumpaankin suuntaan siinä, onko jokin hyvästä vai pahasta).
  3. Hän viittaa pelkkään teoriaan, jota ei ole tutkimuksin joko vahvistettu tai kumottu.
  4. Hänen väitteensä ovat täydellisessä ristiriidassa laajojen lääketieteellisten ja tieteellisten tutkimusten kanssa.

vehnäleipä

Mennään sitten varsinaisiin väitteisiin.

1. väite: Vehnä tekee meistä lihavia. Jättämällä vehnän pois ihminen laihtuu tehokkaasti ja nopeasti.

Totuus: Monilla tiukoilla dieeteillä saavutetaan usein hyviä tuloksia – aluksi. Davisin kirjan tutkiminen osoittaa, että hän ei suinkaan kiellä pelkkää vehnää (jolloin kaikkien muiden hiilihydraattien syöminen olisi sallittua), vaan hänen dieettinsä on vähähiilihydraattinen (karppaustyylinen), paljon rasvaa ja eläinkunnan tuotteita sisältävä dieetti. Tällöin painonlaskun ei tietenkään voida väittää johtuvan vehnästä. Vähähiilihydraattisten dieettien on todettu laihduttavan alussa nopeammin kuin muiden dieettien, mutta pitemmän päälle (6 kuukauden jälkeen aloittamisesta) vähähiilihydraattisuus ei enää ole tehokkaampaa. Lisäksi vähähiilihydraattisesta dieetistä luovutaan useammin kuin tasapainoisemmista dieeteistä, joissa ei suljeta pois kokonaisia ruokaryhmiä.

Berkeleyn yliopiston mukaan amerikkalaisten vehnän kulutus on laskenut viime vuosikymmenä ja silti ihmiset jatkavat lihomistaan. Lisäksi lukuisat ja laajat tutkimukset kertovat, että kokojyväviljaa syövät eivät kärsi paino-ongelmista eivätkä saa monia sairauksia yhtä todennäköisesti kuin kokojyväviljaa ja kuitua välttelevät ihmiset.

2. väite: Vehnästä luopuneet ihmiset ovat parantuneet useista sairauksista.

Totuus: Edellä linkkaamani tutkimukset osoittavat asian olevan juuri toisin päin. Davis käyttää laajalti omia havaintojaan lähteinä ja ”tutkimustiedoksi” on riittänyt esim. yhden naispotilaan kertoma tarina siitä, kuinka hyvä olo hänellä on ilman vehnää.

3. väite: Vehnä aiheuttaa nimenomaan keskivartalolihavuutta.

Totuus: Keskivartalolihavuus on epäterveellisin lihavuuden muoto, mutta se ei johdu vehnästä, eikä siten katoa jättämällä vehnän pois. Yksittäisten ruoka-aineiden vaikutusta keskivartalolihavuuteen on tutkittu paljon, eikä mikään yksittäinen ruoka aiheuta keskivartalolihavuutta. Päinvastoin viljan syöminen (sekä valkoisen että kokojyväviljan) on yhteydessä vähempään keskivartalolihavuuteen.

4. väite: Vehnä aiheuttaa niin suurta riippuvuutta, että ihmisten on vaikea hillitä syömisiään, ja vehnästä luopuminen aiheuttaa vieroitusoireita.

Totuus: Näille väitteille on hyvin vähän heikkoa evidenssiä eikä niitä ole tutkittu ihmisissä. Vehnä ei aiheuta hillitöntä syömishimoa, vaan päinvastoin vehnän syömisen on todettu tuottavan kylläisyyshormoneita. Muun muassa juuri tämän takia kokojyväviljojen syöminen voi auttaa painonhallinnassa.

5. väite: Vehnän syöminen aiheuttaa mielialan vaihteluita ja hämärtää koko mielen ja ajattelun.

Totuus: Näille väitteille ei ole todisteita. Taaskin tutkimusnäyttöä on toiseen suuntaan, eli vehnä saattaa lisätä hyväntuulisuutta ja kognitiivisia kykyjä.

6. väite: Tämän päivän vehnä on erilaista kuin ”vanhan ajan” vehnä erityisesti jalostuksen takia.

Totuus: Mikään ei puolla tätä väitettä. Jos ajatellaan, että jalostuksella on vaikutusta, miksi se ulottuisi vain vehnään? Lisäksi täällä on hyvä tutkimus, jonka mukaan tämän päivän vehnä on hyvin samanlaista kuin yli 150 vuoden takainen vehnä.

7. väite: Keliaakikot laihtuvat jättäessään vehnän.

Totuus: Lukuisat tutkimukset osoittavat, että keliaakikoilla, jotka noudattavat gluteenitonta ruokavaliota, on korkeampi painoindeksi kuin niillä, jotka syövät gluteenia.

8. väite: Keliakia on yleistynyt nelinkertaisesti viimeisten 50 vuoden aikana (amerikkalaisissa).

Totuus: Tämä väite on totta amerikkalaisten kohdalla. Lisäksi Julie Jones mainitsee Suomen! ”Data from Finland also show an increase of 1 to 2 % or a doubling of the rate of celiac incidence in that population.” Keliakialiitto vahvistaa tämän tiedon, eli suomalaisista kahdella prosentilla on keliakia.

9. väite: Ihmiskeholle emäksinen ruokavalio on parempi kuin hapan ruokavalio, joka aiheuttaa osteoporoosia. Emästä on hedelmissä ja kasviksissa.

Totuus: Arvatkaa, miksi tämä on aivan mahtava väite? Väite on monien lähteiden mukaan totta (mm. McDougallin Starch Solution), hedelmät ja kasvikset todella ovat emäksisiä ja länsimainen ruokavalio on helposti liian hapokas (eli ihmiset syövät liian vähän hedelmiä ja varsinkin kasviksia). Mutta mitä väliä väitteen todella on, kun Davis ei kehota syömään hedelmiä ja kasviksia, vaan loputtomasti rasvaa, juustoa ja lihaa, jotka eivät ole emäksisiä, vaan sisältävät valtavat määrät happoa?! Hän siis kumoaa itse omat väitteensä.

10. väite: Vehnän jättäminen parantaa aknen ja monet muut iho-ongelmat. Tämän todistaa se, että bantuilla, jotka eivät syö vehnää, ei ole aknea, ja kun he muuttavat länteen ja alkavat syödä donitseja ja keksejä, heille tulee akne.

Totuus: (Yritän toeta naurukohtauksesta!) Mistä aloittaisin? Tämäntyyppisessä päättelyssä on monta ongelmaa. Ensiksikin nähdään, että Davisille donitsi ja keksi ovat synonyymejä vehnän kanssa (vehnäleseistä ja vehnänalkiosta ei mainita mitään vahingossakaan). Lisäksi donitseissa ja kekseissä on paljon rasvaa ja sokeria.

Jones kirjoittaa, että ei ole mitään todisteita siitä, ettei bantuilla olisi aknea. Länteen muuttaminen tarkoittaa hyvin monia ruokavaliomuutoksia; millä perusteella aknen syynä olisi vehnä? Länteen muuttaessaan monet alkavat syödä punaista lihaa ja rasvaa ja yleensäkin enemmän kaloreita kuin ennen. Muutamat tutkimukset vehnästä ja aknesta eivät onnistuneet osoittamaan yhteyttä niiden välillä. Päinvastoin yhden tuoreen tutkimuksen mukaan vehnänsiemenessä on yhdisteitä, jotka voivat suojella aknelta.

11. väite: Vältä viikunoita ja taateleita, koska niillä on korkea glykeeminen indeksi ja niissä on paljon tärkkelystä.

Totuus: Siis mikä tyyppi tämä Davis on? Taateleissa ja viikunoissako tärkkelystä? Aika moni tärkkelyssarjaani lukenut ehkä tietää, että taateleissa ja viikunoissa ei ole lainkaan tärkkelystä. Kuivattujen hedelmien glykeemiset indeksit vaihtelevat, ja kuivattuja hedelmiä syövät ihmiset syövät yleensä muutenkin enemmän hedelmiä ja kasviksia ja ovat siksi monia muita terveempiä. Lisäksi kuivatuissa hedelmissä on kuitua, ravinteita ja ne auttavat ummetukseen.

vehnänkorsi

Yhteenveto

Monet Davisin esittämät väitteet ovat jo lähtökohtaisesti niin absurdeja, että tavallisella maalaisjärjelläkin hälytyskellojen pitäisi soida. Ne väitteet, jotka ovat tosia, ovat sellaisia, joita Davis ei kuitenkaan noudata/suosittele (esim. syö paljon kasviksia ja hedelmiä) tai sitten väitteet ovat tosia vain keliaakikoiden kohdalla. Davisin kirja on myynyt hyvin (jo se kertoo paljon, että kirja on suomennettu, vaikka suomi on maailmanlaajuisesti hyvin vähän puhuttu kieli). Tutkimuspiireissä kirja ei kuitenkaan ole kunnioitettava teos, mikä ei tietenkään ole mikään ihme kaikkien esitettyjen väitteiden (ja puuttuvan evidenssin ja täysin vastakkaisen tutkimustiedon) valossa.

Miksi jotkut sitten raportoivat laihtuneensa vehnän jätettyään? Vehnää on mukana niin monissa ruoissa perinteisten pullien, kakkujen ja keksien lisäksi, että ihminen, joka alkaa välttää kaikkea vehnää, voi hyvin laihtua, koska joutuu luopumaan niin monista elintarvikkeista. Vehnä ei kuitenkaan ole syyllinen, kun puhutaan valkoisista vehnäjauhoista, jotka on leivottu yhteen rasvan, sokerin ja lisäaineiden kanssa. Rasvan kaloripitoisuus on lähes kolminkertainen vehnään nähden. Laihtuminen ei johdu vehnästä, vaan siitä, että epäterveelliset ja kaloripitoiset kakut, pullat, keksit ym. on jätetty pois. On hyvin helppo ymmärtää, että moni voi paremmin luovuttuaan näistä herkuista. Se ei silti tarkoita sitä, että vehnä on lihottavaa myrkkyä eikä se muuta sitä tosiasiaa, että kuka tahansa (paitsi keliaakikot) voivat hyötyä vehnänalkioiden ja vehnäleseiden lukuisista vitamiineista, hivenaineista ja kuidusta ja siten terveysvaikutuksista. Vaikka joku ei haluaisi syödä vehnää missään muodossa tai ei edes pitäisi sen mausta, se on täysin ok, mutta täytyykö sen tarkoittaa, että vehnää voi haukkua loputtomiin ja keksiä mitä älyttömämpiä väitteitä sen vaarallisuudesta?

Jos aihe kiinnostaa, alla on suomalaista luettavaa vehnästä, gluteenista ja Davisin väitteistä (kaksi viimeistä tekstiä mainitsevat Davisin ja hänen kirjansa).

Gluteeniton dieetti – älä tule tänne

Amerikkalaislääkäri tyrmää vehnän – suomalaistutkija kummastelee väitteitä

Gluteeni ja vehnä monien sairauksien ainoa syy? Ei kai sentään

vehnähiiret

8 ajatusta artikkelista “Onko vehnä myrkkyä? Onko Eroon vehnästä -kirja oikeassa?

    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Olepa hyvä. :)

      En ollut lukenut juttua, mutta luin sen nyt. Pintapuolinen artikkeli (mutta niinhän kaikki iltapäivälehtien artikkelit ovat), jossa kuitenkin ollaan ihan oikeilla jäljillä. :) Harmi silti, että tuollainen esitetään ikään kuin uutena asiana ja vieläpä sellaisena, jota täytyy testata eläimillä. Monet kansat ovat syöneet paljon hiilihydraatteja ja vain vähän rasvaa jo tuhansien vuosien ajan ja voineet paljon paremmin kuin nykyajan länsimainen ihminen. Mutta kai proteiini- ja rasvavillitys ovat sekoittaneet niin monen ihmisen ajattelun, että hyvistä hiilihydraateista muistuttaminen on kuin uutta tietoa. :)

      Tykkää

      Vastaa
  1. miina

    Olet taas sukeltanut aika syvälle aiheeseen.

    Itse en oikeastaan ole kiinnostunut vehnäkeskustelusta tässä muodossa. Jokainen tietää, että ””hienoin” raffinoitu vehnä yhdistettynä reiluun määrään rasvaa ja sokeria on myrkkyä terveydelle. Nautinnon ja puuttuvan itsekurin vuoksi sitä yhdistelmää on kuitenkin vaikea vastustaa.

    Olin jokunen vuosi sitten kuulemassa Paula Heinosen luentoa, jossa hän mm. totesi, että kakkuakaan ei ole pakko tehdä vain erikoishienoista vehnäjauhoista, vaan osa voi olla täysjyvää ja muuta kuin vehnäjauhoa. Toimii aivan hyvin, mielestäni tulee jopa parempaa kuin pelkistä valkoisista vehnäjauhoista tehtynä.

    Olen nyt noudattanut ”tärkkelysfilosofiaa” noin kuukauden ja syönyt huomattavat määrät täysjyvävehnää muiden viljavalmisteiden lisäksi. Puhdistettua vehnää en käytä juuri missään. Omanlaiseni syöminen on sopinut minulle, milloinkaan ei ole ähky olo, vatsa toimii moitteetta ja paino pysyy kuosissa.

    Saatan lukea vitsinä tuon kirjan, jos se sattuisi eteeni putkahtamaan.:)

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Kommentissasi on monta hyvää pointtia. :) Valkoisia vehnäjauhoja ei olisi koskaan tullut sekoittaa muuhun vehnään, eli tavallaan on tosiaan tyhmää, että asiasta joutuu ylipäänsä keskustelemaan/kirjoittamaan. Samaten leipominen ilman valkoista vehnää on helppoa, mistä porkkanakakku on mitä mainioin esimerkki, ja minustakin mausta tulee parempi esim. täysjyvävehnällä ja leseillä.

      Minua kuitenkin kiinnostaa vehnäpelleilyssä moni asia. Minua on aina inhottanut sellainen, että valheilla tienataan rahaa. Lääkärin ei tulisi voida käyttää valtaansa ihmisten sumuttamiseen. Ennen lääkärin sana oli laki, ja harva esim. maalla olisi lähtenyt kyseenalaistamaan lääkärin käskyjä ja ohjeita. Minulle on kerrottu, että mummollani oli koira, jolle hän tuli allergiseksi. Lääkäri sanoi, että koirasta on luovuttava. Niinpä koira ammuttiin. Kyselin aina lapsena, miksei koiraa annettu jollekin muulle, mutta en yhäkään tiedä, miten kaikki tarkalleen ottaen meni. Ennen ei olisi tullut kuulonkaan, että joku kirjoittaa lääkärin kirjoittamasta kirjasta ja lyttää sen täysin. Missä vaiheessa osasta lääkäreitä tuli rahan perässä juoksevia pellejä? Näemmä tavallisella vastaanotolla ei tienaa tarpeeksi, tai ehkä rehellinen työ vain on liian rankkaa, mene ja tiedä.

      Viime aikoina minua on kiinnostanut myös erilaiset tv-lääkärit, joiden ohjelmat pyörivät suomennettuina myös Suomessa. Näissä ohjelmissa lääkärit antavat mitä hirvittävämpiä ravitsemusohjeita ihmisille (mm. syö pekonia, se on täynnä hyvää rasvaa(!)). Olkoonkin, että kaikki on nykyään bisnestä eikä mikään enää ole pyhää, niin silti ihmettelen, kuinka pitkälle näissä ohjelmissa ollaan valmiita menemään. Ja kaikki vain siksi, että ihmiset pysyisivät lihavina ja sairaina, jotta lääkäreillä riittäisi leikeltävää ja lääkefirmoilla menisi aina vain lujempaa.

      Tykkää

      Vastaa
  2. miina

    Surullista kyllä, että ennen niin arvostetuista lääkäreistä osa on muuttunut rahanahneiksi nilkeiksi.:(

    Tykkää

    Vastaa
    1. Mielekäs miellekartta Kirjoittaja

      Tärkkelysruokavaliossa saa riittävästi ja helposti proteiinia. Tärkkelyssarjan seuraava kirjoitus tulee käsittelemään juurikin proteiinia. Avainkysymyksiä ovat nämä: mikä määrä proteiinia on sopiva määrä ihmiselle ja mitkä ovat parhaita proteiinin lähteitä (kasvikunnan vain eläinkunnan tuotteet). Jos jäät seuraamaan sarjaa, niin pian tiedät proteiinista edellä mainitut asiat ja paljon muuta! Tarkoitukseni on julkaista proteiinikirjoitus vielä tällä viikolla.

      Tykkää

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s